Paperiset merikartat ovat käytettävissä pääkirjaston käsikirjastossa; niitä ei saa kotilainaksi. Sähköisessä muodossa kirjastolla on CD-Merikartta L Lappeenranta-Savonlinna sekä pääkirjastossa että Lauritsalan ja Voisalmen kirjastoissa ja sen voi lainata kotiin asti. Ajantaiset saatavuustiedot voi tarkistaa kirjaston tietokannasta http://weborigo.lappeenranta.fi/.
Ellinor Rafaelsen on syntynyt 24 elokuuta 1945 Norjassa. Hän on työskennellyt mm. matkanjohtajana ja journalistina. Hänen kirjailijauransa alkoi 1988. Hänen kirjanssa aiheet liittyvät läheisesti niihin kokemuksiin, mitä hänellä on ollut matkoillaan matkanjohtajana.
Ellinor Rafaelsen on eronnut ja hänellä on kaksi aikuista poikaa.
Lisää tietoa https://www.serieliv.no/forfattere/ellinor-rafaelsen/
Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa sivustossa Opintoluotsi on tietoa kirjastoalan koulutuksista: http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/yhteiskuntatie… , jossa Tieto- ja kirjastopalvelu on Liiketalouden perustutkinnon alla. Opiskelemaan haetaan yhteishaulla, tänä keväänä hakuaika on 27.2.–16.3.2012. Merkonomin tutkinnolla valmistutaan tällä koulutusohjelmalla kirjastovirkailijaksi.
Koulutusnetistä, jonka linkki on myös Opintoluotsin sivulla, löytyvät liiketalouden perustutkinnon alta ne oppilaitokset, joissa tänä vuonna alkaa tieto- ja kirjastopalvelualan opetus: http://www.koulutusnetti.fi/ , mm. Haapaveden Opistossa ja Koulutuskeskus Salpauksesa Lahdessa.
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Koska sukunimi ”Halonen” on väestörekisterissä, se on suojattu. Suojaus ei tosin estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Aikoinaan Suomalaisuuden liitto julkaisi teosta ”Sukunimiopas; Suojatut sukunimet”. Sillä ei kuitenkaan ole mitään juridista merkitystä. Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan lisää suojatuista...
Tilastokeskus tiedottaa internetsivullaan, että vuonna 2006 lakkautettuja oppilaitoksia oli mm. Kärkkäälän koulu, Suonenjoki. Koulusta ei löydy historiikkia tai matrikkelia Fennica-tietokannasta eikä Suonenjoen kirjaston hakusivulta. Suonenjoen kirjastosta voisi vielä kysyä; yhteystiedot internetissä
http://www.suonenjoki.fi/?id=373 sekä puh. 044-758 1467
Koulutoimistosta voisi myös kysyä apua.
Suonenjoki Koulutoimisto
Kirkkokatu 1 B
77600 SUONENJOKI
fax (017) 513 3650
Kanslisti Antti Kangas 044 758 1472
Internetistä löytyy seuraava nettiosoite, josta joskus on apua
http://koulukaverit.com/kouluk/Karkkaalanala-aste/Suonenjoki/2241/2
Suonenjoen historiaan liittyviä kirjoja voi tiedustella kirjastosta. Fennica-tietokannasta (Suomen...
Suomenkielen opiskeluun ulkomaalaisille suunnattuja kielikurssipaketteja (cd + kirja) on Espoon kirjastoissa useita. Ko. kurssit voivat kuitenkin olla suosittuja ja varattujakin, joten kannattaa kysellä ja tarvittaessa varata lähimmästä kirjastosta. Joitakin Espoon kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kielikursseja ovat esim: "Supisuomea", "Finnish for foreigners", "Suomea suomeksi" ja "Kieli käyttöön", joissa kaikissa kielikurssipaketeissa on mukana sekä kirja että CD.
Laulu Taikalaakso löytyy äänitteeltä Taikuri Luttinen: Lasten olympialaiset -
liikuntaa ja laulua lapsille (1998). Erillistä nuottia ei käytettävissä
olevien tietokantojen avulla löytynyt.
Kyseessä on ilmeisesti Leon Biaudet.
Hän kuului Loviisan suojeluskunnan esikuntaan sen perustamisesta lähtien (1917).
Leon Biaudet asui Loviisassa ja oli Loviisan sairaalan lääkäri. Leon Biaudet oli naimisissa Ulla Bjernen kanssa, joka oli kirjailija.
Lähteet:puhelu Christer Kihlmanin kanssa, joka mainitsi Leon Biaudetin ja tietoja hänestä.
Vem och vad 1926 s. 36-37.
Akseli Gallen-Kallela on kirjoittanut kaksiosaiset muistelmat, joiden ensimmäinen osa ilmestyi Kallela-kirjan nimellä Wsoy:n kustantamana vuonna 1924. Muistelmien toinen osa Afrikka-kirja, Kallela-kirja II, syntyi taiteilijan laajan Afrikan matkan kokemusten pohjalta ja ilmestyi vuonna 1931.
Ensimmäisen Kallela-kirjan alaotsikko on Iltapuhdejutelmia. Kirjassa Gallen-Kallela kirjoittaa pakinoivaan tyyliin esimerkiksi suomalaisesta kansanluonteesta, suomalaisten ruokailutottumuksista, menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Joissakin kirjan luvuissa taiteilija kertoo myös Lapin luonnosta, jota hän omien sanojensa mukaan oli lapsesta saakka ihannoinut. Varsinkin Itärajan tuntumassa sijaitseva Paanajärvi lumosi lähdetietojen mukaan aikoinaan...
HS:n arkistosta löytyy varsin monia Hesarin juttuja, joissa Reznikoffia on käsitelty jonkin verran, mutta valitettavasti sieltä ei löytynyt tietoa, missä kuukausiliitteen numerossa olisi tuo etsimäsi laaja artikkeli. Jos olet kiinnostunut muista HS:ssa julkaistuista teksteistä, sinun kannattaisi käydä jossakin kirjastossa, jossa voit henkilökunnan avustuksella katsoa Hesarin arkistosta sinua kiinnostavat artikkelit.
Filosofian maisteri Jaana Utriaisen musiikkitieteen väitöskirja "A Gestalt music analysis: Philosophical theory, method, and analysis of Iegor Reznikoff's compositionson" tarkastettu Jyväskylän yliopistossa vuonna 2005. Väitöskirjan nimi on suomeksi "Hahmofilosofinen teoria, metodi ja musiikkianalyysi Iégor Reznikoffin...
Sotakorvauksia maksaa sodan hävinnyt maa voittaneelle maalle. Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle säädettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksessa.
Suomen sotakorvauksien arvoksi sovittiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta niitä ei maksettu rahana vaan tavaroina (puutavaratuotteina, paperina, laivoina, erilaisina koneina jne.). Viimeiset sotakorvaukset Suomi maksoi vuonna 1952.
Korvaukset rasittivat Suomen kansantaloutta jälleenrakennuksen aikana huomattavasti, mutta siitä huolimatta Suomi oli maailman ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisinä. Tästä seurasi arvostava lisänimi "Maa, joka maksoi velkansa".
Lähteet ja lisätietoa:
Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (Alfamer, 2012)
Suomen...
Lainoja voi olla yhteensä 40 kappaletta. Cd-levyissä ei ole erillistä rajoitusta, joten niitä voi olla lainassa tuo 40 kappaletta, jos muita lainoja ei ole.
Astangajooga eli voimajoogasta löytyy Oulun kaupunginkirjastosta (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ):
- Birch, Beryl Bender: Power Yoga. Kirjassa on aika paljon tekstiä, mutta myös astanga jooga liikkeitä.
Manda tietokannassa (yleisten kirjastojen yhteisluettelo):
- Miele, Lino: Astanga yoga. Rome : Lio Miele, 2000.
- Lark, Liz: Astanga yoga : connect to the core with power yoga. London.
Netissäkin on sivuja, joissa on liikesarjoja. Katsoin Google -haulla http://www.google.com/advanced_search valitsin kieleksi suomen ja hakusanoiksi astanga jooga asanat. Esim.
- http://aus.50megs.com/jooga/asanat.htm
- http://ameba.lpt.fi/~amaatta/astanga/abc.html
Jättämällä kielirajauksen pois ja käyttämällä englanninkielisiä hakusanoja...
Mainitsemaasi kokoomateosta ei ikävä kyllä löytynyt englanniksi mistään läpikäydyistä kirjastotietokannoista. Sen sijaan kirjaan :
JAN BIALOSTOCKI, The Message of Images. Studies in the History of Art (Bibliotheca Artibus et Historiae, ed, Jozef Grabski, Vienna, IRSA, 1988) pitäisi sisältyä artikkeli
"Judith: Story, Image and Symbol. Giorgione's Painting in the Evolution of the Theme", joka ainakin aiheeltaan tuntuu vastaavan hakemaasi artikkelia. Ko. teos löytyy mm. Helsingin yliopiston kirjastosta.
HelMetin käyttösäännöissä mainitaan aineistosta seuraavasti:
Lainamäärä
Sinulla voi olla samanaikaisesti korkeintaan 40 lainaa. Niistä voi olla enintään 5 konsolipeliä, 5 BD-levyä ja 5 DVD-levyä.
Huomaa, että kuvatallenteiden lainauksessa noudatetaan Valtion elokuvatarkastamon määräämiä ikärajoja.
Laina-ajat
Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta.
Poikkeukset yleisestä laina-ajasta:
Bestseller-aineisto seitsemän (7) vuorokautta
DVD-levyt, BD-levyt, konsolipelit ja videokasetit seitsemän (7) vuorokautta
Kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän (7) vuorokautta.
Saat ennakkotiedotuksen eräpäivästä 2 vuorokautta ennen eräpäivää, jos sinulla on toimiva sähköpostiosoite kirjaston asiakasrekisterissä ja olet valinnut...
Kuurojen liitto kertoo internet-sivuillaan, että ”tarkkaa lukumäärää kuuroista Suomessa ei ole saatavilla”.
http://www.kl-deaf.fi/Page/d482c6d9-2841-47df-be2f-d9a3b889b808.aspx?gr…
Tämä johtuu siitä, että kuurojen määrää ei tilastoida mitenkään. Erilaisista yhdistysten jäsenrekistereistä ja vastaavista voi saada suuntaviivoja, mutta yksi henkilö voi hyvin kuulua useaan yhdistykseen tai olla kuulumatta yhteenkään. Myöskään viittomakieltä käyttävien perusteella on vaikeaa päätellä kuurojen määrää, sillä kaikki kuurot eivät välttämättä käytä viittomakieltä ja toisaalta osa viittomakieltä käyttävistä on kuulevia. Rajoja on myös vaikea vetää täysin kuurojen tai muuten kuulovammaisten kesken.
Samalla sivulla Kuurojen liitto myös mainitsee...
Helsingin kaupunginkirjaston historiaa käsittelevästä Sven Hirnin kirjassa Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 kerrotaan kirjaston käytön vuonna 1917 olleen lähes puoli miljoona . Tuolloin päätettiin rajata kaunokirjallisuuden osuus vain yhteen teokseen käyntikertaa kohden. 1930-luvulla kirjastoissa havahduttiin kirjojen varastamiseen, tenttikirjojen pitämiseen lainassa yli sallitun ajan ja kirjojen huonoon kohteluun. Vuonna 1933 päädyttiin ankaraan kirjelmään mikäli lainaaja ei palautuskehotuksesta huolimatta palauttanut lainaansa. Vahtimestari kävi asiakkaan luona ja viime kädessä turvauduttiin poliisin apuun. Kirjastot turvautuivat ajoittain myös salapoliiseihin, mutta toiminta todettiin...
June-nimi on todella englanninkielisissä maissa käytetty naisennimi, joskaan ei erityisen suosittu. Suomessa annettavista etunimistä säädetään Nimilain pykälässä 32 b. (Lakiteksti löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/, jossa voi pikahaku-kohtaan kirjoittaa 'nimilaki'). Esteenä June-nimelle voisi olla se, että se tulkitaan "muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastaiseksi". Nähdäkseni nimen voi luontevasti ääntää ja taivuttaa suomalaisittain, joten uskoisin, että tämä rajoitus nimenannolle ei liene voimassa. Asiaa auttaa, jos lapsella on "kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun erityisen seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa sanotussa valtiossa noudatettua...
Lähin Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste Sinulla taitaa olla Ruoholahden lastenkirjasto osoitteessa Santakatu 6. Kirjasto on auki koulujen lukukausien aikana seuraavasti:
maanantai 13:00 - 19:00
tiistai 12:00 - 16:00
keskiviikko - torstai 13:00 - 19:00
perjantai 12:00 - 16:00
Toinen lähikirjastosi on Rikhardinkadun kirjasto osoitteessa Rikhardinkatu 3. Sen aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 9:00 - 20:00
perjantai 9:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Aivan keskustassa on vielä Kirjasto 10, joka toimii Postitalossa osoitteessa Elielinaukio 2 G. Kirjasto 10:n aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 8:00 - 22:00
perjantai 8:00 - 18:00
lauantai - sunnuntai 12:00 - 18:00
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät...
Runo, tai itse asiassa hautajaisvirsi, on tosiaan Bengt Jakob Ignatiuksen kirjoittama. Levyn kansivihossa julkaistu on vain osa virrestä, ja se sisältyy virsikokoelman osastoon Valmistautuminen kuolemaan. Virsi on innoittanut myös kirjailija Timo K. Mukkaa. Erno Paasilinnan Timo K. Mukka: legenda jo eläessään –kirjassa (1974, s. 155) kerrotaan, että Mukka ehdotti kirjansa Koiran kuolema motoksi kahta säkeistöä tästä virrestä, joka oli hänen isänsä Eemeli Mukan mielivirsi.
Tämä virsi on yksi Ignatiuksen sepittämästä noin 50 virrestä, jotka on julkaistu virsikokoelmassa Uusia Suomalaisia Kirkko-Virsiä vuonna 1824. (Lähde: Suomen sana: kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto 8, 1964). Virsien lisäksi Ignatiukselta on julkaistu mm. saarnoja...
