Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on vuoden 1957 Hämeen Sanomat sekä sidottuna vuosikertana että mikrofilmeinä. Voit pyytää niitä tutkittavaksesi pääkirjaston lehtisalista.
Imeisestikään tällaista sanakirjaa ei ole. Ainakaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan tai Frank-monihaun kautta ei tällaista kirjaa suomalaisista kirjastoista löytynyt. Joitakin englanti-amhara sanakirjoja on, esim. Amharic-English, English-Amharic dictionary / compiled and revised by A. Zekaria.
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Valitettavasti elokuvan kaikki kuvamateriaali sekä käsikirjoitus ovat tuhoutuneet.
Tietoja elokuvasta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Elonet-tietokannassa:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/117150
Kiitos palautteesta.
HelMet-verkkokirjaston sivuja ei viime aikoina ole muutettu; myös kirjautumislinkki on entisellä paikallaan etusivun ( www.helmet.fi ) oikeassa yläkulmassa. "Omat tietoni" -linkin kautta voi tehdä myös paljon muuta kuin uusia lainoja: tehdä varauksia, muuttaa omia yhteystietoja, ylläpitää lainaushistoriaa ym. Niinpä linkin pääotsikkona ei voi olla lainojen uusiminen, vaan tämä on mainittuna yhtenä toimintona muiden joukossa.
Kun kirjaudut omiin tietoihisi, sivulle avautuu ensimmäiseksi lista voimassa olevista lainoistasi ja niiden eräpäivistä (mikäli sinulla tällä hetkellä on lainoja). Listan yläpuolelta löydät painikkeet "Uusi kaikki lainat" ja "Uusi merkityt lainat", joiden avulla voit helposti uusia haluamasi...
Kyseessä on laulu ”Tule, joulupukki, meille”, joka on ilmestynyt Martti Korpilahden sävellyksiä sisältävässä kirjasessa ” Koulun joulu: 25 pientä joululaulua” (Gummerus, 1931). Mainitsemasi katkelma esiintyy laulun toisessa säkeistössä, joskin sana ”veikkanen” on muodossa ”veikkonen”. Kirjassa on myös nuotit laululle.
Teosta on varsin huonosti saatavilla, mutta yksi lainattava kappale löytyy Tampereen kaupunginkirjaston varastosta. Sinun on halutessasi mahdollista tilata se lähikirjastosi kaukopalvelun kautta Tampereelta. Kaukopalvelu on yleensä maksullista, joskin tarkemmista yksityiskohdista voit kysyä lähikirjastostasi.
Sitaatti on ilmeisesti Plutarkhoksen eikä Pythagoraan:
"We are more sensible of what is done against custom than against nature." Plutarch
https://sites.google.com/site/swanezine/custom-quotes
Kyllä onnistuu. Varauksen voi tehdä esim. Kangasalan kirjaston tietopalvelussa, johon voi myös soittaa. Puhelinnumero on (03)3777 444. Tarvitsemme varauksen tekoon kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 2 e.
Eri lähteiden (mm. Gummeruksen Tietojätti A – Ö, 1983. s.1349. - Oja Heikki, Yliopiston almanakkatoimisto ja Otava: Aikakirja, 1999. s. 36) mukaan viikko ajanjaksolla arvellaan olevan yhteys kuun vaiheisiin.
"Aikakirja" sivuilla 36 - 37 on tieto, että säilyneiden tekstien perusteella noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua Babyloniassa kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmeneskahdeksas päivä olivat lepopäiviä. Päivämäärät sattuivat suurin piirtein yhteen kuun ensimmäisen neljänneksen, täydenkuun, viimeisen neljänneksen ja uudenkuun kanssa.
"Gummeruksen Tietojätin" mukaan viikko, seitsemän päivän ajanjakso, esiintyi jo egyptiläisillä ja kaldealaisilla.
Noin 600 eKr juutalaiset ovat omaksuneet...
Tuoteasioissa kannattaa yleensä ottaa yhteyttä suoraan valmistajaan. Snellmanin Lihajalostus Oy:stä kerrottiin, että Kunnon broilerinakin tuotanto on lopetettu yksinkertaisesti vähäisen kysynnän takia.
Kuluttajat ovat kyselleet tuotetta Snellmanilta, joten sieltä kerrottiin vielä, että tuotannon uudelleen aloittaminen ei ole aivan ehdottomasti poissuljettua. Toistaiseksi kauppiaat eivät ole innostuneet ottamaan tuotetta takaisin valikoimiinsa.
Kannattaa siis seurailla nakkien tilannetta.
Pekka Pohjolan elämäkerta ilmestyy huhtikuussa Kustannus Oy Jalavan kustantamana. Toimittaja Petri Nevalaisen kirjoittaman teoksen nimi on Bassokenraali. Lisää teoksesta: http://www.rockadillo.fi/news/pohjolainfo.html
Kirja tulee sitten aikanaan myös kirjastojen kokoelmiin, tarkkaa ajankohtaa on vaikea vielä arvioida. Seuraa tilannetta HelMet-aineistohaulla.
Tom on Tomaksen rinnakkaisnimi, jonka suomalainen vastine on Tuomas. Suomalaisellakin alueella nimi esiintyy jossain määrin tässä muodossa, mutta yleisempi muoto on Tomi.
Tuomas on suomalainen asu aramealaisesta nimestä Thoma, "kaksonen". Uudessa testamentissa Tuomas on Jeesuksen opetuslapsi. Tuomas-nimestä on tullut epäilevien, epäuskoisten ja kriittisten ihmisten symboli (”epäilevä Tuomas”), koska Tuomas ei suoralta kädeltä uskonut apostolitoveriensa vakuuttelua Jeesuksen kuolleista nousemisesta.
Tom on ollut Tuomas-nimen lyhenteenä käytössä 1300-luvulta lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1990.
Katso myös palvelumme arkistosta Tom-nimen rinnakkaisnimiin liittyvät vastaukset:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/...
Etsimäsi laulun nimi on Moottoripyörä on moottoripyörä, ja sen on tehnyt Mika Sundqvist. Laulun nuotit ja sanat löytyvät ainakin Suuri toivelaulukirja 18:a (F-kustannus 2005).
Voit tarkistaa laulukirjan saatavuuden LOISTO-kirjastojen aineistotietokannasta:
http://loisto.kirjas.to/
Kuvakirjoja aiheistasi on tosiaan vähänlaisesti. Äitienpäivästä on varsinkin menneinä vuosikymmeninä kirjoitettu paljonkin lasten runoja, näytelmiä ja pieniä kertomuksia. Uudempia kirjoja ja kuvakirjamuotoisia ei juuri ole. Alla on muutamia 2000-luvun pienten lasten kirjoja, joissa äitienpäivää käsitellään. Varsinaisia kuvakirjoja näistä ovat vain ensimmäiset kaksi.
- Nalle Puhin pieniä iltasatuja (2011)
- Paras lahja / [suomeksi kertonut Satu Heimonen] (2010)
- Hiiritalon tarinoita / Seija Gauffin & Paula Huhtasalo (2008)
- Pupu Tupuna : Pupulan juhlapäivät / Pirkko Koskimies (2. p. 2005):
- Hajanhujalla / Atu Ruotanen (2010): runo Äitienpäivänä
- Heinähatun ja Vilttitossun kaksitoista kuuta / Sinikka Nopola, Tiina Nopola: luku...
Runo löytyy suomennettuna Leo Saukkoriipin julkaisemasta ja suomentamasta (?) kokoelmasta Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni(Tornio 1991) sivulta 174.
Toki voit käyttää Lahden kaupunginkirjaston (ja minkä tahansa kirjaston!) palveluja jatkossakin. Jos viime käynnistäsi on aikaa, pyydä virkailijoita tarkistamaan asiakastietosi ajantasalle.
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun virallisen henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa, jonka on oltava Suomessa. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta hänelle annettu kortti on voimassa kolme kuukautta.
Eli vastauksena kysymykseesi: kyllä, saksalainen ystäväsi voi saada H:gin kaupunginkirjaston kortin, kunhan hän esittää passinsa, henkilötodistuksensa tai ajokorttinsa.
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
Eri kirjastoissa on erilaiset säännöt kirjaston internet- ja muiden asiakaskoneiden käytölle. Mikäli muut asiakkaat eivät noudata niitä, kannattaa kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen. Heidän tehtävänsä on huolehtia siitä, että ajan varannut asiakas myös pääsee varauksensa käyttämään.
En ole varma, mistä kirjastosta kysymyksessäsi kerrot, joten en voi antaa tarkkaa vastausta juuri sen kirjaston tilanteesta. Monissa kirjastoissa on erikseen internetin käyttöön ja kirjaston tietokannan selailuun tarkoitettuja koneita. Mikäli omassa kirjastossasi ei näin ole, voisit ehdottaa sellaisen järjestelyn tekemistä henkilökunnalle. Silloin kirjojen etsimistä varten olisi todennäköisemmin kone vapaana, kun netinkäyttäjät olisivat omilla koneillaan.
Kortti on varmaan voimassa, jos olet käyttänyt sitä pari vuotta sitten. Varmuuden saat soittamalla p. 044-7037331 ja antamalla kirjastokorttisi numeron. Oulun kaupunginkirjaston kortti käy myös Kiimingin kirjastossa.
