Kysyjä ei liene huolestunut siitä, onko hänellä oikeus muuttaa runon tekstiä (kyllä on, kun kyseessä on yksityinen viestintä) vaan fiksuimmasta tavasta ilmaista vastaanottajalle, että uusi muotoilu on lähettäjän tekemän.
Pitäisin melko varmana sitä, että vastaanottaja ymmärtää näkyvästi tehdyn muutoksen lähettäjän tekemäksi ja myös syyn tähän. Moderni tapa korostaa muutoksen luonnetta voisi olla lisätä tuon itse kirjoitetun sanan perään ns. hymiö, joka viestittäisi vastaanottajalle ratkaisun henkilökohtaisuutta. Hymiö toimisi todennäköisesti toivotulla tavalla siitä riippumatta, onko kortin kirjoittaja paikalla, kun runo luetaan. Hymiöitä on nykyään paljon erilaisia, joten jos molemmat tuntevat niiden merkityksiä, yhdellä ainoalla merkillä...
Pääkaupinkiseudun kaupunginkirjastoissa on kaksi kirjaa, jotka käsittelevät vikellystä: Katariina Kaartisen Vikellysopas ja Suomen ratsastajainliiton julkaisema Kilpailusäännöt: vikellys. Se on luettavissa Tikkurilan kirjastossa, mutta sitä ei saa kotilainaan.
Internetistä löytyy myös tietoa vikellyksestä, esim.
http://www.hevosmaailma.net/Sport/vikellys.shtml , http://www.porinratsastajat.fi/vikellyshepo.html .
Kannataa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskukseen. Sieltä saa varmasti tietoa alan viimeisimmästä tutkimuksesta. Nettiosoite on: http://www.solki.jyu.fi/suomi/realdex.htm
Myös Helsingin yliopiston Yleisen kielitieteen laitokseen kannattaa ottaa yhtyettä: Nettiosoite on: http://www.ling.helsinki.fi/
Suomeksi ei taida Internetistä juuri löytyä tietoa Francine Pascalista, mutta hyvä lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Saariahon oopperasta on olemassa suomenkielinen libretto:
SAARIAHO, Kaija
Kaukainen rakkaus = L'amour de loin / libretto: Amin Maalouf ; suomennos: Jukka Havu
JULKAISUKIELI suomi, ranska
[Helsinki] : [Suomen kansallisooppera], 2004
Tässä olisi joitakin teoksia, jotka ovat saman tyyppisiä kuin hänen lukemansa kirja:
Seppälä, Anu: "Jääkukkia keisarille"
Arjava, Hellevi: "Kiltti tyttö Katajanokalta" ja "Minne pääsi kiltti tyttö"
Ahervuo-Heikkilä, Mervi: "Yksi vielä rannalla ruikuttaa"
Miettinen, Helena: "Petettyjen toiveiden maa"
Kilpi, Eeva: "Rajattomuuden aika"
Veltheim, Katri: "Kultainen rinkeli"
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
Kyllä. Helmet-kirjastokortin saadakseen ei tarvitse asua Helmet-kirjastojen alueella, riittää että sinulla on osoite Suomessa. Helmet kirjastokortin saadaksesi sinun täytyy asioida jossakin Helmet-kirjastojen toimipisteessä paikan päällä ja ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Tervetuloa Helmet-kirjastojen asiakkaaksi!
Muinaisuutemme jäljet on tuore yleisesitys esihistoriastamme ja keskiajasta. Se painottuu arkeologiseen tutkimukseen mutta sivuaa myös uusinta kielitieteellistä tutkimusta. Teos on julkaistu 2015.Kielitieteellinen yleisesitys Suomen esihistoriasta on jo 20 vuotta vanha Häkkinen: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vuodelta 1996.Arkeologian tutkimusmenelmiin voi tutustua vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa Johdatus arkeologiaan.
Petraa koskevaa tietoa suomeksi löytyy Kyyti-kirjastoista seuraavista teoksista:
Petra: antiikin kadonnut kaupunki, 2002, Amos Andersonin taidemuseon julkaisuja sekä
Theodoros: henkäys hiileen (faktaa ja fiktiota sisältävä teos Petran historiasta), 2001.
Englanninkielinen: Jane Taylor, Petra, 2005.
Netissä voi lukea Petran Aaroninvuoren kaivauksista suomeksi (Finnish Jabal Haroun Project (FJHP): http://www.fjhp.info/kotisivu.htm. Sivulla on myös luettelo projektiin liittyvästä kirjallisuudesta.
Wikipedia kertoo myös Petrasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Petra_(kaupunki).
Wadi Rum on vähemmän julkaisuissa esitelty alue. Englanninkielisessä Jordanian matkailuoppaassa Jordan (Insight guide), 1999, on artikkelit sekä Wadi Rumista että...
HelMet-kirjastoissa aikakauslehdillä on vakiokorvaushinnat. Aikuisten lehdistä peritään 5 € ja lasten ja nuorten lehdistä 3 € per lehti.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki maksut näet täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/b295a486-9615-4c3d-8479-8703ff0dac04/maksut0…
"mecka med bilen" on Ruotsista tullut ilmaus. Se tarkoittaa että puuhastellaan auton kanssa, korjataan, korjaillaan...
verbillä on toinenkin versio "meka", ilman c:tä. Tämä versio löytyy Ruotsi-Suomi Suursanakirjasta.
Ruotsi-suomi-suursanakirja/Svensk-finsk storordbok / [toimitus:] Ilse Cantell ... [et al.]Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)
978-951-0-24803-4
Tästä sivustosta löytyy tietoa kun haki "meckan" mukaan http://sv.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Huvudsida
"Verb [redigera]
mecka -de , -t
• uttal: /meka/ , även uttal: /meːˌka/
1. (vardagligt) reparera bilar och liknande teknisk utrustning; allmänt om att pyssla med något
Hon ska mecka med min bil och se om hon kan hitta felet.
Nu har jag meckat med den här pennan i flera...
Kyseessä on todennäköisesti Ilmari Hannikaisen yksinlaulu Satu op. 15 nro 2 L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla "Pienon, vienon prinsessalapsen". Viola-tietokannan mukaan se on julkaistu vain nuottina, ei äänitteenä ollenkaan. Se on silti voinut soida joskus radiossa. Nuotin saa tarvittaessa mm. Sibelius-Akatemian kirjastosta.
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt aivan etsimäsi kaltaisia kirjoja. Tässä kuitenkin muutama uskonnollisista yhteisöistä kertova kirja, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua:
Jackson, Dave ja Neta: Kasvupaikkana yhteisö (julk. Kirjapaja v. 1988). Amerikkalaispariskunta kertoo kokemuksistaan kristillisistä yhteisöistä.
Guest, Tim: Oranssi poika (Otava v. 2005). Kirjoittaja kertoo lapsuudestaan englantilaisessa hinduyhteisössä, myös jonkin verran amerikkalaisesta yhteisöstä.
Picoult, Jodi: Koruton totuus (Karisto v. 2007). Romaani joka sijoittuu amish-yhteisöön.
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun HelMet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/
Kirjallisuuden sivusto Kirjasampo sisältää luetteloita sarjakuvista. Tässä linkki Asterix-sarjakuviin.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/asterix#.VnAI8Eal2_k
Tietoa löytyy myös Sarjakuvat-sivustolta
http://sarjakuvat.eurocomics.info/index.html
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa on kaikki Suomessa ilmestyvä kirjallisuus.
https://finna.fi
Hei!
Nick Smurthwaite on kirjoittanut Meryl Streepistä elämäkerran, The Meryl Streep Story, siinä on myös näyttelijän filmografia, mutta kirja on ilmestynyt jo vuonna 1984 ja sitä ei ole suomennettu.
Tuoreempaa tietoa Meryl Streepistä löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Meryl_Streep
Myös Finnkinon sivulla on tietoja tästä kuuluisasta ja paljon palkitusta näyttelijättärestä http://www.finnkino.fi/news/10/580/
Sieltä selviää esimerkiksi, että Sydämen soinnut -elokuvaa varten Streep opetteli soittamaan viulua!
Vuonna 2008 on tulossa John Patrick Shanleyn ohjaama elokuva Doubt ja seuraavana vuonna Nora Ephronin Julia & Julia, joissa molemmissa Meryl Streep näyttelee.
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
Vanhan tilalle tehdystä aikuisten kirjastokortista veloitetaan kolme euroa. Mikäli olet tehnyt rikosilmoituksen varkaudesta, saat kortin ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Kaikki mahdolliset etunimikirjat on tutkittu, myös vieraskieliset eri maiden nimikirjat. Niistä ei löytynyt Heelia nimestä muuta kuin pelkkä nimi ja tuo päivämäärä virolaisessa nimipäiväkalenterissa.
Virolaisesta Rakveren kirjastosta kerrotaan, että Heelia nimi on ilmeisesti Virossa aika harvinainen, mutta löytyy kyllä nimikirjoista. Heelia on tullut kreikkalaisesta nimestä Helia, joka oli auringonjumalan Helioksen tytär, muita tietoja ei löytynyt.
Heelia nimen taustaa ja versioita eri maissa löytyy
Internetistä: http://www.google.fi. Kirjoita hakuun Heelia. Hakutuloksena esim.100000+ Baby Names
http://names.yuly.ru/female-i-name-35264.htm
Pia Puntasen vuonna 1993 julkaisemassa teoksessa "Mannerheimin saappaanjäljillä - Päämajan sijainti ja toiminta Mikkelin seudulla talvi- ja jatkosodan aikana" mainitaan, että Mikkelissä sijainneen saksalaisen yhteysesikunta Nordin vahvuus oli kesällä 1941 n. 40-50 henkilöä, ja että sodan kuluessa määrä kasvoi vielä noin kahdellakymmenellä henkilöllä.
Nordin henkilöstöön kuului upseereita, radisteja, konekirjoittajia ja autonkuljettajia, joten kyseisessä lukemassa on mukana myös siviilihenkilöitä. Enemmistö vahvuudesta lienee kuitenkin ollut sotilashenkilöstöä. Yhteysesikunnan vartioinnista ja muonituksesta vastasivat suomalaiset.
