Kaaosteoria on matematiikan ja fysiikan teoria, joka käsittelee tiettyjen ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien käyttäymistä jotka ilmenevät kaoottisina ja joita tunnetusti luonnehditaan herkkänä alkuolosuhteille (perhosvaikutus). Tämä lause on Wikipedian artikkelista, joka löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaosteoria
Opetushallituksen sivuilla sanotaan mm. näin: 1980-luvulla kaaostutkimuksesta on muodostunut oma tieteenalansa, joka tutkii kaoottisia ilmiöitä ja niiden lainalaisuuksia. Kaaosilmiöitä esiintyy hyvin erilaisissa yhteyksissä ja ne koskettavat monia eri tieteenaloja, esimerkiksi fysiikkaa, tekniikkaa, biologiaa, yhteiskuntatieteitä, psykologiaa.
http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,438,3086,3987,28363,28414,...
Perinteinen säätieto on muodostunut ihmisen säähavainnoista ja kokemuksista jo antiikin ajoilta lähtien. Sään vaihtelut vaikuttivat sekä ihmisen toimeentuloon että hyvinvointiin. Siksi luontoa tarkkailtiin ja etsittiin merkkejä ja selityksiä, joiden avulla sään vaihteluita voitaisiin ennakoida. Lukuisat sananparret liittyvät sään kehitykseen ja ovat säilyneet perimätietona. Teos "Vanhat merkkipäivät" sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon kerääntynyttä vanhaa tapa- ja uskomusaineistoa yli sadan vuoden ajalta. Nykypäivänä perinteinen kansanomainen säätieto on kansanperinteen tutkijoiden arkistoima. Aiheeseen liittyy myös nykyajan sääilmiöt ja niihin kohdistuvat uskomukset.
Kasvikunta ja eläimet oletettiin jo...
Nizzaan sijoittuvat ainakin nämä romaanit:Ikola, Kaisa: Maailma kutsuu, Grace. 1 (2025)Levy, Deborah: Uiden kotiin (2016)Merimaa, Kirsi: Fatiman käsi (2008)Poutanen, Kira: Rakkautta au lait (2010)Raija Orasen Palladium-sarjalle nimen antanut palatsi sijaitsee Nizzassa, ja vaikka sarja käsitteleekin pääosin rikkaan venäläissuvun vaiheita vallankumouksen aikaan, on tarinassa yhteys myös Ranskaan.Nizzaa käsitteleviä tietokirjoja ja matkaoppaita on paljon. Tässä muutamia poimintoja sellaisita tietokirjoista, joiden tyyli on kerronnallinen:Greene, Graham: Nizzan pimeä puoli: j'accuse - minä syytän 99.1 (1983)Heino Hannimari: Matkakirjeitä 41 (2020)Petäistö, Helena: Nizza, Cannes, Biarritz à la Helena Petäistö 46.1 (2020)
Piioista ja rengeistä löytyy tutkimusta teoksissa
Suomen palvelusväki 1600-luvulla : palkollisten määrä, työ, palkkaus ja suhteet isäntäväkeen Nygård, Toivo. 1989.
Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006
Kaari Utrio on käsitellyt naishistoriaa ja piikoja kirjoissaan Kalevan tyttäret ja Suomen naisen vuosisadat, osat 1-4.
Muuta aineistoa Finna.fi:ssä.
Valtteri Kangasmäen Pro gradu -tutkielmassa Tilan väkeä ja naapureita : Varhaismodernin maaseutuyhteisön sosiaalinen kenttä ja kontaktinmuodostus Vuorimäen tilalla 1807–1883 (Jyväskylän yliopisto 2011) kerrotaan, että...
Tv-sarjaa Cannon näytettiin Suomessa televisio-ohjelmatietojen mukaan ainakin vuoden 1973 alusta vuoden 1976 toukokuulle.
Sarjan päätähti William Conrad teki myös vierailun Suomeen vuonna 1976.
Rockfordin paperit-sarjaa näytettiin Suomessa puolestaan televisio-ohjelmatietojen mukaan ainakin elokuusta 1976 vuoden 1977 loppuun.
Molemmat sanat voivat kyllä viitata lääkäriin, mutta doctor on käyttöalaltaan laajempi. Samalla tavalla kuin suomen sana tohtori se voi viitata myös akateemiseen arvoon. Toisaalta doctor voi viitata myös eläinlääkäriin (veterinarian), kun taas physician hoitaa nimenomaan ihmisiä eikä toisaalta harrasta kirurgiaa vaan hoitaa lääkkeillä.
Lisää sanojen merkityksistä löytyy esimerkiksi näistä käyttämistäni sanakirjoista:
https://en.wiktionary.org/wiki/doctor
https://en.wiktionary.org/wiki/physician
https://www.merriam-webster.com/dictionary/doctor
https://www.merriam-webster.com/dictionary/physician
Oletan, että kysyjä haluaa tietää, mistä kokoelmista runot löytyvät.
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933."Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Runo "Palokärki" julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Emojänis ...
Tiedot Teksti-TV:n sivulle tulevat Sijoitustutkimuksesta. Sieltä kerrottiin näin: Lyhenteitä käytetään Sijoitustutkimuksen rahastopalvelussa, jossa rahastoille määritetään lyhenteet. Näitä lyhenteitä käytetään, jotta arvot mahtuvat esimerkiksi Teksti-TV:n formaattiin. Tämä on hyvin yleinen käytäntö, ja tarkoituksena on siis vain lisätä tiedon määrää mitä mahtuu yhdelle sivulle.
Lyhenteet pohjautuvat yleensä rahaston nimeen ja tunnisteilla voi esimerkiksi hakea rahastouutisia tai rahaston nimeä osoitteesta https://www.rahastoraportti.fi/
Eipä ilmeisesti löydy. Runo löytyy P. Mustapään (eli Martti Haavion) runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle ja kokoelmasta Kootut runot, sekä sävellettynä useilta levyiltä.
Kirjat ja levyjä löytyy myös Vihdin kirjastosta:
http://vihti.kirjas.to/
Roomalaisessa kalenterissa oli alkujaan vain kymmenen kuukautta (maalis-joulukuu), kahta talvikuukautta (tammikuu ja helmikuu) ei laskettu mukaan lainkaan. Numa Pompiliuksen (n. 753–672 eKr.) sanotaan lisänneen tammikuun ja helmikuun roomalaiseen kalenteriin. Roomalaisen kalenterin kuuden ensimmäisen kuukauden (januarius, februarius, martius, aprilis, maius ja junius) nimet viittaavat esimerkiksi jumaluuksiin ja juhliin. Kuusi viimeistä kuukautta (quinctilis, sextilis, september, october, november ja december) taas perustuvat järjestysnumeroihin. Esimerkiksi quinctilis tarkoittaa siis viidettä kuukautta.Ei ole aivan selvää, mistä roomalaisten mensis januarius tai mensis februarius ovat saaneet nimensä. Yleensä katsotaan, että...
Kyseessä on P. Mustapään runo Odysseia kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945). Lähettämäsi rivit ovat runon alusta.
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runon vuosikymmenet (toim. Anna-Maria Tallgren Kaila ja Aaro Hellaakoski, 1980)
Nimi Ahlberg on ruotsia ja sen suora suomennos on Leppävuori tai Leppävaara.
Suomen sukututkimusseuran internet-sivujen HisKi-tietokannasta löytyy runsaasti merkintöjä esimerkiksi Porvoossa sukunimellä Ahlberg kastetuista henkilöistä. Tietokannasta voi etsiä lähes kaikkien Suomen seurakuntien kirkonkirjoihin 1700- ja 1800-luvuilla Ahlberg-nimestä tehtyjä merkintöjä.
http://www.genealogia.fi/historia/
Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia, alunperin vuodelta 1790, uudistettiin vuonna 1831 siten, että myös musiikkiteokset saivat tekijänoikeussuojan Yhdysvalloissa. Äänitteetkin saivat tekijänoikeussuojan 1900-luvulla. Mainitsemaasi tapausta tuntematta voidaan yleisesti ottaen todeta, että levytys ja levytetty teos ovat kaksi eri asiaa. Esittävä taiteilija ja levy-yhtiö voivat omistaa oikeuden ainoastaan tekemäänsä tallenteeseen, eivät itse kappaleeseen, jonka kuka tahansa muukin saa esittää ja julkaista omana tulkintanaan.
Yhdysvaltain tekijäinoikeuslaki saattaa olla hyvinkin erilainen kuin eurooppalainen tai suomalainen laki. Pikaisen tiedonhaun tuloksena voi päätellä, että Yhdysvalloissa ei tarvitse erikseen pyytää tallennuslupaa jo...
NASA:n Exoplanet exploration -sivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan eksoplaneettoja eli oman aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja tunnetaan tällä hetkellä yhteensä 3 779 kappaletta 2 819:stä eri aurinkokunnasta. Näiden lisäksi on havaittu 2 737 mahdollista planeettaa, joiden olemassaoloa ei ole vielä vahvistettu.
Kaukaisten planeettojen havaitseminen on vaikeaa, ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on havaittu tarkkailemalla muutoksia, joita ne aiheuttavat emotähtensä kirkkaudessa ja spektrissä. Massiiviset ja lähellä kiertävät planeetat vaikuttavat tähteensä pieniä ja kaukaisempia enemmän, joten tällaisia planeettoja on havaittu eniten. Usean planeetan järjestelmiä tunnetaan paljon, mutta on mahdotonta sanoa, onko...
Valitettavasti Helmet kirjastojen koneilla CD-levyjen polttaminen ei enää onnistu. (digitointilaitteila Pajoissa kyllä, mutta tällä hetkellä pajojen toiminta on pysähdyksissä Korona-rajoitusten takia.) Koneet on päivitetty sekä Windows 10 ohjelmisto että vaihdettu uudempiin malleihin, joissa ei ole polttavaa CD-asemaa.
Omalla kotikoneella CD-, DVD- ja BlueRay levyjen kopiointi onnistuu yhä. Sitä varten täytyy vain hankkia polttava CD-asema. Lisälaitteita löytyy kaikista kaupoista runsas tarjota. Asemien hinnat vaihtelevat parista kympistä pariin sataan euroon. Esim. https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/394c/Optiset, https://www.gigantti.fi/catalog/tietokoneet/tietokonekomponentit/fi-tietokonekomponentit-optiset-asemat/optiset...
Etunimiä käsittelevistä kirjoista ei löytynyt Pokko-nimeä. Väestörekisterin nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 voi tarkistaa, kuinka yleinen nimi on Suomessa.
Suomen sanojen alkuperä -kirjan osassa 2 (SKS 1995) s. 387 on sanalle pokko selitetty seuraavat merkitykset:
1. pokko 'pieni poika'
2. pokko, poko 'pässi, pässikaritsa'
Sanan taustasta lisätietoja löytyy em. teoksesta sekä Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, osa 2 (Suomalais-ugrilainen seura 1958).
Eero Ojasen ja Sirkku Linnean Suomalaiset taruolennot -kirjassa esitellään mm. menninkäiset (s. 30-35) Kirjan mukaan menninkäiset ovat pienikokoisia ja jollakin tavoin myös ihmisen kaltaisia olentoja. Ne ovat myös tarinoissa sekoittuneet monien muiden pikkuolentojen, esim. maahisten, kanssa. Alkujaan ne illmeisesti liittyivät kuolleiden henkiin eli vainajiin, ja olivat melko pelottavia olioita. Vähitellen niistä tuli osa metsän väkeä. Ne myös lakkasivat olemasta pelottavia, ja olivat sen sijaan jöröjä mutta ystävällisiä. Lisää menninkäisistä voi lukea myös esim. Sami J. Anteroisen kirjasta Menninkäiset.
Pentti Lempiäisen "Nimipäivättömien nimipäiväkirjan" mukaan Nella voi viettää nimipäiväänsä 28.10. Päivä juontaa juurensa ortodoksisesta kalenterista, jonka mukaan silloin on Neonillan nimipäivä. Kustaa Vilkunan nimikirjassa päätellään, että Nella -nimi tulisi rinnastaa mm. Ella -nimeen, jonka nimipäivää vietetään 10.2.
Laulun Se kolmas J. H. Erkon sanoihin on säveltänyt Oskar Merikanto. Laulu on opusnumerolla 19.
Laulun nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin Suomen nuorison laulukirja (toim. P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen, 1901), joka kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.heikkiporoila.fi/hp/wp-content/uploads/2020/11/978952687118…
