Tietoa nimen alkuperästä ja merkityksestä ei valitettavasti löytynyt.
Latinan kielen sana figulus/-a tarkoittaa suomeksi keraamikkoa tai savenvalajaa (Pekkanen – Pitkäranta: Nykylatinan sanakirja. Suomi – latina – suomi. SKS 2006). Kyseessä voisi siis olla vanha ammattiin perustuva lisänimi.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Reino Keron artikkeli "Puukkojunkkari, juoppo ja kommunisti: amerikansuomalainen siirtolaisvähemmistö rikollisuustilastoissa" teoksessa Historian vähemmistöt = Minorities in history (1994, s.127-142). Artikkeli käsittelee lähinnä ennen 1950-lukua tapahtunutta amerikansuomalaisten rikollisuutta. Samoin Reino Keron teoksessa Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan artikkelissa "Rehellisiä ja rikollisia" käsitellään 1950-lukua varhaisempaa rikollisuutta(1996, s. 197-208).
Suvi Arapkirlin artikkelissa "Suomalaiset, New Yorkin punainen vaara" kerrotaan lyhyesti sekä rikollisia amerikansuomalaisia että ruotsinsuomalaisia koskevasta lehdistökirjoittelusta (1910-luvulla ja 1950-luvulla)(...
Kysymäsi runo kuuluu runosikermään ”Viisi rohkeaa viiriä” ja on sikermän ensimmäinen runo. Se löytyy ainakin Tabermanin runokokoelmista ”Duende” (sivu 116; Gummerus, 1996) ja ”Ihme nimeltä Me” (sivu 135; Gummerus, 1999). On mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin muuallakin, mutta ainakin noista kokoelmista sen löydät.
Tällä hetkellä HelMet-verkkokirjastossa on sellainen ohjelmavirhe, että joidenkin nimekkeiden kohdalla Firefoxilla varausta tehdessä järjestelmä antaa mainitsemasi virheilmoituksen. Vikaa selvitellään, mutta toistaiseksi ongelman voi kiertää joko
a) kirjautumalla ensin omiin tietoihin ja tekemällä varauksen vasta sitten tai
b) käyttämällä HelMetin perinteistä versiota (valitse etusivulta linkki "Perinteinen aineistohaku") tai
c) käyttämällä jotakin muuta selainta kuin Firefoxia.
Kysymys on hyötämisestä eli kasvien kehityksen jouduttamisesta järjestämällä niille edulliset kasvuolot.
Kirjassa Johns, Leslie: Kukkiva koti (1979) s. 60 löytyy luku Kukkasipulien hyötäminen ja erikseen vielä ohjeet Jouluhyödölle.
Muitakin kirjoja aiheesta löytyy:
Huonepuutarha (1989)
Siivonen, Väinö: Kukkasipulien viljely ja hyötö (1957)
Kukkasipileiden hyötö (1979)
Helsingin sanomien verkkoversiosta löytyy myös oiva artikkeli joulutulppaanien ja -kielojen hyötämisestä http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Joulutulppaanit+ja+-kielot+voi++ist…
Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta löytyi viite artikkelista "Kielojen hyötäminen jouluksi", joka on ilmestynyt Puutarha -lehdessä vuonna 1925
HDTV:n nykystandardit ovat 1080i, jolloin vaakaerottelu on 1920 kuvapistettä. HDTV-kuvan voi näyttää myös lomittelemattomana 720p, jolloin erottelukyky on 1280 x 720.
Lisää HDTV:stä Tekniikan Maailma nro 17 ja 10 / 2005.
Sekä Euroopassa, että USA:ssa on vallalla nämä kaksi standardia. Asiaa kannattaa seurata seuraavien kaupallisten toimijoiden sivuilta:
http://www.eicta.org/
http://www.itaa.org/
http://www.atsc.org/
Canal Digital HDVT lähetystekniikasta Suomessa sivulla http://www.canaldigital.fi/templates/generalarticle____6167.aspx
Kehottaisin sinua kääntymään suoraan Islantiin, siis kysymään sieltä.
Reykjavikissa on Nordens Hus (http://www.nordice.is/ ) ja sen johtajana on suomalainen Riitta Heinämaa. Hän vastaa auliisti kysymyksiin, ainakin minulla on siitä kokemuksia. Hänen sähköpostiosoitteensa on: riittah@nordice.is.
Suomen kuvalehden numerossa 1/2002 s. 16. mainitaan valtion maksaneen pienen korvauksen yhdelletoista ns. Leinon vangille, jotka pääsivät palaamaan Suomeen vuosina 1955-56.
Unto Parvilahden Berijan tarhat -kirjan v. 2004 painoksessa (Otava) s. 374 kerrotaan Suomen valtion maksaneen Parvilahdelle laittoman luovutuksen johdosta 4,6 miljoonan markan korvauksen, nykyrahassa noin 110 000 euroa. Kirjassa on mainintoja myös Richard Dahmista, mutta ei tietoa hänelle maksetun korvauksen suuruudesta.
Korvausasiaan liittyviä asiakirjoja voi tiedustella Kansallisarkistosta. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Vantaan kirjaston Satudiplomi, saattaa olla avuksi.
Se löytyy lasten Helmet -sivuilta.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php?dipl=15
Satupalvelu.fi on myös tutustumisen arvoinen sivusto.
http://www.satupalvelu.fi/#/etusivu
Kirjastojen lastenosastojen henkilökunta auttaa aina miellelään löytämään johonkinb aihepiiriin (esim. Luonto, vaikeat asiat, liikenne yms.)kuuluvan kuvakitrjan.
Voit myös lainata kirjastolaisen, jolloin teillä on tunti aikaa perehtyä satuihin. Muista vain mainita asiasta varatessasi palvelua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Noykkion_kirjasto/Palv…
HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat erityisesti matkailuun liittyvät englannin kielen oppikirjat ja sanastot:
Englannin matkatulkki ja sanasto, Tammi 2006
Frisk, Outi, Sujuvaa matkaa englanniksi, Otava 2003
Jones, Leo, Welcome! English for the travel and tourism industry, Student's book, Cambridge University press 1998
Viney, Peter, Survival English, International communication for professional people, Student's book, WSOY 1995
Menzies, Peter, Easy English for the traveller, Otava 6.p 1997
CD-ROM Travel talk, dansk-engelsk, suomi-englanti, norsk-engelsk, svenska-engelska sisältää englannin kielen matkailusanastoa ja -fraaseja.
Lisää aineistoa voi hakea...
Valitettavasti ei voi. Se johtuu siitä, ettei kirjastojärjestelmään ole liitetty mitään pankkitunnusten kaltaista toissijaista kirjautumisjärjestelmää. Kenties sellainen on joskus tulevaisuudessa mahdollista, mutta tällä hetkellä kirjautumiseen tarvitsee kirjastokortin numeron.
Kortin numeron voi toki kysyä tarvittaessa kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, mutta jos kortti on lopullisesti kadonnut, kortti täytyy vaihtaa, jolloin numero muuttuu.
Valitettavasti et kerro, missä asut, joten en voi tarkistaa löytyykö aiheeseesi liittyvää kirjallisuutta kotikuntasi kirjastosta. Tässä kuitenkin muutama kirja, joista uskoisin olevan sinulle hyötyä:
1) Ala-Ketola, Marja: "Hippejä, jippejä, beatnikkejä--Amerikan 1960-luvun vastakulttuuriliikkeiden hiatoriaa", 1985. ISBN 951-749-008-9
2) Lindfors, Jukka: "Ensimmäinen aalto--Helsingin underground 1967-1970", 1988. ISBN 951-9178-35-x
3) Tarvainen, Veikko: "60-luvun kapina", 1993. ISBN 951-578-155-8
4) Bonsdorff, Johan von: "Kun Vanha vallattiin", 1986. ISBN 951-30-6627-4
Lisäksi vielä yksi englanninkielinen teos:
Neville, Richard: "Hippie hippie shake--the dreams, the trips, the trials, the love-ins, the screw ups... the sixties", 1995. ISBN...
Lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on julkaistu suomenkielellä useita historioita ja hakuteoksia.
Irja Lappalaisen teosta Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. Espoo, 1979. pidetään jonkinasteisena klassikkona ja perusteoksena, johon useasti palataan ja viitataan toistuvasti.
Tuoreempia lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaa käsitteleviä teoksia ovat vuorostaan seuraavat:
Huhtala, Liisa ja Juntunen, Katariina: Ilosaarten seutuvilta. Lasten ja nuortenkirjallisuuden historiaa ja tutkimusta. Helsinki, 2004.
Pieni suuri maailma: suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.]. Helsinki, 2003.
Kattavia hakuteoksia löytyy myös. Näitä ovat esimerkiksi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia...
Mikko Niskasen vuonna 1983 ohjaamasta elokuvasta Mona ja palavan rakkauden aika ei valitettavasti ole tehty tallennetta, ei kirjastolevitykseen eikä myytäväksi.
Elokuva on esitetty Ylellä vuosina 1992, 2012 ja 2014. Teidän kannattaa esittää Ylelle uusintatoive elokuvasta.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/102832
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://palaute.yle.fi/
Valitettavasti sellaista yhteistyötä ei näiden kirjastojen välillä ole, eli Seinäjoelta lainatut kirjat pitää palauttaa Seinäjoelle ja Isostakyröstä lainatut Isönkyrön kirjastoon.
Siksi, että HelMet on kirjaston oma tietokanta, jonka täytyy aina olla asiakkaiden käytettävissä. Jos kaikilla koneilla pääsisi vapaasti myös Internetiin, saattaisi käydä niin, että kaikki koneet olisivat varattuina surffailuun eikä asiakas pääsisikään käsiksi kirjaston omaan tietokantaan. Silloin hän ei pystyisi esimerkiksi tarkastamaan, onko hänen tarvitsemaansa kirjaa saatavissa vai ei.
Uusi maailma -lehden vuosikerran 1964 voit saada kaukolainaksi Varastokirjastosta. Käänny oman kirjastosi puoleen, he tekevät kaukolainatilauksen, ja voit noutaa sen sitten kirjastostasi.
On olemassa monenlaisia leikki- ja askartelukirjoja, joita voitte käydä lainaamassa oman kuntanne kirjastosta. Tässä muutama esimerkki:
Hippa : 49 sisä- ja ulkoleikkiä, 2003
Koivula, Kirsti : Hetki leikille : lasten ojaajan kirja, 2002
Boase, Petra : Iloinen askartelukirja, 2002
Internetistä löytyy myös leikkejä, esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta osoitteesta:
http://www.mll.fi/lapset_ja_nuoret/mita_tehtais/leikkipaikka/
Alla muutama esimerkki MLL:n leikeistä:
"Hilavitkutin
Yksi leikkijöistä alkaa tehdä jotakin liikettä ja ääntä. Muut leikkijät tulevat vuorollaan mukaan ja keksivät oman liikkeen ja äänen. Jokaisen leikkijän pitää olla kosketuksessa vähintään yhden leikkijän kanssa. Syntyy "kone", joka on nimeltään...
