Kirjassa Kotimaisia nykykertojia kerrotaan Merete Mazzarellasta. Kirjan ovat toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa.
Hänen kirjansa Ensin myytiin piano, Esitettävänä elämä, Juhlista kotiin sekä Täti ja krokotiili ovat osittain omaelämäkerrallisia.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy asiasanalla "merisiilit" kaksi teosta:
Selkärangattomat, 2000 (Maailman luonto : eläimet ; 5)
Sandhall, Åke: Pikkueläimiä, 1975
Voit hakea myös laajemmalla asiasanalla "piikkinahkaiset". Enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa suomen kielellä, varmaankin riittävästi koulun tutkielmaa varten, löytyy kuitenkin tietosanakirjoista, joita on varmaan koulusikin kirjastossa, esim. Eläinten maailma, Kodin suuri eläinkirja, Otavan Suuri Ensyklopedia, Suomalainen tietosanakirja, Fakta 2001.
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen.
Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986)
Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;...
Voit lainata kaikista Helmet-kirjastoista, eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista. Tarvitset Helmet-kirjastokortin, jonka saat mistä tahansa näistä kirjastoista. Ota mukaan voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Helmet-verkkokirjaston sivuilta löytyvät mm. kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/
Kokoelmissamme on Lahden Mailaveikoista kaksi pientä historiikkia:
79.32
Hannukkala-Pohjanmies, Lii
Lahden mailaveikkojen naisjoukkue : muistelma seuran alkuajoilta 1929-33
[Hollola] : [L. Hannukkala.Pohjanmies], [2000]
15 s. : kuv. ; 30 cm
79.32
Lahden mailaveikot 1929-1999 : 70 vuotta lahtelaista pesäpalloa
Lahti : Lahden mailaveikot, 1999
23 s. : kuv. ; 30 cm
Lisäksi on olemassa seuraavat julkaisut, joita ei ole Lahden kaupunginkirjastossa:
Lahden mailaveikot 50 v. : juhlajulkaisu. [Lahti] : [Lahden mailaveikot], 1979
12 s. : kuv. ; 45 cm
Mailaveikko : tiedoituslehti 1947, 1-1948, 7
Lahden mailaveikot : seuralehti 1987 -
[Pesäpalloseura] Lahden Mailaveikot ry
Eskola, Ensio
Lahden mailaveikkojen 30-v. historiikki :...
Aleksi -lehtitietokannan mukaan Käytännön Maamies on julkaissut Kyntöoppaan vuonna 1988, numerossa 8, sivuilla 35-46 ja uudelleen vuonna 1998, numeron 9 liitteenä.
Olen selaillut hakemistoja ja itse nuotteja läpikäyden kymmenkunta 1970-luvulla julkaistua laulukirjaa (opetuskäyttöön tarkoitettua), mutta tällaista laulua en ole niistä löytänyt. Näissä kokoelmissa on yleensä hakemistossa myös alkusanojen mukainen haku, mutta sen paremmin muodolla "ootsevista" kuin "otsevista" eri muunnoksineen ei valitettavasti löytynyt mitään. Vilkaisin huonolla tuloksella myös joitakin unkarilaista perinnemusiikkia sisältäviä kokoelmia, vaikka tuo teksti ei itsestäni kyllä kuulosta unkarilta.
En löytänyt kirjaston kappaleista aivan kysyjän kuvaaman väristä kokoelmaa, joten voi olla, että juuri se meiltä puuttuu. Toisaalta jos tuo laulun alku meneekin jotenkin toisin, olen etsinyt väärästä paikasta. Itselleni eivät...
Helsingin Sanomista säilytetään Joensuun seutukirjaston pääkirjastossa Lukusali Vipusessa kuluvan ja kolmen edellisen kuukauden numerot. Syyskuun numerot on valitettavasti jo poistettu. Iltalehteä kirjastoon ei tulekaan. Joensuun seutukirjaston kaikissa toimipisteissä on asiakkaiden käytettävissä Arkisto -tietokanta, joka sisältää vuodesta 1990 kuluvan päivän numero mukaan luettuna Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Taloussanomien ja Esmerkin uutisia, kirjoituksia ja artikkeleita . Niiden koko teksti on tallennettu tietokantaan, mutta kuvat puuttuvat. Lukusalin asiakastietokoneilla voi paitsi lukea myös tulostaa tietokannan tekstejä. Tulosteiden hinta on 40 senttiä / tuloste.
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto säilyttää...
Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja ilmoittaa Helsingin kaupungin ruotsinkielisen väestön lukumääräksi 35.451 vuodenvaihteessa 2002-2003.
Internetissä voit tarkastella lukuja esim. osoitteessa
http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/taskutilasto/TaskutilastoSuomi2…
Haapajärven kirjastossa on paikalla monta hyvää etunimikirjaa : Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Joka kodin suuri nimikirja ; Uusi suomalainen nimikirja. Harvinaisimmista nimistä on Eero Kiviniemen Iita Linta Maria : etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen.
Välitimme kysymyksesi edelleen Ilmatieteen laitokselle ja sieltä vastattiin näin: "Perämeren rannikollla on kaksi tekijää, jotka vähentävät siellä sateita. Keväällä ja alkukesällä sateisuutta vähentää meri, sillä kesäajan sateet ovat suurelta osin kuurosateita, ja viileän meren yllä kuuropilviä ei muodostu yhtä herkästi kuin lämpimän maan yllä. Toisaalta Skandinavian vuoristo kuivattaa lännestä saapuvia sadealueita."
Lähde:
Ilmatieteen laitos
http://ilmatieteenlaitos.fi/
Sähköliiton eli sähköalojen ammattiliiton
(http://www.sahkoliitto.fi/portal/page?_pageid=613,2657413&_dad=portal&_…) mukaan työllisyystilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Todennäköisesti tilanne jatkuukin hyvänä, mutta tulevaisuudennäkymiä on kuitenkin mahdoton varmuudella ennustaa: paljon riippuu yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Opiskeleminen ja ammattiin valmistuminen on kuitenkin aina hyödyllistä.
Fennica-tietokannan mukaan kyseessä on vuonna 1963 julkaistu noin 40-sivuinen moniste, joka on onneksi saatu talteen Kansalliskirjaston kokoelmaan. Se kuuluu Kansalliskokoelmaa, jota ei lainata, mutta josta sen voi saada lukusaliin tutkittavaksi. Jos Kansalliskirjastoa mieluisampi tai helpomi paikka on Kuopio, niin tämä vihkonen löytyy myös Kuopion kaupunginkirjaston maakuntaosastolta, jossa sitä voi tiirailla. Lainaksi sitä ei sieltäkään saa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Oiva Paloheimon Lähtevien laivojen satamasta on useitakin äänitteitä. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ovat seuraavat cd-levyt:
Harri Saksala: Laulut ja balladit 1979-1990
Marina & Marino: Lähtevien laivojen satama
Ahti Paunu: Lähtevien laivojen satama
Anoia Ensemble: Olen hyvin elävä
Kyllä Pekka Vepsäläisen teos "Aena kun silimä välttää" (WSOY, 2003) on lainattavissa HelMet-kirjastoissa. Teoksen saatavuuden ja sijainnit voitte tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-verkkokirjastoon. Tällä hetkellä sitä näyttää olevan hyllyssä useassa kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalaiselle tällainen ilmaisu kieltämättä vihjaa, että puhuja on samaa sukupuolta. Mutta jos ilmaisu esiintyy tilanteessa, jossa on esimerkiksi töissä miehiä ja naisia, mutta jompia kumpia on esimerkiksi jollain osastolla selvä enemmistö, eihän se väärinkään olisi miehen sanoa "tyttöjen kanssa". Tällaisessa tilanteessa olisi ehkä kuitenkin parempi lisätä lauseeseen jokin selventävä ilmaisu kuten "korjaamon poikien kanssa juteltiin siitä", jolloin asiasta puhuva nainen ei välttämättä laske itseään samaan ryhmään. Sen sijaan ilmaisu "muitten tyttöjen kanssa juteltiin" vahvistaa, että puhuja on samaa sukupuolta.
Jos ei sanojan sukupuolta voi tietää, kuulija tai lukija todennäköisesti olettaa, että ilmaisun käyttäjä on samaa sukupuolta kuin...
Helsingin Herttoniemen kirjasto lainaa luistimia. Tyttöjen luistimien suurimmat koot ovat 36 ja 40, poikien luistimien 37,5 ja 38. Herttoniemestä voi lainata myös aikuisten retkiluistimia. Luistintiedot löytyvät Helmet-hausta kirjoittamalla Vapaa sanahaku -ruutuun luistimet esine. Esine-sanalla luistimet erottuvat esim. luistimia käsittelevistä kirjoista:
www.helmet.fi
Annetut kriteerit tuntuvat sopivan ainakin kahteen seuraavaan kirjaan:
1)Haavio, Matti: Suuri palkinto (Kultainen koti -sarja, 9) (WSOY, 1939)
2)Disney, Walt: Pupuvaari pitkäkorva (Tammen kultaiset kirjat, 22) (Tammi, 1954)
Molemmissa on pupuja, munien maalausta ja värikkäitä kuvia. Myös julkaisuajat menevät kohdilleen.
Hyvän kuvan aiheesta saa Hallituksen esityksestä eduskunnalle tuloverotuksen siirtohinnoittelua koskevaksi lainsäädännöksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Artikkeleja siirtohinnoittelusta sekä myös kirjallisuusviitteitä ajalta ennen uuden lain voimaantuloa 1.1.2007.
Esimerkiksi:
Mehtonen, Pekka (2005), Siirtohinnoittelu, tuloverotus ja konsernistrategiat – erityisesti strategisen suunnittelun dokumentoinnista ja reaaliargumentaatiosta. Edita.
Karjalainen, Jukka – Laaksonen, Sami, Siirtohinnoitteludokomentaatiosta Suomessa. – Verotus 3/2002 s 315–323.
Matikkala, Timo, EY:n siirtohinnoittelun vastaoikaisut mahdollistavan verosopimuksen sisältö ja vaikutus kansainvälisen yrityksen verotukseen. –...
