Chrysopelea paradisi käärmeestä käytetään suomenkielistä nimeä liitokäärme. Tunnetaan myös lentokäärmeenä.
Lähde:
Whitfield, Philip: Suuri eläintieto, 1994 (suom. Lasse Kosonen, linnut, nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet)
Suomen herpetologisen yhdistyksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseon yhteisen nimistötoimikunnan tavoitteena on nimetä suomenkielinen nimi kaikille maailman matelija- ja sammakkoeläinlajeille. Toistaiseksi on julkaistu vasta korkotiilieläimien nimistö. Nimistötoimikunnan yhteystiedot:
http://www.herpetomania.fi/nimisto/
Jennifer L. Holmin Jokilaakson ainoa tyttö -romaania suosittelen. Siinä riittää tunneskaalaa, myös syyllisyysteemaa, se on alkujaan nuortenkirjana ilmestynyt. Jos ei jaksa koko kirjaa, luettavaksi voi riittää luku yhdeksän ”Mitä Smith Islandilla tapahtui” (s. 179-190). Kuitenkin suosittelen lukemaan teoksen kokonaan. Teosta on saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteistä 4 kpl ja seudun kirjastoista seutuvaraamalla (2,5 e) toiset 4 kpl. Teoksesta on lainattu seuraavanlainen Lastenkirjainstituutin tekemä kuvaus Kirjasampo-kirjallisuuspalveluun: ”Kaksitoistavuotias May Amelia Jackson asuu vanhempiensa ja seitsemän veljensä kanssa Nasel-joen varrella Washingtonin osavaltiossa - seudun ainoana tyttönä, joskin hyvin rohkeana...
Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 4846 Alanko-sukunimistä henkilöä.
Alanko on uusi nimi, joka pohjautuu maastotermiin. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Espoon norjankielinen kokoelma on sijoitettu kirjastoauton kokoelmiin. Kirjoja ei ikävä kyllä pääse paikanpäälle tutkimaan, mutta ne ovat varattavissa http://helmet.fi/search~S9*fin/.
Käytä perinteistä aineistohakua. Saadaksesi hakutulokseen vain nuorten kirjoja, kirjoita hakukenttään nuortenkirjallisuus, rajaa alasvetovalikoista aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 47).
Jos haluat nähdä kaikki norjankieliset lasten- ja nuorten kirjat, käytä perinteistä hakua, kirjoita hakukenttään kaksi tähteä (**),rajaa haku lastenaineistoon. Alasvetovalikoista valitse aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 284).
Norjankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja on myös Kirjasto Omenan, Sellon, Pasilan ja Lumon kirjastoissa.
Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa.
Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.
Kyseessä on ilmeisesti kasvi, joka suomeksi on ruusumyrtti (Leptospermum). Ruotsin kielellä sana manuka esiintyy Suomen säädöskokoelmassa (Finlands författningssamling, kauppa ja teollisuusministeriön asetus (förordning) 447 / 2003, joka käsittelee hunajan koostumusta. Vastaavassa suomenkielisessä tekstissä puhutaan ruusumyrtistä.
Ruotsinkielisen säädöskokoelman linkki http://www.finlex.fi/sv/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf ja suomenkielinen teksti löytyy kohdasta http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf.
Kasvikirjoista löytyy tietoa erikseen myrteistä.
Googlesta hakusanalla ruusumyrtti tulee viitteitä ja keskustelupalstalla (http://www.puutarha.net) löytyy pari kommenttia ruusumyrtistä.
Ihan satavarmasti tähän ei kirjoja näkemättä voi vastata, mutta Harlequin Teenin tiedoista huomasin, että sen korkeudeksi ilmoitettiin 21 senttiä, eli se on siis normipokkaria isompi. Se selittäisi myös miksi sivumäärä on vähäisempi kuin toisessa versiossa.
Loisankeroista (Heterorhabditis megidis) kutsutaan myös sukkulamadoksi. Eräät ankeroislajit loisivat hyönteisissä, lähinnä maassa elävissä tai maahan koteloitumaan menevissä toukissa. Loisankeroisia voidaan käyttää maaperässä esiintyvien tuholaisten biologiseen torjuntaan myös avomaalla. (Lähde: Tuovinen, Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Vaasa, 1997).
MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sivuilta löytyy tietoa uurrekorvakärsäkkään ja muiden kärsäkkäiden biologisesta torjunnasta:
”Uurrekorvakärsäkäs ja muut korvakärsäkkäät ovat intensiivisen mansikanviljelyn tuholaisia joiden torjuntaan loisankeroisia on aikaisemminkin kokeiltu. Tihkukastelun kautta on mahdollista levittää loisankeroisia (Heterorhabditis megidis, H....
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Joten ota yhteyttä lähikirjastoosi!
Aale Lindgrenin levyä "Arioso" löytyy Suomen kirjastoista sekä LP- että CD-muodossa. LP-levyn tunnus on FGLP-1048 ja CD:n vastaavasti FGCD-1048.
Jos omasta kirjastosta sitä ei löydy, sen voi pyytää kaukolainaksi.
Suomennosta tuolle Galilein motolle ei löytynyt - ainakaan vielä. Englanninkielisissä teksteissä se on käännetty usein "testing and retesting", "testing and refuting" (refute = kumota, osoittaa jku vääräksi). Saksaksi motto on käännetty mm. "Versuch und Gegenversuch", "versuchen und nochmals (tai wieder) versuchen".
Merkitys lienee tiedon löytämisessä yrityksen ja erehdyksen menetelmällä, Galilei oli kokeellisen tutkimuksen edelläkävijä.
Hei!
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa tiedettiin satu: Hanhityttö tai Hanhipiika.
Sen löytää mm. teoksista
Kultainen hanhi ja muita Grimmin satuja / kuv. Anastasia Arhipova ; [suom. Helmi Krohn ja Pirjo Santonen]. Kustannus-Mäkelä, 1987.
Grimmin satuja : suomennos / [Jacob ja Wilhelm Grimm] ; kuvat piirtänyt Rie Cramer. - [Uusi p.]. Otava, 1982.
Grimmin sadut / suomentaneet ja toimittaneet Raija Jänicke ja Oili Suominen ; [kuvitus: Otto Ubbelohde ...]. I : Ruusunen. Tammi, 1999.
Martinlaakson kirjastossa kokoontuu lukupiiri maanantaisin. Syksy aloitetaan maanantaina 20.9. klo 16.00 - 17.30 ruotsalaisen kirjailijan Jonas Hassen Khemirin kirjalla Uniikki tiikeri Montecore.
Ma 25.10. klo 16.00 -17.30 vuorossa on Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Ruotsi).
Hakunilan kirjaston lukupiiri kokoontuu joka kuukauden ensimmäsenä keskiviikkona klo. 13.00-14.30.
Tikkurilassa keskustellaan kirjoista joka kuukauden 2. tiistaina lastenosaston satuhuoneessa alkaen klo. 18.00.
Koivukylän lukupiirit kokoontuvat seuraavasti: Kirjaston monitoimitilassa runopiiri 13.9., klo 14.00., tietopiiri 21.9. klo 14.00, lukupiiri 12.10. klo 14.00.
Kyseistä kasettia ei enää löydy Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta se on vielä saatavilla useammassakin maakuntakirjastossa. Voit joko pyytää sen Riihimäen kautta kaukolainaksi tai käydä itsekin kysymässä vaikka Lahden pääkirjastosta.
Kertomasi perusteella Seinäjoen kirjastolaiset suosittelevat kokeilemaan mm. seuraavien kirjailijoiden teoksia: Kate Mosse, Carlos Ruiz Zafón, Tamara McKinley, Yasmina Khadra, Zadie Smith, Hanif Kureishi, Oscar Hijuelos, Tahar Ben Jelloun, Jhumpa Lahiri ja Amy Tan. Kokeilemisen arvoisia voisivat olla myös Pascal Mercierin Yöjunalla Lissaboniin, Elizabeth Kostovan Historiantutkija, Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin ja Markus Zusakin Kirjavaras. Myös esimerkiksi Walter Moersin Uinuvien kirjojen kaupunki ja Yöllisen koiran merkillinen tapaus, Kiran Desain Hulabaloo Hedelmätarhassa sekä Haruki Murakamin Kafka rannalla voisivat olla kiinnostavia kirjatuttavuuksia. Lisäksi myös Pikku prinssi ja Jostein Gaarderin Sofian maailma saattaisivat...
Runosarjaa ei ole julkaistu suomeksi eikä tietääksemme myöskään ruotsiksi.
Avanti! on esittänyt Debussyn "Bilitisin laulut"-teoksen vuosina 1992 (Porvoon Suvisoitossa) ja 1993 (Kaapelitehtaalla). Pentti Saaritsa käänsi Louysin runot esityksiä varten. Pentti Saaritsa on julkaissut ne suomeksi v 1997 ilmestyneessä antologiassa Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainassa oleva aineisto on mahdollista uusia viisi kertaa, minkä jälkeen aineisto on tuotava kirjastoon jossa se voidaan palauttaa. Palautuksessa uusimiskerrat nollaantuvat. Asiakkaan niin halutessa aineisto voidaan palautuksen jälkeen lainata hänelle vielä uudestaan (mikäli siitä ei ole varauksia).
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#uusiminen
Kirjassa Strömberg, John: Studenter, nationer och universitet (1996) s. 50 on taulukko: Tabell 2. Medeltalet årligen nyinskrivna och terminsvis närvarande studenter vid akademin i Åbo 1723-1809.
Vuodet 1801-1809:
Nyinskrivna 93 (uusia opiskelijoita)
Närvarande hösttermin 228 (läsnäolevia syyslukukaudella)
Närvarande vårtermin 263 (läsnäolevia kevätlukukaudella)
Samassa kirjassa s. 215 on taulukko: Antalet nyinskrivna studenter vid akademin i Åbo 1723-1808 fördelade engligt nationer och tioårsperioder. Vuosina 1800-08 opiskelijoita oli yhteensä 927.
Kirjan Helsingin yliopisto 1640-1808, 1. osa (1987) vastaavan taulukon (s.307-308) mukaan yliopiston kirjoissa oli ylioppilaita vuosina 1800-1809 yhteensä 928.
Näyttäisi selailun perusteella siltä, että Woop on saatavilla ainoastaan älypuhelimiin ja Applen laitteeisiin. Osoitteesta https://itunes.apple.com/us/app/woop-app/id790247988?mt=8 löytyy Applen versio ja osoitteesta https://play.google.com/store/apps/details?id=de.parrotmedia.woop Googlen kaupassa oleva versio.
Gobineaulta on suomennettu kolme Stefanie-sarjan kirjaa:
Stefanie taistelee rakkaudestaan 1970, Stefanie ja miehet 1971 sekä Stefanie rakkauden myrskyissä 1974.
