Kyseessä voisi olla Siv Widerbergin kuvakirja Olipa kerran isä ja äiti (WSOY, 1988).
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa kerrotaan kirjan juonesta näin: "Lillin ja Lallin isä ja äiti eivät halua tehdä sitä mitä pitäisi vaan kaikkea muuta: leikkiä ruoalla, potkia palloa kadulla, leikkiä tyynysotaa nukkumaan mennessä. Roolit ovat aivan nurinkurin! Ilman lapsia kodin arki ei sujuisi lainkaan."
Bella’s lullaby löytyy useammalta nuotilta:
- Best of today's movie hits
- Twilight : music from motion picture, piano, vocal
- Burwell: Twilight : the score : easy piano
Oulun kaupunginkirjaston saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta www.outikirjastot.fi . Nuotteja löytyy myös muista kirjastoista.
Matti Rossin suomennos tuosta kohdasta kuuluu näin: "siellä missä olet, siellä on myös maailma ja kaikki ilot, jotka maailma saattaa antaa; autius on siellä, missä sinua ei ole."
Tieteen kuvalehdessä 2/2004 on vastattu kysymykseen näin:
"Kreikkalaisessa kirjoitusjärjestelmässä kysymysmerkkinä käytetään ;-merkkiä. Jostain syystä sitä ei haluttu ottaa latinalaiseen merkistöön. Mm. englantilaisen Sussexin yliopiston kielitieteen professori Larry Trask on esittänyt, että kysymysmerkki juontuu keskiaikaisesta tavasta merkitä latinankielisen kysymyslauseen perään kirjainyhdistelmä Qo, jolla viitattiin alun perin etsimistä mutta myöhemmin myös kysymystä tarkoittavaan quaestio-sanaan. Ajan mittaan Qo:n kirjoitustapa yksinkertaistui. Se alkoi näyttää aaltoviivalta, jonka alapuolella oli piste: ~. Jostakin syystä aaltoviiva ryhdyttiin kirjoittamaan pystysuoraan, jolloin syntyi nykyinen kysymysmerkki."
Artikkeli löytyy myös...
Emme voi tietosuojasyistä kerätä yksittäisten asiakkaiden lainahistoriaa. Mutta voit itse Web-Origon (www.weborigo.lappeenranta.fi)luoda ns. omia hyllyjä, joihin voit kerätä lukemasi kirjat. Tarvitset nettipalveluun salasanan, jonka saat kirjastosta näyttämällä kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Salasana on sama millä pääset uusimaan omat lainasi, pääset varaamaan aineistoa sekä voit käyttää kirjastossa internetkoneita ja lainausautomaatteja.
Kustannussosakeyhtiö Tammesta vastattiin, että kysytyt teokset julkaistaneen äänikirjoina kevään 2006 kuluessa. Teokset ovat lainattavissa kirjastoissa melko pian tämän jälkeen.
Sigmund Freudin essee Der Wahn und die Träume in W. Jensens ’Gravida’ (1907) löytyy Mirja Rutasen suomentamana teoksesta
Freud, Siegmund: Uni ja isänmurha : kuusi esseetä taiteesta. Love kirjat 1995.
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&searchscope=9&SORT=DZ/Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=uni+ja+is%C3%A4nmurha/1,1,1,B/frameseta&FF=Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&1,1,/indexsort
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa 31.7.2006: "Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Veera on slaavilainen nimi ja merkitsee ortodoksisessa uskonnossa uskoa. Saattaa olla myös muunnos saksan Verenasta tai Veronikasta (latinan vera on todellinen, oikea)."
Vastaus löytyy palvelun arkistosta kirjoittamalla hakusanaksi Veera.
Lisää tietoa etunimistä löytyy mm. kirjoista Lempiäinen: Suuri etunimikirja ja Vilkuna: Etunimet
Finnish language is a member of the Uralic family of languages. Other Uralic languages include Hungarian, Estonian, Mari, Udmurt and Sami languages. Finnish and Estonian belong to the Finnic group of the Uralic languages and are therefore closely related.
As for the other neighboring countries, Swedish is an Indo-European language belonging to the North Germanic branch of the Germanic languages together with Danish and Norwegian. Russian, on the other hand, is a Slavic language in the Indo-European family.
More information about Finnish in Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_language
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Johan Fabriciuksen romaani ”Venetsian seikkailija” (WSOY, 1937; toinen painos 1960). Kirja on tosiaan suomennettu hollannista (”hollanninkielisestä 4. painoksesta suomentanut Toini Jännes”). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Kirjan sisällöstä on vaikea kertoa lukematta sitä kokonaan, mihin tämän palvelun puitteissa ei valitettavasti ole mahdollisuutta. Selailun perusteella kyseessä näyttäisi kuitenkin olevan tunteita ja seikkailuja täynnä oleva opus, joka päättyy aika synkkään sävyyn. Kirja on kirjoitettu preesensmuodossa, joten jos sellainen tyyli ärsyttää, en voi suositella sitä. Kuten nimikin vihjaa, tapahtumat sijoittuvat...
En löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta yhtään suomenkielistä pahkatöitä käsittelevää kirjaa joten vaikuttaa siltä, ettei nimenomaan niistä kertovia kirjoja ole olemassa. Joissain puutöitä käsittelevissä kirjoissa on tietoa pahkatöistä. Puutyöt onkin käyttökelpoinen asiasana. Esim Stephen Corbettin Suuressa puutyökirjassa on jonkin verran pahkatietoutta samoin Valittujen Palojen Kotinikkarin niksikirjassa. Lehtiartikkeleiden tietokannasta Aleksista löytyy joitain viitteitä. Sinne pääset kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkistä Tiedonhaku klikkaamalla Digitaalinen aineisto ja tietokannat ja valitsemalla sieltä tietokannan Aleksi. Kirjoita hakukenttään esim Pahkat. Myös sanalla Kuksat löytyy joitain viitteitä.
Teoksesta ”Alanco, Jan: Signe Brander 1869-1942 : Helsingin valokuvaaja , Helsingin kaupunginmuseo 2004” löytyy vanhoja valokuvia Herlsingistä. Mukana on myös kuvia Hakaniemen ja Siltasaaren alueelta. Kuvat esittelevät kylläkin vuosisadan alun Helsinkiä.
Internetistä osoitteista http://albumit.lasipalatsi.fi ja http://www.montakertaakaupunkiin.fi/wandora/index.html
voi hakea Helsinki-aiheisia valokuvia. Kummastakin löytyy kuvia Helsingin Kallion kaupunginosasta.
Helmet-kirjastoista voi lainata videosarjaa Elämää Helsingissä, Helsingin kaupunki 2000. Videot on koostettu Suomen Elokuva-arkiston, Suomi-Filmin ja Puolustusvoimien elokuva-arkiston kokoelmista Helsingin kaupungin juhlavuoden johdosta.
Elokuva-arkiston kirjasto on maan suurin...
Syväjohtamista käsitteleviä kirjoja löytyy muutamia: -Tupiini, Hanna: Pandiitteja vai tykinruokaa? asiantuntijoiden johtaminen sotilasorganisaatiossa syväjohtamisen viitekehyksessä (2003), -Vuorio, Ville-Veikko: Syväjohtaminen, laatu ja tehokkuus maavoimien perusyksiköissä (2001), -Kinnunen, Tommi: Kadettien käsitykset johtajuudesta: käsityksien ilmeneminen syväjohtamisen mallin taustaa vasten (2001), -Kujala, Kaisa: Syväjohtamisen yhteys alaisten työmotivaatioon (2000) sekä Reserviupseerikoulun kurssikirja: RUK 215: Saga:1510999-20012000 (2000); näitä voi tiedustella kaukopalvelusta. Lehtiartikkeleita syväjohtamisesta on myös kirjoitettu, tosin kovin vähän:
-Viitala, Tuija: Johtamiskouluttaja, majuri Vesa Nissinen: syväjohtamisella...
Kyllä on. Kaukolainat Suomesta ulkomaille hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina eli paikallisen kirjaston on pyydettävä aineistoa lainaksi täältä Suomesta. Sinun on siis otettava yhteyttä paikalliseen kirjastoosi ja kysyttävä miten siellä on tapana toimia näissä kaukolaina-asioissa. Kaukolainojen hintaa kannattaa myöskin kysyä, sillä hinnat vaihtelevat suuresti.
Yksittäistä teosta, josta löytyisivät tarkasti listattuna kaikki Helsingin pommitusten osumat yksityiskohtineen, emme löytäneet. Aihepiiriä käsitellään kuitenkin lukuisissa teoksissa, joista pystynee muodostamaan varsin hyvän kokonaiskuvan. Erityisen tarkasti on dokumentoitu Helsinkiin helmikuussa 1944 tehdyt kolme suurhyökkäystä.
Teoksia Helsingin pommituksista yleensä:
Pesonen, Aake: Helsinki sodassa (1985)
Penttilä, Eino: Taistelu Helsingistä (1993)
Lappi, Ahti: Ilmatorjunta ilmasodassa 1794-1945 (2000)
Teoksia erityisesti Helsingin suurpommituksista 1944:
Mäkelä, Jukka L.: Helsinki liekeissä (1967)
Helminen, Martti & Lukander, Aslak: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (2004)
Haapanen, Atso: Kohtalon yöt (2004)
Toivola, Esko...
Kyseiset koneet eivät valitettavasti kuulu HelMet-kirjastojen valikoimiin. Viikon ajaksi lainattava poravasara kuitenkin löytyy Etelä-Haagan ja Pohjois-Haagan kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sporavasara__Orightresult__U…
En löytänyt tietoa suomennoksesta etsinnöistäni huolimatta, joten epäilen, ettei sitä ole suomennettu. Kyseinen novelli on sisältynyt muun muassa kokoelmiin The Snow-image and Other Twice-told Tales, joka on julkaistu vuonna 1852 sekä The Great Stone Face and the Other Tales of the White Mountains, joka on julkaistu 1888. Kyseistä novellikokoelmaa voi lukea e-kirjana Project Gutenbergin kautta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/1916
