Ei löytynyt elokuvaa nimeltä "Huojuva torni", olisiko kuitenkin kyseessä Timo Koivusalon vuonna 2006 ohjaama elokuva "Kalteva torni"? Siinä on kolme laulua, joista laulun "Story of my life" esittää Susanna Palin, joka on myös säveltänyt laulun Koivusalon tekstiin. Kahden muun laulun solistina on mies (Matti Esko ja Jore Marjaranta).
Heikki Poroila
Internetin kautta Väinö Linnasta löytyy tietoja ainakin seuraavilta sivuilta:
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat (perustiedot Linnasta)
http://www.urjala.fi/kulttuuri/vlurjalassa.shtml (Linnan lapsuus- ja nuoruus-
vuodet 1920-1938)
http://www.kansallisbiografia.fi/ (hakulomake, jonka takaa löytyy aivan suppeat
perustiedot kirjailijasta)
Kirjallisuudessa Väinö Linnaa on käsitelty hyvinkin laajasti:
Stormbom, N.-B.: Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset. WS 1963
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. uud.laitos T 1980
Väinö Linna: toisen tasavallan kirjailija. toim. Yrjö Varpio. WS 1980
VÄPI: Linnan Väinöstä kerrottua. toim Pirjo Talvio. WS 1995
Ja paljon muitakin teoksia kirjastosta löytyy.
Lukemasi kirjat kuuluivat varmaankin Valitse oma seikkailusi –kirjasarjaan. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) löydät neljä kirjaa hakemalla sarjan nimellä. Lisäksi Jaana Tarma on kirjoittanut kaksi eläinkertomusta lapsille: Kolmen kohtalon katti (WSOY, 1998) ja Seitsemän meren kissa (WSOY, 1999), joissa on kolme erilaista loppuratkaisua.
Hakusanoilla interaktiivisuus ja kaunokirjallisuus tulee HelMet-haussa myös yksi aikuisten kirjallisuusviite: Markku Eskelisen Interface eli 800 surmanluotia (Provosoft, 1997) ja kaksi Kris Jamsan Onni ja Max-lastenkirjaa, joissa on mukana CD-romppu.
Mainitsemastasi OuLiPo-ryhmästä löytyy Internetistä paljonkin viitteitä, esim. http://www.nous.org.uk/oulipo.html . Kuuluisa...
Fono-tietokannasta löyty laulu Vanhan pianon tarina, joka on Erik Lindströmin säveltämä. Laulua on hyvin vähän julkaistu nuottina tai äänitteenä. Nuotti löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta, mistä se on mahdollista saada kaukolainaksi oman kotikirjaston kautta.
Kysymyksestänne ei käynyt ilmi asuinpaikkanne, mutta ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kautta on saatavana (myös kaukolainamahdollisuutta käyttäen) joitakin balalaikan soitonoppaita ja iskelmänuotteja mainitsemiltanne vuosikymmeniltä.
Menkää HelMet-järjestelmän verkkosivulle www.helmet.fi. Valitkaa ylävalikosta MUSIIKKI. Kirjoittakaa hakukenttään:
oppikirjoja etsiessänne
balalaikka near soitonoppaat
ja
iskelmänuotteja etsiessänne
iskelmät (1940-luku or 1950-luku or 1960-luku) sekä AINEISTO-valikosta Nuotti
Lähin kirjastonne antaa teille mielellään lisätietoja.
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan nimistä Pauna, Paunonen ja Paunu: Paunaa on arveltu maastosanaksi 'lammikko, lätäkkö, suvanto vedessä, maakuoppa, syvennys', Paunoseen sisältynee Urbanus-nimen kansankielinen asu, Paunu on hämäläis-satakuntalainen talon- ja sukunimi.
Vastaavat tiedot löytyvät myös Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (v.1988)
Kyseinen kappale on nimeltään ”Kainuun kasvatti”. Sen sanat (ilman nuotteja) löytyvät teoksesta ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 13” (Fazerin musiikkikauppa, 1955). Sen on sanoittanut Rauni Kouta eli Reino Helismaa ja säveltänyt Martti Ounamo eli Toivo Kärki.
Elean voisi ajatella olevan lyhentymä nimestä Eleanor. Tämä englanninkielisissä maissa käytössä oleva nimi on johdettu ranskan kautta muinaisprovensaalisesta nimestä Alienor. Jotkut pitävät tätä Helene-nimen johdannaisena, mutta todennäköisemmin se on germaanista alkuperää (ali ~ "toinen, vieras").
Elea oli myös kreikkalaisten Etelä-Italiaan n. 540 eKr. perustaman kaupungin nimi (lat. Velia).
Lähde:
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of first names. Oxford University Press, 1990
Vuosaaren kirjastossa ei ole silppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää.
Löydät HelMet-palvelusivustolta listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu silppuri näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". Siitä pääset pudotusvalikkoon "Näytä kirjastot, joissa on". "Valitse palvelu" -valikosta löydät kirjastot, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Riihimäen kirjastosta löytyy kyllä Pesonen, Eila: Minä ja herra fibro, kirja on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä on 12.2, varauksia ei ole. Muita fibromyalagiaa käsitteleviä kirjoja ovat: Haavisto, Maija: CFS:n ja fibromyalagian hoito, 2010, (Riihimäeltä menossa varaajalle, Hyvinkään kirjastossa paikalla), Fysiatria, 2009 (Riihimäeltä lainassa, eräpv. 27.1., Hyvinkäällä paikalla), Isomeri, Risto: Fibromyalagia : tietoa potilaalle,1995, (paikalla Riihimäellä), Jones, Sue: Sumu hälvenee : henkilökohtainen näkökulma fibromyalagiaan, 2006, (Riihimäellä eräpv. 12.02).
Kukaan ei murhannut Robin Cleveä - ilmeisesti. Mitään todisteita rikoksesta ei ainakaan löydy.
Asiasta lisää Tommi Aition 15.11.2003 Helsingin Sanomissa julkaistussa kirja-arvostelussa. http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/HS20031115SI1KU02ltu
Kirjaa ei vielä löydy meiltä, mutta laitan hankintatoiveen eteenpäin. Joihinkin Suomen kirjastoihin kirja on jo tilattu, mutta koska se on ilmestynyt vasta äskettäin, ei se vielä ole lainattavissa. Kaukolainanakaan kirjaa ei siis kovin nopeasti saa käsiinsä.
Hajusuola on kalkin ja jonkin sopivan ammoniumsuolan, tavallisimmin ammoniumkloridin tai -karbonaatin kiinteä seos, jossa voi olla lisäksi jotakin hajuvettä. Hajusuolan elvyttävä vaikutus perustuu seoksessa vähitellen muodostuvaan voimakkaanhajuiseen ammoniakkikaasuun. Näin kerrotaan Uuden tietosanakirjan osassa 7 (1966, Helsinki).
Tietoa ammoniumkarbonaatin ominaisuuksista ja käytöstä hajusuoloissa löytyy muunmuassa seuraavilta sivustoilta:
http://ask.yahoo.com/ask/20001206.html
http://www.basf.de/en/produkte/chemikalien/anorganika/ammonium/ammonium…
Positio-lehteä voi lukea Helsingin yliopiston Viikin ja Kumpulan tiedekirjastoissa, Humanistisen tiedekunnan kirjastossa Topeliassa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa sekä Museoviraston kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Yliopiston sivuilta ja Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/kirjastot/ ja kirjastojen kokoelmat ovat kaikkien käytettävissä. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin Positio-lehteä ei tule.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät Henry-nimisistä seuraavat tilastotiedot. Mukana ovat siis myös ne, joiden toinen tai kolmas nimi on Henry. Mielenkiintoista tilastoissa on se, että joukosta löytyy myös naispuolisia henkilöitä:
Syntymävuosi
-1899 miehiä: 33 naisia: 0 yht: 33
1900-19 m: 311 n: 0 yht: 311
1920-39 m: 1252 n: 0 yht: 1252
1940-59 m: 2360 n: 0 yht: 2360
1960-79 m: 1967 n: alle 5 yht: alle 1972
1980-99 m: 2317 n: alle 5 yht: alle 2322
2000-09 m: 601 n: 0 yht: 601
2010 m: 51 yht: 0 yht: 51
2011 m: 26 n: 0 yht:26
Yhteensä m: 8918 n: alle 10 yht: alle 8928
Nimipalvelun tilastoissa ovat mukana myös kuolleet, joten sieltä ei valitettavasti löydy erikseen tietoja siitä, kuinka monta Henry-...
Suomessa hevosia ei juurikaan polttomerkitä. Tapa on yleisempi keskisessä Euroopassa.
Suomenhevosista on pidetty rekisteriä vuodesta 1907 alkaen. Rekisteriä ylläpitää Suomen Hippos ry.
Suomenkielisen Wikipedian artikkeli näyttää olevan erittäin monipuolinen tietopaketti suomenhevosesta ja sisältää myös listan kirjoista, joista saa lisätietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenhevonen
Suomen Hippos ry:n suomenhevosia koskeva sivu, jossa mm. linkki suomenhevosen jalostusohjesääntöön
http://www.hippos.fi/jalostus_ja_nayttelyt/yleista_jalostuksesta/kantak…
Hei!
Lasinen kierrekorkki pullossa kuulostaa harvinaiselta. Valmistusaikaa ja -paikkaa sekä hintaa on mahdoton arvioida näkemättä pulloa tai kuvaa pullosta. Myös merkintöjen puuttuminen tekee tunnistamisen hankalaksi. Pienikin särö tai lohkeama yleensä laskee esineen hintaa keräilyesineenä tuntuvasti.
Pullo kannattaa digikuvata, jotta kuvan voi lähettää sähköpostitse.
Kirjastoista löytyy jonkin verran lasinvalmistajien tuoteluetteloita. esim. täällä Lappeenrannan maakuntakirjastolla Karhulan lasitehtaan kristallivalmisteiden kuvasto, alunperin julkaistu v. 1933. ynnä muita.
Jos kotipaikkakunnallanne toimii antiikkiliike, osataan siellä ehkä arvioida pullon alkuperää ja hintaa.
Lappeenrannassa antiikilasin tuntemusta löytyy esim....
Hei! Helsingin kaupunginkirjastossa on tällaisia yhden hengen atk-huoneita seuraavissa kirjastoissa: Pasila, Lauttasaari, Munkkiniemi, Malmi (4 kpl), Rikhardinkatu, Maunula (2 kpl), Paloheinä, Pitäjänmäki (2 kpl) ja Kannelmäki (tällä hetkellä remontissa).
Asiakaskoneita voi varata ajanvarausohjelman kautta: https://varaus.lib.hel.fi/ tai soittamalla kirjastoon.
Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät tästä linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Suomen kielen alkeiskursseja ulkomaalaisille on ilmestynyt runsaasti. Löydät ne hakemalla Piki-verkkokirjastossa seuraavilla asiasanoilla: suomen kieli, kielikurssit, ulkomaalaiset. Kurssit ovat hyvin suosittuja. Moneen kirjaan on saatavissa mukaan myös av-materiaalia ja/tai ne ovat moniosaisia. Myös yleisradion opetusohjelmia on saatavissa.
Esimerkkejä kursseista: Supisuomea, Finnish for foreigners, Finn talk, Suomea, ole hyvä, Hyvin menee, Sounds good, Mastering Finnish, Suomea 3 kerroksessa.
Myös pelkkiä kielioppeja on ilmestynyt englanniksi.
