"Matkalla" tarkoittaa, että varaamasi kirja on matkalla noutopisteeseen. Kun varaus on noudettavissa varauksen kohdalla lukee tiedoissasi "odottaa noutoa". Varaus 10/17 tarkoittaa, että olet varausjonossa kymmenes ja teoksesta on 17 varausta.
Valmet-traktorin käyttöohjeesta (http://valtramme.valtra.fi/extras/documents/valmet505.pdf ) löytyy kyntöohje PDF-tiedoston sivulta 57. Asiakirjan hakemisto on sivulla 131.
(Sivunumero näkyy sekä näyttöruudun oikean laidan palkinvierityspalikassa että näyttöruudun alaosan pdf-tiedoston työkalupalkissa. Asiakirjan sivulla näkyy myös sivunumero, mutta se on 54. )
Kirja nimeltä Maan muokkaus (julk. Maatalouskeskusten liitto ja Maatalouden tutkimuskeskus, 2. p. 1988) löytyy useasta maakuntakirjastosta. Voit tiedustella sitä omasta kirjastostasi tai hakea sitä itsekin Frank-monihaulla internetistä osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index .
Tieteellisistä kirjastoista löytyy maan muokkausta käsitteleviä kirjoja, mutta...
Kalamiehen tietokirja (numero 4) ei tunne kalalajia nimeltä katkakala, mutta katkaravut ja katkat kylläkin. Katkat kuuluvat äyriäisten runsaslajiseen luokkaan. Katkan tuntee helposti sivuilta litistyneestä ruumiista, jonka eläin voi tarpeen vaatiessa köyristää pallomaiseksi. Kookkain katkamme, jättikatka saavuttaa yli 3 cm:n pituuden, pienimmät lakit jäävät puoleen senttimetriin.
Kirjassa Parhaat kalaruuat / Görn Helleblad on sivulla 118 resepti nimeltä Kampelakääryleitä, katkarapuja ja valkoviinikastiketta. Reseptissä tosin kampela on valmistettu kääryleiksi ja katkaravut siroteltu kampelakääryleiden päälle/viereen.
Kirjasta Pirkan parhaat kalaruoat / Arja Lindstedt löytyy sivulta 45 resepti: Katkarapukampela, joka on samankaltainen kuin...
Kirja löytyy Lieksan kirjastosta. Tekemällä kaukolainan voit mahdollisesti saada sen tilattua kotikirjastoosi.
Kirjaa on myös mahdollista ostaa netitse TitiTyy verkkolankakaupan kautta
http://www.titityy.fi/fi/tuotteet/kirjat/haapsalu-shawl
Suomennoksesta en osaa sanoa.
Sweet Valley High –kirjasarjan sivut löytyvät osoitteesta http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1 –kirjasta löytyy tietoa Sweet Valley High –sarjan luojasta Francine Pascalista. Hän ei kirjoita yksin kaikkia kirjoja, vaan käyttää apunaan kirjallista työryhmää. Kate William on ollut kirjoittamassa suomeksi käännettyjä sarjan kirjoja.
Walt Whitmanilta on suomennettu nämä teokset. Niistä kannattaa katsoa, olisiko siellä kyseistä runoa. Kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Pääsin katsomaan vain kokoelman Tähtien väri, ja siellä kyseistä runoa ei ole. Mutta tässä nämä muut:
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Valitut runot / Walt Whitman ; suomentanut Markus Jääskeläinen
JULKTIEDOT Turku : Sammakko, 2007
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohonlehtiä / Walt Whitman ; suom. Viljo Laitinen
JULKTIEDOT [Turku] : Vilho Laitinen 1954
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohoa : runoja / Walt Whitman ; suom. Arvo Turtiainen
JULKTIEDOT Helsinki : Tammi, 1965
TEOS Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta / lukijoiden huvitukseksi kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas ; kirjan...
Lehti on saatavan Varastokirjastossa Kuopiossa. Se voidaan kaukolainata teille kuluitta.
Tehkää kaukolainapyyntö tällä lomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
WSOY julkaisi vuosina 2003 ja 2004 tämän sarjan osat 1 ja 2 suomeksi, mutta jatkoa ei ole ainakaan vielä seurannut. Syynä voi olla yksinkertaisesti se, että englanninkielinen versio Blood moon on näköjään ilmestynyt - pitkän odotuksen jälkeen - vasta lokakuussa 2013.
En löytänyt tätä WSOY:n kotisivuilta, mutta veikkaan, että suomennos ilmestyy joskus myöhemmin tänä vuonna. Varmaa se ei kuitenkaan ole.
Sanojen alkuperää voi tutkia etymologisesta sanakirjasta.
Sana 'osoite' on johdettu verbistä 'osoittaa'. Elias Lönnrot otti sen käyttöön merkityksessä 'osoitus, näyte, viite'. Nykymerkitys on ollut sanakirjassa ensi kerran vuonna 1853.
Sanaa 'avio' on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus ja käyty keskustelu löytyy Hakemistosta asiasanalla 'avioliitto'.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cf0642a1-5b…
Lähteitä:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOYpro, 2009)
Meri, Veijo: Sanojen synty (Gummerus, 2002)
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
http://www.suomisanakirja.fi/
Tällaista tietoa ei tosiaan tunnu juuri löytyvän. Ehkä kannattaa laajentaa hakua ja etsiä esim. sanalla musiikkikasvatus. Silloin joutuu kyllä seulomaan löytämäänsä aika lailla. Tässä muutama toivottavasti hyödyllinen viite. Viimeisenä mainittu on luettavissa myös netitse. Voit lukea sitä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan kautta (https://finna.fi Lindaa voit käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen verkossa.
- Musiikkileikki varhaisiän musiikkikasvatuksessa / Pirjo Ruutiainen (pro gradu –työ, 2003)
- Musiikkikasvatus varhaiskasvatuksessa: lastentarhanopettajien käsityksiä päiväkodin musiikkikasvatuksesta / Katariina Korhonen (Kandidaatintyö, 2003)
- Shinichi Suzukin leikin, toiminnan ja kasvun filosofia...
Ebsco-tietokannoissa on sekä artikkeliviitteitä että osasta lehtiä myös artikkelien koko sisältö html- ja/tai pdf-muodossa.
Family Handyman -lehti, josta artikkeli löytyy, ei kuulu Ebsco-tietokantojen kokotekstiaineistoihin, eli kyseisestä artikkelista on tietokannassa ainoastaan viitetiedot.
Artikkelin saa luettavakseen ainoastaan hankkimalla käsiinsä kyseisen lehden, tässä tapauksessa Family Handymanin vuoden 2009 numeron 6.
HelMet-kirjastojen asiakkaana voit lukea Family Handyman -lehteä sähköisessä muodossa Zinio-lehtipalvelun kautta.
Katso lisätietoa Ziniosta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Digihelmet/Nyt_voit_lukea_elehtia…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta useita kertoja. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun: Merja Jalo.
Lisäksi löydät hänestä tietoa mm. kirjasta Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) voi hakea aineistoa aiheesta valitsemalla hakutavan sanahaku, jossa voi yhdistää useampia hakusanoja. Hakusanoilla päivähoito historia Helsinki löytyy seuraava teos: Valli, Siiri: 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä, Helsingin kaupunki, 1988. Hakusanoilla päivähoito historia Suomi löytyy mm. teos Välimäki, Anna-Leena: Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla, Helsinki, Suomen kuntaliitto, 1999. Valitsemalla hakutyypiksi aihehaun ja antamalla hakusanaksi perhepäivähoito saa tulokseksi parisenkymmentä viitettä. Klikkaamalla kutakin viitettä (teoksen nimeä) saa näkyviin kuvailutiedot (asiasanat), joista käy ilmi...
Koirankasvatusoppaita löytyy kirjastosta paljonkin. Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta saat niistä luettelon kirjoittamalla hakuruutuun sanat koira kasvatus. Uutuusjärjestykseen luettelon saat, kun haun tehtyäsi klikkaat Vuosi-linkkiä.
Tässä muutamia uusimpia:
- Koira lapsiperheessä / Sanna Karppinen (2013)
- Koirankoulutus : lemmikkisi tarpeiden ymmärtäminen ja oikea hoito / kirjoittanut Julia Barnes (2013)
- Pentuneuvola / Pertti Vilander, Salli Suorsa (2013)
- Kasvata koirasta kunnon kaveri / Noora Valkila (2013)
Alla vielä suomalaisen kouluttajagurun Tuire Kaimion kirja:
- Pennun kasvatus : pennusta kunnon koiraksi / Tuire Kaimio (2009)
Sopivia voisi olla nuorille tai lapsille tarkoitetut kirjat.
Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi/search*fin/X löytyy nuorten äänikirjat sanahaulla talböcker ungdomslitteratur ja lasten äänikirjat sanahaulla talböcker barnlitteratur
Dekkarit löytyvät sanahaulla kriminalfiktion talböcker
Vastaavat tekstimuotoiset kirjat löytyvät sitten nimekehaun avulla.
Ruotsin kuullunymmärtämistehtävät löytyvät sanahaulla
ylioppilastutkintolautakunta ruotsin kieli
Valitettavasti tuoreimmatkin ovat vuodelta 1993.
Ei löytynyt elokuvaa nimeltä "Huojuva torni", olisiko kuitenkin kyseessä Timo Koivusalon vuonna 2006 ohjaama elokuva "Kalteva torni"? Siinä on kolme laulua, joista laulun "Story of my life" esittää Susanna Palin, joka on myös säveltänyt laulun Koivusalon tekstiin. Kahden muun laulun solistina on mies (Matti Esko ja Jore Marjaranta).
Heikki Poroila
Fono-tietokannasta löyty laulu Vanhan pianon tarina, joka on Erik Lindströmin säveltämä. Laulua on hyvin vähän julkaistu nuottina tai äänitteenä. Nuotti löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta, mistä se on mahdollista saada kaukolainaksi oman kotikirjaston kautta.
Kaukolainaus on kirjastojen välistä toimintaa. Kirjastot tilaavat toisista kirjastoista sellaista materiaalia, mitä heidän omissa kokoelmissaan ei ole.
Mene siis lähimpään kirjastoon ja pyydä heitä tilaamaan sinulle kaukolainaksi haluamasi teos. Kirjastot veloittavat kaukolainoista omien taksojensa mukaan, joten se kuinka paljon tilaus sinulle maksaa, riippuu sekä lähettäjäkirjaston taksoista että sen kirjaston taksoista, jonne teos sinua varten välitetään.
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan nimistä Pauna, Paunonen ja Paunu: Paunaa on arveltu maastosanaksi 'lammikko, lätäkkö, suvanto vedessä, maakuoppa, syvennys', Paunoseen sisältynee Urbanus-nimen kansankielinen asu, Paunu on hämäläis-satakuntalainen talon- ja sukunimi.
Vastaavat tiedot löytyvät myös Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (v.1988)
