Kielitoimiston neuvonta vastasi sinne edelleen lähettämääni kysymykseen seuraavasti:
"aikakaus-sanasta edelleen muodostettujen yhdyssanojen (aikakauslehti, aikakauskirja ja muutamia muita) tavattavan kausi-sanan loppuheittoinen asu kaus selittyy nykysuomessa parhaiten lähinnä vain tähän sanatyyppiin jääneeksi reliktionomaiseksi kiteytymäksi. Pikaisella nettihaulla löytyi tosin vielä joitain vastaavia esiintymiä yhdyssanasta kuukauskirje, vaikka jo Nykysuomen sanakirja suositti tätä kirjoitettavaksi asussa kuukausikirje.
Ainakin aikakauskirja on vasta 1800-luvulla kieleen tullut sana, jonka rinnalla käytettiin mm. ilmausta aikakautinen kirja.
https://sanat.csc.fi/wiki/Rapola:K%C3%...
Ihan äskettäin uutisoitiin, että Luna, tuo ihana roomalainen kuun jumalatar, saa oman nimipäivän vuoden 2010 kalenteriin!
Lunat juhlivat suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 16.10.
Helsingin Sanomat kertoi uusista kalenteriin tulevista nimistä näin:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vuoden+2010+kalenterin+uudet+nimet/1…
Nimipäivien uudistuksesta voit lukea myös Almanakkatoimiston viime vuonna julkaistusta Nimipäiväalmanakasta.
Nimipäiväalmanakkoihin pääset käsiksi Almanakkatoimiston nimipäiväsivuilla:
http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ > ja edelleen linkki ”Yliopiston nimipäiväalmanakka” > ja napsauta vielä ”Nimipäiväalmanakka – Namsdagsalmanacka 2009”
Lunasta puhutaan nimipäiväalmanakan ruotsinkielisessä osuudessa sivulla...
Tapaninen tulee Tapani nimestä, joka on suomalainen muunnos sanasta Stefanos. Stefanos oli kristikunnan ensimmäinen marttyyri, jonka muistoksi vietetään tapaninpäivää.
Tapaninen sukunimeä esiintyy eniten Savossa, erityisesti Kiuruvedellä ja Kuopiossa, jossa sitä on tavattu jo 1660 ja 1700 luvulla.
Voi olla että joku sukunimetön Tapanin jälkeläinen on saanut sukunimekseen Tapaninen.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa Tapaninen nimen tilastot. Tällä hetkellä Suomessa elää 770 Tapaninen nimistä ja ulkomailla 31.
Tapaninen Lkm Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla
Nykyisenä nimenä 801 403 398 770 31
Entisenä nimenä 297 20 277 269 28
Kuolleilla 372 145...
Sweet Valley -kirjoista on ilmestynyt monia erilaisia sarjoja, jotka sijoittuvat päähenkilöiden eri elämänvaiheisiin. Sarjat ovat nimeltään Sweet Valley Kids (76 osaa) ja siihen liittyvät Super Snooper (7 osaa) ja Super Special (5 osaa); Sweet Valley Twins (118 osaa) ja siihen liittyvät Super Editions (14), Super Chillers (9) ja Manga Editions (4); The Unicorn Club (23); Team Sweet Valley (2); Sweet Valley Junior High (30); Sweet Valley High: Senior Year (48); Sweet Valley University (63) ja siihen liittyvä Thriller Editions (18); sekä vielä vain toiseen päähenkilöön keskittyvä Elizabeth-sarja (6). Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa on yhteensä 143 osaa, ja siihen liittyvät lisäksi Manga Edition (13 osaa), Super Edition (12),...
Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Muistelemasi kirjasarja on Olov Svedelidin Korttelijengi (ruotsiksi Betongrosorna) -sarja.
Nuortenkirjasarjan tapahtumat sijoittuvat Tukholmaan ja yksi jengiläisistä söi jatkuvasti vadelmaveneitä.
Kahdeksanosainen sarja ilmestyi suomeksi 1986-1994:
Korttelijengi ja asuntomurrot
Korttelijengi ja konnien kätkö
Korttelijengi tuhopolttajien jäljillä
Korttelijengi ja kadonnut nainen
Korttelijengi ja postiryöstö
Korttelijengi ja suuri kaappaus
Korttelijengi ja uhkauskirjeet
Korttelijengi ja petkuttaja
Sukunimiä on vaihdettu paljon 1900-luvun alussa. Syitä oli monia, sukunimet eivät välttämättä olleet tuolloin vielä vakiintuneet, ja sukunimeä saatettiin vaihtaa esimerkiksi muuton yhteydessä (sukunimenä toimi monesti tilan tai muun asumuksen nimi). Sukunimilaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1921, ja vasta silloin tuli kaikille velvollisuus ottaa jokin sukunimi käyttöön.
Yksittäisen henkilön nimenmuutoksen syytä on vaikea saada selville, mutta jos suvusta on tehty sukututkimusta, saattaa sukututkimuksen tekijällä olla asiasta jokin käsitys. Sukunimistä yleensä löytyy tietoa esimerkiksi näistä teoksista:
Mikkonen, Pirjo: "Otti oikean sukunimen": vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet...
Kun laina palautuu kirjastoon sen kunto tarkastetaan silmämääräisesti ennen kuin se on taas omalla paikallaan lainattavana. Jos teos on huonokuntoinen se korjataan tai poistetaan luetteloista ja hävitetään. Toisinaan esim. kirjaa puhdistetaankin palauttaessa, mutta laajamittaiseen puhdistukseen ei nyt olla ryhtymässä.
Kysymyksessä olleista tiedoista on vaikea päätellä mikä ötökkä oli lainakirjan sivulla, tai mistä se oli siihen tupsahtanut. Jos ötökkä halutaan tunnistaa on kirjaston hyönteisoppaista apua sitten kun kirjastot ovat taas avoinna.
Hyönteisoppaita voi etsiä täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shy%C3%B6nteiset__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt
Tuhohyönteistietoa kirjastoissa https://...
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan yhteisön kortilla lainaamisesta näin:
”Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla.”:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Yhteisön kortilla saa lainata samoin säännöin kuin yksityishenkilön kortillakin kaikkea aineistoa, myös elokuvia. Elokuvien esittämistä taas säätelee tekijänoikeuslaki. Elokuvien julkiseen esittämiseen esim. koulussa tarvitaan lupa. Tietoa elokuvan esittämisestä koulussa löytyy esimerkiksi Koulukinon sivuilta:
http://www.koulukino.fi/index.php?id=931
lomat määräytyvät kunkin alan työehtosopimusten mukaan. Opettajilla on yleensä vuosilomat määrätty tietyille ajoille, mutta nykyään esimerkiksi toisen asteen koulujen opettajilla voi olla myös vuosiloma "normaalilla kertymällä" eli lomapäiviä kertyy esim. 2 kuussa. Siivoojat ja keittäjät työskentelevät koulujen loma-aikoina joissakin toisissa kaupungin yksiköissä kuten päiväkodeissa, mitkä ovat auki koulujen ollessa suljettuina.
Työntekijällä on oikeus vuosilomaan ja vuosiloman aikana maksettavaan palkkaan. Minilex.fi-sivuston mukaan "vuosiloma annetaan vuosittain, josta seuraa, että lomaa ei voi jättää kokonaan pitämättä eikä sitä voi antaa kokonaan rahana. Vuosilomalaki on säädetty, jotta työntekijä saa vuosittain pidemmän vapaan käyttääkseen sen lepoon ja virkistäytymiseen, ja sillä osaltaan suojataan työntekijää." (Voiko vuosiloman saada rahana? - Minilex)
Vuosilomalaki kokonaisuudessaan löytyy Finlex-verkkopalvelusta:
Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan yleensä käynti kirjastossa, jotta henkilöllisyys voidaan tarkistaa henkilöllisyystodistuksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kortin hankkimisen yhteydessä vaaditaan myös Suomessa sijaitseva osoite. Myöhemmin kortilla oleva osoite on mahdollista vaihtaa ulkomaille.
Kun kortin on hankkinut, sillä voi käyttää e-kirjoja myös ulkomailta, jos käytössä on vain nettiyhteys.
Kysymyksessä on kappale "Keinu kanssani". Nuotit ja sanat löytyvät esim. Uudesta kultaisesta laulukirjasta. Olavi Virran laulamana kappale löytyy esim. cd-levyltä Olavi Virta: "Olavi Virta 2 -keinu kanssani".
Varsinaisia suomennoksia ei juurikaan liene, sen sijaan yhteistä aineistoa suomalaisissa luterilaisissa jumalanpalveluskäsikirjoissa ja anglikaanisessa Book of Common Prayerissa on runsaasti. Sekä Englannin anglikaaninen kirkko että täkäläinen luterilainen kirkko noudattivat roomalaiskatolisesta kirkosta irtautumisen jälkeen samoja periaatteita jumalanpalveluselämänsä uudistamisessa: oli käytettävä latinan asemesta kansankieltä, mutta vanha käytäntö haluttiin säilyttää jos se ei sisältänyt opillisesti epäilyttäviä korostuksia. Tästä seurasi, että sunnuntaisin ja juhlapyhinä luettavat raamatuntekstit ja kollehtarukoukset jäivät katolisesta messukirjasta käännettyinä ja muokattuina käyttöön molemmissa kirkoissa. Anglikaanisen kirjan...
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
"Palveluja voidaan luokitella monella eri tavalla. Yksi tapa on jakaa palvelut sen mukaan, kuinka saman- tai erityyppisinä ne tuotetaan eri asiakkaille. Tällöin puhutaan vakioiduista palveluista (standardoidut palvelut) ja erikoispalveluista (räätälöidyt palvelut).
Esimerkiksi VR, elintarvikeliike ja sanomalehti tuottavat palvelut suunnilleen samanlaisina kaikille asiakkailleen. Räätälöityjä erikoispalveluja asiakkailleen tarjoavat mm. kuntosali, puhelinyhtiö, ravintola ja mainostoimisto."
Lähde: Lahtinen, Jukka: Asiakaspalvelun- ja markkinoinnin perusteet (Avaintulos, 2001)
Asiasta kukkaruukkuun on ilmeinen variaatio sanonnasta "asiasta toiseen". Suomi-stadi -sanakirjassa se ajoitetaan 1990-luvulle. Sanonnan alkuperästä ei näyttäisi olevan tarkempaa tietoa.
https://books.google.fi/books?id=wqFJEAAAQBAJ&pg=PA54&lpg=PA54&dq=asias…
Nyt mä bonjaan: suomi-stadi-sanakirja / Heikki Paunonen, Jeongdo Kim (BoD - Books on Demand, 2021)
Huvimajoja on ollut niin kauan kuin puutarhojakin. Varhaisimmat tunnetut huvimajat olivat egyptiläisissä puutarhoissa viisi tuhatta vuotta sitten. Antiikin Roomassa ja Kreikassa huvimajat muistuttivat temppeleitä. Persialaiset rakensivat islamilaisen arkkitehtuurin mukaisia huvimajoja, Kiinassa ja Japanissa puutarhoihin rakennettiin pieniä paviljonkeja ja teehuoneita.
Huvimajojen historia on sidoksissa puutarhataiteen historiaan. Keskiajalla Ranskassa ja Englannissa puutarhoihin rakennettiin huvimajoja, joka myötäilivät päärakennusten tyyliä ja joissa alettiin viettää huvielämää. Länsimaisen puutarhataiteen kukoistus alkoi renessanssin ja etenkin barokin aikana. Suomessa puutarhataide sai alkunsa 1600-luvulla, jolloin moniin kartanoihin...
Asunto-osakeyhtiölain 8 §
Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen.
HE 24/2009 s. 157
Voimassa olevan lain 50 §:n 1 momenttia vastaavasti 2 momentissa säädetään, että hallituksessa, jossa on yksi tai kaksi jäsentä, on lisäksi oltava ainakin yksi varajäsen. Edelleen voimassa olevan lain tapaan säädetään, että varajäseneen sovelletaan, mitä varsinaisesta jäsenestä on säädetty. Säännös koskee suoranaisesti muun muassa varajäsenen valintaa, toimikautta, toimen lakkaamista ja kelpoisuutta toimia jäsenenä. Varajäsenellä on kuitenkin hallituksen jäsenen oikeudet ja velvollisuudet vain silloin, kun varajäsen toimii...
