So little- time kirjasarja perustuu tv-sarjaan. Tähtinä tuossa sarjassa ovat kaksoset Mary-Kate Olsen ja Ashley Fuller Olsen. Kirjasarja perustuu Michael Baserin ja Frank Duganin tv-sarjan käsikirjoitukseen. Ilmeisesti sarjan kirjoilla on kaikilla eri kirjoittaja. Sinun lienee parasta ottaa yhteyttä kirjasarjan kustantajaan Otavaan: www.otava.fi tai jos tiedät millä kanavalla sarjaa on esitetty Suomessa, jos sitä on esitetty. Televisioyhtiöillä on omat yhteystietonsa nettisivuillaan. Kirjallista aineistoa ei löydy.
Kirja-arvosteluja löytyy hyvin sivustolta www.kritiikkiportti.fi. Kritiikkiportti.fi on verkkosivusto, joka sisältää linkit suomalaisten sanoma- ja kulttuurilehtien verkkosivuilla julkaistuihin taidearvosteluihin. Kritiikkejä voi hakea taiteenalan, lehden, kriitikon tai hakusanan mukaan. Hakuikkuna on sivustolla oikeassa yläreunassa.
Kun hakuikkunaan kirjoitetaan esim. teoksen nimi ”Via Merulanan sotkuinen tapaus”, saadaan linkit kahteen arvosteluun. Toinen linkki on virheellinen, mutta toinen on ajan tasalla ja sen suora osoite on seuraava:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Todellisuus+pakenee+murhaajaa/HS20110…
Pääkaupinkiseudun kaupunginkirjastoissa on kaksi kirjaa, jotka käsittelevät vikellystä: Katariina Kaartisen Vikellysopas ja Suomen ratsastajainliiton julkaisema Kilpailusäännöt: vikellys. Se on luettavissa Tikkurilan kirjastossa, mutta sitä ei saa kotilainaan.
Internetistä löytyy myös tietoa vikellyksestä, esim.
http://www.hevosmaailma.net/Sport/vikellys.shtml , http://www.porinratsastajat.fi/vikellyshepo.html .
Suomeksi ei taida Internetistä juuri löytyä tietoa Francine Pascalista, mutta hyvä lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Saariahon oopperasta on olemassa suomenkielinen libretto:
SAARIAHO, Kaija
Kaukainen rakkaus = L'amour de loin / libretto: Amin Maalouf ; suomennos: Jukka Havu
JULKAISUKIELI suomi, ranska
[Helsinki] : [Suomen kansallisooppera], 2004
Tässä olisi joitakin teoksia, jotka ovat saman tyyppisiä kuin hänen lukemansa kirja:
Seppälä, Anu: "Jääkukkia keisarille"
Arjava, Hellevi: "Kiltti tyttö Katajanokalta" ja "Minne pääsi kiltti tyttö"
Ahervuo-Heikkilä, Mervi: "Yksi vielä rannalla ruikuttaa"
Miettinen, Helena: "Petettyjen toiveiden maa"
Kilpi, Eeva: "Rajattomuuden aika"
Veltheim, Katri: "Kultainen rinkeli"
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
Ilman kirjastoalan koulutusta vakituista työpaikkaa ei saa. Tietoa alan koulutuksesta:
http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/80_ammattiala?link=true
Mikäli olet kiinnostunut oppisopimuskoulutuksesta, haluat tehdä vapaaehtoistyötä tai olet oikeutettu työkokeiluun, tältä Espoon kaupungin sivulta löydät tiedot keneen ottaa yhteyttä.
http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kirjasto/Tarvitsemme_si…
"Tilta Tuohimaa" on Allan Palmgrenin säveltämä ja Hjalmar Nortamon sanoittama kappale vuodelta 1927. Kappaleen sanat löytyvät esim. nuottijulkaisusta " Terveiset ulapalta: meren ja kesän lauluja" (Fazer music, 1993). Julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, ks. Plussa-tietokanta http://www.libplussa.fi .
Yritin etsiä internetistä tietoja Tilta Tuohimaa -henkilöstä, mutta en löytänyt mitään. Samoin haut Fennica-, Linda-, Manda-, Aleksi-, Arto- ja Viola-tietokantoihin tuottivat tulokseksi vain viitteet kappaleen sisältäviin nuottijulkaisuihin ja äänitteisiin.
Tilta Tuohimaasta sinällään ainoa tiedonlähde lienevät siis laulun sanat.
HelMet-kirjastoissa aikakauslehdillä on vakiokorvaushinnat. Aikuisten lehdistä peritään 5 € ja lasten ja nuorten lehdistä 3 € per lehti.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki maksut näet täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/b295a486-9615-4c3d-8479-8703ff0dac04/maksut0…
"mecka med bilen" on Ruotsista tullut ilmaus. Se tarkoittaa että puuhastellaan auton kanssa, korjataan, korjaillaan...
verbillä on toinenkin versio "meka", ilman c:tä. Tämä versio löytyy Ruotsi-Suomi Suursanakirjasta.
Ruotsi-suomi-suursanakirja/Svensk-finsk storordbok / [toimitus:] Ilse Cantell ... [et al.]Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)
978-951-0-24803-4
Tästä sivustosta löytyy tietoa kun haki "meckan" mukaan http://sv.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Huvudsida
"Verb [redigera]
mecka -de , -t
• uttal: /meka/ , även uttal: /meːˌka/
1. (vardagligt) reparera bilar och liknande teknisk utrustning; allmänt om att pyssla med något
Hon ska mecka med min bil och se om hon kan hitta felet.
Nu har jag meckat med den här pennan i flera...
Kirjastokortti on henkilökohtainen. Tästä seuraa, että varatun aineiston noutamiseen ja lainaamiseen on kaksi tapaa. Voit tehdä lyhyen valtakirjan, josta ilmenee kyseisen teoksen noutaminen määrättynä päivänä sinun kirjastokorttiasi käyttäen. Helpompi tapa on antaa poikasi lainata varaamasi kirja omalle kortilleen, edellyttäen siis että pojalla on oma kirjastokortti.
Hei!
Nick Smurthwaite on kirjoittanut Meryl Streepistä elämäkerran, The Meryl Streep Story, siinä on myös näyttelijän filmografia, mutta kirja on ilmestynyt jo vuonna 1984 ja sitä ei ole suomennettu.
Tuoreempaa tietoa Meryl Streepistä löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Meryl_Streep
Myös Finnkinon sivulla on tietoja tästä kuuluisasta ja paljon palkitusta näyttelijättärestä http://www.finnkino.fi/news/10/580/
Sieltä selviää esimerkiksi, että Sydämen soinnut -elokuvaa varten Streep opetteli soittamaan viulua!
Vuonna 2008 on tulossa John Patrick Shanleyn ohjaama elokuva Doubt ja seuraavana vuonna Nora Ephronin Julia & Julia, joissa molemmissa Meryl Streep näyttelee.
Kirjastossa oleville tietokoneille käyttämään nettiä ym. pääsee ilman kirjautumista.
Jos haluat käyttää kirjaston nettipalveluita, esimerkiksi uusia omia lainojasi tai tehdä varauksia, tarvitse kirjastokorttiisi salasanan. Saat sen käymällä kirjastossa.
Kaikki mahdolliset etunimikirjat on tutkittu, myös vieraskieliset eri maiden nimikirjat. Niistä ei löytynyt Heelia nimestä muuta kuin pelkkä nimi ja tuo päivämäärä virolaisessa nimipäiväkalenterissa.
Virolaisesta Rakveren kirjastosta kerrotaan, että Heelia nimi on ilmeisesti Virossa aika harvinainen, mutta löytyy kyllä nimikirjoista. Heelia on tullut kreikkalaisesta nimestä Helia, joka oli auringonjumalan Helioksen tytär, muita tietoja ei löytynyt.
Heelia nimen taustaa ja versioita eri maissa löytyy
Internetistä: http://www.google.fi. Kirjoita hakuun Heelia. Hakutuloksena esim.100000+ Baby Names
http://names.yuly.ru/female-i-name-35264.htm
Nuotissa Satusaari, osassa Musiikkimatka (Weilin + Göös, 2005, päätoimittaja Päivi Heikkilä-Halttunen) ensimmäinen laulu on nimeltään Kartta. Se alkaa sanoilla: Olen piirtänyt kartan. Ilmeisesti tarkoitat juuri tätä nuottia.
Helsingin kaupunginkirjastossa on mahdollista korvata turmeltunut kirja saman teoksen hyväkuntoisella niteellä. Korvaamisesta tulisi kuitenkin sopia kirjaston kanssa erikseen, joten ehdottaisin, että kävisit ensiksi kirjastossa keskustelemassa asiasta. Helsingin kaupunginkirjaston korvaamista koskevat ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Kirjan korvaushinta vaihtelee kirjan mukaan. Yleensä teoksen korvaushinta on kirjattu kirjaston järjestelmään, jolloin saat tietää sen saman tien käydessäsi kirjastossa.
Jari Vuorelta löytyy yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta useita teoksia. Tosin en osaa sanoa, ovatko kaikki saman Jari Vuoren teoksia - asia selviää sinulle varmasti, kun katsot kirjojen sisältöä. Lehtiartikkeleita löytyy sekä Aleksi- että Arto-tietokannoista. Lähetän sinulle sähköpostin liitteenä tekemieni hakujen tuloslistat. Näihin tietokantoihin on pääsy kaikkien kirjastojen hakukoneilta, joten pystyt myös itse tekemään samat haut. Maakuntakirjastojen tilanteen näet Frankista (monihaku.kirjastot.fi).
