Jatko-opiskeluun voisi sopia esim. Ullamaijan Fiilinin ja Kristiina Hakalan Fullträff igen (Otava, 2019)!. Esittelytekstin mukaan se on "aikuisille suunnattu ruotsin kielioppi- ja harjoituskirja, jonka avulla oppii kieltä, ei pelkästään kielioppia. Kielen ilmiöitä esitellään laajoina kokonaisuuksina modernin kielioppinäkemyksen pohjalta, perusteiden lisäksi kirja tarjoaa runsaasti syventävää tietoa."
Myös Ulla Göranssonin ja Annika Helanderin På svenska! -sarjan osat 2 ja 3 voisivat olla hyödyllisiä.
Valitettavasti tästä kappaleesta ei löytynyt nuottijulkaisua. Netistä löytyi kuitenkin sointumerkit esimerkiksi täältä: https://chords-and-tabs.net/song/name/suvi-terasniska-maasta-sataa-taivaaseen
Nykyaikaisten akkujen keston kannalta olisi parasta, että akun varaus olisi n. 30 prosentissa lataukseen laitettaessa. Kokonaan tyhjäksi nykyaikaisa akkuja ei kannata päästää. Lataus kannattaa yleensä pitää jossain 20-80 prosentin välillä.
Lähde:
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/3a235688-d03f-4738-859e-0c88d558a184
https://elisa.fi/ideat/10-faktaa-alypuhelimen-akun-lataamisesta/
Kyseessä on varmaankin Kirsti Mannisen kirja Vanha Kissa ja eläinlääkärin apulaiset (Lasten oma kirjakerho, 1985). Juonikuvaus ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3e8224cd-0b46-4b5e-8bdf-4….
Suomessa kaupunkikaasu on maakaasua joka tuodaan Venäjältä runkolinjaa pitkin. Maakaasu kuljetetaan siirtoputkistossa rajalta Imatran, Kouvolan ja Mäntsälän kompressoriasemien kautta eteläisen Suomen alueelle.
Esimerkiksi Helsingin kaupungin alueella kaasuputkea on yli 200 kilometriä. Kantakaupungissa, Herttoniemessä, Ruskeasuolla, Kalliossa ja Myllypurossa kaasunjakelun piirissä on yhteensä noin 30 000 yksityistaloutta sekä noin 300 kaasulla ruokaa valmistavaa ravintolaa. Myös osa kaupungin kaukolämmöstä tuotetaan maakaasulla. Se on tärkeä polttoaine myös monille pääkaupunkiseudulla toimiville yrityksille. Maakaasua käytetään mm. Pauligin ja Meiran kahvipaahtimoissa, HK Ruokatalon, Valion ja Fazerin tuotantolaitoksilla sekä...
Dekkareiden piirteitä käydään läpi esimerkiksi näissä teoksissa:
Alussa oli murha: johtolankoja rikoskirjallisuuteen (Gaudeamus 2016)
Juha-Pekka Koskinen: Harkittu murha: kohti täydellistä rikosromaania (BTJ 2009)
Tapani Bagge: Se murhaa joka osaa (Docendo, 2016)
Myös Kirjasammosta löytyy hyviä jännityskirjallisuuteen liittyviä tietoja ja linkkejä.
Kyseessä on kappale Harhakuvia, englanninkielinen nimi on We pretend. Säveltäjät ovat S. Vlavianos ja R. Constandinos, suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki. Laulu alkaa sanoilla Tiedät sen, vältellen katseet kohtaa. Kappaletta ovat esittäneet ainakin Arja Koriseva ja Matti Esko.
Tässä linkki hakutulokseen Kansalliskirjaston tietokannasta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29%22&dfApplied=1&lookfor=harhakuvia+vlavianos&type=AllFields&page=2
Kirjastokortin saat kaikista Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteistä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla kirjaston käyttösääntöihin. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, sen jälkeen annetusta kirjastokortista peritään maksu.
Lisätietoja ja kirjaston toimipisteiden yhteystiedot löydät verkkokirjasto Finnan sivuilta (https://kuopio.finna.fi/).
Tervetuloa asiakkaaksi kirjastoihin. Kirjastojen palveluista ja laitteista saat lisätietoja vaikkapa tältä sivulta https://keski.finna.fi/Content/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto. Kirjaston valinta -valikosta löydät haluamasi kirjaston ja Laitteet ja palvelut -kohdasta saat lisätietoja.
Tähän Tuomas Holopaisen säveltämään (ja sanoittamaan) kappaleeseen ei tällä hetkellä ole saatavissa nuottia kirjastoista, ei nimellä "Last of the wilds" eikä nimellä "Erämaan viimeinen" (eli sanoitettuun versioon). Netistä kappaleeseen löytyy erilaisia nuotinnoksia, joista osa on maksullisia. Voit kokeilla googlata esimerkiksi näin: "last of the wilds" nightwish score. Score-sanan sijasta voit kokeilla myös termiä "sheet music".
Tilastokeskuksen mukaan yli 80-vuotiaiden lukumäärä on ollut vuoden 2019 lopussa 312 406. Tieto löytyy Excel-taulukosta sivulta http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html (ks. kohta "Väestön ikärakenne 31.12.").
Vaskiin tosiaan tallentuu tieto varauspäivästä. Tuo "vanhenee" -kohta tarkoittaa sitä päivää, jolloin varaus vanhentuu ja poistuu automaattisesti järjestelmästä mikäli varaus ei siihen mennessä ole tuottanut tulosta.
Vanhenemispäivä määrittyy automaattisesti samalle päivämäärälle yhden vuoden päähän siitä hetkestä, jolloin varaus on tehty.
Tässä Museoviraston jutussa käsitellään myös Huvilakadun rakennusten historiaa. Mukana on myös kirjallisuusviitteitä.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1551
Hakusanalla "Ullanlinna" löytyy monia alueesta kirjoitettuja teoksia. Voin suositella esimerkiksi seuraavia teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1848762?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1859250?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1916333?lang=fin
Opasnetistä löytyi sivusto Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ilmastopäästöistä: http://fi.opasnet.org/fi/Terveydenhuollon_ilmastop%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t
Opasnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan tutkijan Jouni Tuomiston ylläpitämä wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa. Sivustolla kerätään, yhdistetään ja jaetaan tutkimustietoa ja tietoa ihmisten arvoista.
Ylellä on hyvä sivu ilmastonmuutoksesta:
https://eur02.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fyle.f…
Suomen ympäristökeskuksella on hyvä raportti lääketeollisuuden ympäristöasioista:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302215/SYKEra_20_2019…
Ympäristökeskuksesta voi kysyä...
UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration) eli YK:n hätäapu- ja jälleenrakennusjärjestö avusti maita, jotka hyökkäyssodan uhreina olivat kokeneet huomattavia aineellisia menetyksiä ja tuhoja. UNRRA:lta saatiin myös ruoka-avustuksia. Suomessa järjestö aloitti aktiivisen avustus- ja jälleenrakennustyön heti sodan jälkeen.
Suomessa UNRRA oli mukana Lapin jälleenrakennustoiminnassa vuodesta 1945 alkaen. Avustusmääräraha 500 miljoonaa markkaa kattoi myös Lapin lasten terveydellisen aseman tukemisen. Lähdeaineisto viittaa siihen, että UNRRA valitsi Suomen avustettavaksi ensisijaisesti Lapin jälleenrakennustoiminnan eikä lasten aseman vuoksi. Lastenapu kytkeytyi avustustoiminnan osaksi vasta myöhemmin, kun olot tunnettiin...
Kirja voisi olla Pihlajanorsu: selkärangattomia selityksiä (Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala, Vesa Sisättö, piirrokset: Matti Pikkujämsä, 2008), jossa Hämärä luonto -teoksen tapaan on sanaleikkejä eläimistä Tosin kirja ei ole sininen. Alla kirjan esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511222972&qtype=b
Toinen mahdollinen on samojen tekijöiden kirja Napapaju (2007), joka esittelee samaan tapaan kasveja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511210689&qtype=b
Sunneva on muotoutunut ruotsalaisen almanakan nimestä Synnöve, joka on alun perin norjalainen muoto nimestä Sunniva. Se on johdettu muinaisiiriläisestä Sunngifasta, joka merkitsee 'auringonlahjaa', 'päivänantia'.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Kustantaja pyysi Linnalta saatesanoja romaanin takaliepeeseen. Linna luonnostelikin lyhyen takakansitekstin, mutta sekä kustantaja että kirjailija katsoivat viisaimmaksi jättää saatesanat julkaisematta.
Linnan marraskuussa WSOY:lle kirjeitse lähettämää tekstiä ei siis julkaisu edes Tuntemattoman sotilaan ensimmäisessä painoksessa.
Tällaisia olivat Linnan jo ennen julkaisemistaan vanhentuneet metafyysiset, filosofoivat pohdinnat [Yrjö Varpion luonnehdinta]:
"Mikä on nykyhetki? Pieni pala arkea, joka katkaisee iankaikkisuuden molempiin suuntiin jatkuvan juhlan. Huomisesta ylihuomiseen ja siitä eteenpäin alkaa yhä kasvaen kaunistuva tulevaisuus. Eilisestä toissapäivään ja siitä taaksepäin alkaa menneisyys, joka edetessään...
Kysyin asiaa Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen oppiaineesta. Heidän käsityksensä on, että valitsijamiehellä on oikeus äänestää, miten hyväksi näkee. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska siinä ei olisi järkeä valitsijamiehen oman poliittisen tulevaisuuden vuoksi.
