Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun virallisen henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa, jonka on oltava Suomessa. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta hänelle annettu kortti on voimassa kolme kuukautta.
Eli vastauksena kysymykseesi: kyllä, saksalainen ystäväsi voi saada H:gin kaupunginkirjaston kortin, kunhan hän esittää passinsa, henkilötodistuksensa tai ajokorttinsa.
Löydät Helmet-tietokannasta englannin- ja saksankielisiä kielenopiskelijalle tarkoitettuja kirjoja, kun haet hakusanoilla helppolukuiset kirjat ja saksan kieli tai helppolukuiset kirja ja englannin kieli. Luettelointitiedoissa vaikeustaso on yleensä ilmaistu Eurooppalainen viitekehys - järjestelmän mukaisesti. Kirjojen takakansissa saattaa olla viittaus sanamäärään, jonka käyttö edellyttää.
Ruotsinkielisiä helppolukuisia voit etsiä Helmet-tietokannasta hakusanayhdistelmällä lättlästa böcker. Jos rajaat haun niin, otat mukaan vain kielet, kielikurssit -osakokoelmaan kuuluvat aineistot (Kokoelmat otsikon alta), saat hakuun mukaan vain sellaisia helppolukuisia, jotka on suunnattu nimenomaan kielenopiskelijalle. Eikä esimerkiksi lapselle, joka...
Kortti on laitettu lainauskieltoon ja huomautuksiin lisätty, että kortti on kadonnut. Uuden kortin voi noutaa kirjastosta. Uusi kirjastokortti kadonneen tilalle maksaa 2 euroa.
Emme pysty neuvomaan yksityiskohtaisissa lakiasioissa, mutta alla on osoitteita ja kirjallisuutta, joista löytyy tietoa aiheesta:
Verohallinnon sivulla mainitaan mm., että perukirjaan liitetään aiemmin kuolleen puolison perukirja ja jäljennös osituskirjasta tai perinnönjakokirjasta, jos ositus tai perinnönjako oli toimitettu vainajan ja ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajien välillä.
Sivulla on myös runsaasti lisätietoa ja palvelunumero.
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perunkirjoitus_ja_per…(12851
Yleisestä oikeusaputoimistosta saa neuvontaa myös perunkirjoitusasioissa.
Oikeusaputoimistojen yhteystiedot: http://www.oikeus.fi/6068.htm
Muita lähteitä:
Puronen, Pertti:
Näin teen perukirjan, 2013 (5. uudistettu painos...
HelMet-tietokannasta löytyy ainakin yksi ääniteosuma. Laulaja on Charlotte Perelli, käännöksen ja CD:n nimi on Rimfrostjul (Naxos 2008). On hyvin todennäköistä, että jotkut muutkin riikinruotsalaiset artistit ovat tästä laulusta oman tulkintansa äänittäneet. Esimerkiksi Youtubesta löytyy Kalle Moraeuksen ja Bengan Jansonin versio (http://www.youtube.com/watch?v=A7Dn8ds3cH0). Suomenruotsalaisten artistien versioita ei Viola-tietokantakaan tunne.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hyviä tiedonlähteitä liikunta- ja urheilualalla ovat mm. Lahden ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen tietokannat, koska molemmissa oppilaitoksissa voi opiskella liikunta-alaa. Hakusanana kannattaa ehkä käyttää vain asiasanaa koripallo, ja käydä läpi löytyneitä nimekkeitä etsien niiden joukosta itselle parhaiten sopivat. Kovin tarkasti asiasanoittamalla saattaa moni hyödyllinen lähde jäädä löytymättä.
Lahden ammattikorkeakoulun Masto-tietokannasta löytyy esim. tämä:
- Koripallovammojen ennaltaehkäisy : koulutusprojekti juniorivalmentajille / Anu Kärkkäinen, Sanna Soikkeli (1998)
Masto: http://masto.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=Exit&SEQ=2008031815314…
Jyväskylän yliopiston Jykdoc-tietokannan kautta uutta...
Internetsivu www.behindthename.com tuntee romanialaisen nimen c-alkuisena, eli muodossa Cosmin. Sivustolla kerrotaan, että nimi on romanialainen muoto italialaisesta nimestä Cosmo, joka tulee puolestaan kreikankielisestä Kosmoksesta. Kosmos tarkoittaa järjestystä, kunnollisuutta, säädyllisyyttä. Pyhimys Cosmo kuoli marttyyrinä yhdessä kaksoisveljensä kanssa 1300-luvulla. Cosmo on myös lääkäreiden suojeluspyhimys. Naisen nimenä Cosmin on Cosmina.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Alex Haleylta on suomennettu vain kaksi kirjaa: Juuret (Roots)ja yhdessä Malcolm X:n kanssa toimitettu elämäkerta 'Malcolm X' (The autobiography of Malcolm X as told to Alex Haley).
Kyseessä voisi olla Esko Waltalan teos ”Titanicin perikato: romantillinen kuvaus "Titanic"-laivan haaksirikosta yöllä vasten 15 päivää huhtikuuta 1912” (Kirjakustantamo Into, 1912). Kirjassa on 189 sivua. Kyseistä kirjaa ei valitettavasti ole HelMet-kirjastoissa, joten en pysty tarkistamaan, onko sen sisältö kuvailemasi kaltainen. Kirjan voi kuitenkin lainata Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasta. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm, ja kirjan saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta https://finna.fi.
Tuona vuonna 1912 ilmestyivät myös Toivo Waltarin teos ”Titanic’in häviö: liikuttavia kertomuksia Titanic-laivan matkustajain onnettomasta kohtalosta” (julkaistu Yhdysvalloissa; myös Suomen...
Robert L. Fishin romaanista ”Pursuit” vuodelta 1944 (suom. "Eversti hautaa itsensä", Otava, 1980), on tehty tv-sarja, joka on saanut suomenkielisen nimen ”Kohtalon ivaa”. Sarja on ollut videolevityksessä Suomessa nimellä ”Twist of Fate”.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämässä tietokannassa ei ole merkintää siitä, että sarjaa olisi esitetty Suomen televisiossa.
Lisää elokuvasta ja Fishin kirjasta voitte lukea alla olevista linkeistä.
http://www.imdb.com/title/tt0098540/?ref_=ttpl_pl_tt
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/118845
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_415
Piki -kirjastosta löytyy seuraavia teoksia, joissa käsitellään kysymääsi teosta:
Barthes: Rakastuneen kielellä; Mäkinen; Ajattelen kynälläni; Papinniemi: Sata kirjaa; Lisänä pari vanhempaakin teosta Pohjanpää: Elämän kuvastimessa, Silovuori: Ihmisyyden filosofiaa, Friedlander: Från Cervantes till James Joyce.
Näistä mikään ei käsittele pelkästään ao teosta. Sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta. Lisäksi mm. Goethea käsittelevissä teoksissa löytyy tietoa. Näitä voit kokeilla hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla: Goethe. Suurin osa on saksankielistä materiaalia.
Seuraavissa artikkeleissa on myös käsitelty tätä teosta:
Ekman, Kuukauden klassikko
Nuori voima : kulttuuriharrastajain lehti. - (1997) : 4. - Helsinki :...
Tuntematon sotilas löytyy DVD-elokuvana sekä Edvin Laineen että Rauni Mollbergin ohjaamina versioina useista Espoon kaupungin kirjastoista. Vaikka elokuva ei kuuluisikaan lähikirjastosi kokoelmiin, voit tehdä siitä varauksen, jolloin se lähetetään valitsemaasi noutokirjastoon jostakin toisesta kirjastosta. Aikuisten aineistoon tehdystä varauksesta peritään noudettaessa 50 sentin varausmaksu.
Valitettavasti tuota alun perin ruotsiksi kirjoitettua teosta ”Erikskrönikan” ei ole ilmeisesti suomennettu kokonaan. Mainitsemasi ”Suomen historian asiakirjalähteet” -teoksen lisäksi löytyy Julius Ailion vapaamuotoinen suomennoskatkelma Häme-Wikistä osoitteesta http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerikin_kronikka&redirect=no. Voi olla, että katkelmia on ilmestynyt joissakin muissakin tutkimuksissa, mutta syystä tai toisesta koko teosta ei ole kukaan vielä julkaissut. Arto-tietokannasta löytyy muutamia viittauksia kronikkaa koskeviin tieteellisiin artikkeleihin, mutta ne ovat ruotsinkielisiä.
Alkuperäinen ruotsinkielinen versio on luettavissa Runeberg-projektissa osoitteessa http://runeberg.org/erikkron/, mutta se lienee ruotsia...
Valitettavasti tuota DVD-elokuvaa ei ole saatavilla HelMet-kirjastoista, eikä sitä ole myöskään kirjastojen hankintajärjestelmässä. Elokuva on sen verran tuore, että se saattaa tulla kirjastojen saataville joskus tulevaisuudessa. Kirjastot eivät voi ostaa elokuvia suoraan kaupasta, vaan elokuviin täytyy hankkia erillinen lainauslisenssi, jotta sitä voisi laillisesti lainata. Julkaisijat voivat vapaasti päättää, mihin elokuviin lisenssin antavat. Jollei lisenssiä anneta, elokuvaa ei saa laillisesti kirjaston kokoelmiin lainattavaksi.
Valitettavasti Frederikistä ei ole olemassa omaa elämäkertaa. Hänestä löytyy muutama sivu teoksessa: Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Kirjan saatavuuden meiltä Oulun kaupunginkirjastosta voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Vuoden alkupuolella Anna-lehdessä on ollut artikkeli:Siistonen, Miia: Reetu von Retee: macho, joka löysi markkinarakonsa, 2001:3, s. 90-94, 96, 98, 100. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkeistä http://www.makupalat.fi/music.htm löytyi Frederik sivuja pari http://www.smok.com/reetu/index.html ,http://www.smok.com/reetu/index.html .
Täällä kirjastossakin asiasta tiedetään melko vähän, sillä kirjastot eivät hallinnoi korvauksia, vaan korvaukset jaetaan opetusministeriön kautta. Ilmeisesti kirjastot antavat vain tilastotietoja. Saamieni tietojen mukaan korvauksia aletaan maksaa tänä vuonna, joten kokemustakaan ei ole asiasta kertynyt.
Tarkempaa tietoa asiasta saa opetusministeriöstä.
Tässä linkki opetusministeriön kirjastoasioiden yhteystietoihin:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Espoon kaupungin sivuston mukaan Espoo jakaantuu viiteen kaupunkikeskukseen (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus) ja pienempiin paikalliskeskuksiin (Kauklahti ja Pohjois-Espoon Kalajärvi):
http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat
Espoon virallisen kaupunginosaluettelon mukaan Lystimäki ja Tontunmäki eivät ole virallisia kaupunginosia:
http://www.espoo.fi/download/noname/%7B1FB2DFBE-D345-44E0-A003-B7082925…
Wikipedia-artikkelin mukaan Lystimäki on Olarin kaupunginosan osa-alue ja Tontunmäki Niittykummun:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Espoon_kaupunginosista
Maanosamme, maailmamme, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tilaama juhlaruno Maamme-laulun täyttäessä 150 vuotta 13.5.1998 löytyy esimerkiksi Juice Leskisen runokokoelmasta Aika jätti (Tammi, 1999) sekä Juicen 50-vuotisjuhlakirjasta Eikä nivelet ruostu (Tammi, 2000).
