Yhdysvaltoja käsittelevää kirjallisuutta on pääkaupunkiseudulla runsaasti tarjolla. Sinun kannattaa katsoa sekä pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) että Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (https://finna.fi). Hyviä hakusanoja voisivat olla historia, kulttuurihistoria, poliisi, kaupungistuminen, teknologia, tekniikka, 1970-luku tai 1930-luku yhdistettynä hakusanaan Yhdysvallat.
Hyvä paikka lähdekirjallisuuden löytymiseen voisi myös olla Helsingin Yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa sijaitseva American Resource Center. Tietopalvelu on auki ma-pe 10-17. Heille voi esittää kysymyksiä myös puhelimitse tai sähköpostilla.
Erillistä teosta poliisislangista ei löytynyt, mutta Vankilaslangin sanakirjassa on "rosvojen ja poliisien" yhteistäkin sanastoa (Lipsonen, Leo: Vankilaslangin sanakirja. 1990)
Lyhyt kielikurssi löytyy tämän teoksen lopusta: Napit vastakkain--suomalaiset poliisit kertovat. Toim. Outi Lauhakangas ja Tauno Vuoristo. SKS
Muuten, netissä on erinomainen sivusto slangi.net http://koti.mbnet.fi/joyhan/index.html
Stadin slangin lisäksi siellä on tietoja myös "lähikielistä" ja muista slangeista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on vuoden 1957 Hämeen Sanomat sekä sidottuna vuosikertana että mikrofilmeinä. Voit pyytää niitä tutkittavaksesi pääkirjaston lehtisalista.
Kyllä se varmaankin mahdollista olisi. Yleisiin kirjastoihin hankittavat kappalemäärät tuskin kuitenkaan voivat olla kovin suuria.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin voit tehdä hankintaehdotuksia niillä lomakkeilla, jotka löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://www.helmet.fi/ kohdasta "Tee hankintaehdotus". Siitä voit myös valita, mihin kaupunkiin toivoisit teosta hankittavaksi.
Ensimmäiset Koli-taiteilijat majoittuvat todennäköisesti koteihin. Tästä kertoo mm. Ahon vaimo Venny Soldan-Brofeldt seuraavasti: ” Kolin rinteellä asuttiin myös jonkin aikaa. Siellä oli satumaisen kaunista: niityt, haat, lehmisavut ilta-auringossa, taustalla siintävät vaarat. Talo oli vieraanvarainen ja kodikas. viihdyimme siellä hyvin”. Tämä kertomus, Kolin-matkasta löytyy mm. Elli Oinonen-Eden teoksesta Kolin taiteilijakareliaanit. Samaisesta teoksesta käy ilmi, että Kolin ensimmäinen matkailumaja avattiin käyttöön vuonna 1896. Kyseinen teos löytyy mm. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista ja on lainattavissa.
Kysymys kuuluu lainkäytön ammattilaisten alueelle. Mikäli haluatte kuitenkin hoitaa asian ilman ko. ammattilaisia, Toenperän ja Juvan kirjastosta löytyy asiaan liittyviä teoksia mm:
1) Lindholm, Tuomo : Perintöverokirja. - 12. uud. p.. - Helsinki : Verotieto, 2012. - 151, [12] s. ; 21 cm. - (Avaintieto)
Selkänimeke: Perintöverokirja 2012
ISBN 978-952-5653-47-2 (nid.)
2) Koponen, Juha : Kuolinpesän osakkaan opas. - 9. uud. p.. - Helsinki : Verotieto, 2010 (Vantaa : Hansaprint Direct). - 245 s. : kuv. ; 21 cm. - (Avaintieto)
ISBN 978-952-5653-32-8 (nid.)
3) Asiakirjamalleja perinnönjakoon löytyy kirjasta
Asiakirjamallit / Petri Järvensivu, Jussi Kalliala, Pekka Kolppanen, Kalle Kyläkallio, Mari Lampenius, Heikki Uotila. - 9. uud. p.. -...
Oletan nyt, että kyseinen vero on osakkeiden myynnistä maksettu luovutusvoittovero. Luovutusvoitto eli tuttavallisemmin myyntivoitto lasketaan tällaisella kaavalla:
luovutushinta – (hankintameno + varainsiirtovero) – voiton hankkimisesta koituneet menot = myyntivoitto
Myyntivoitto on pääomatuloa. Pääomatuloveroprosentit eri vuosille voit löytää esimerkiksi Veronmaksajat- sivuston lopussa olevasta taulukosta.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Tuloveroperusteet…
Voit maksamasi veron perusteella päätellä, mikä on ollut alkuperäinen myyntivoittosi. Tästä ei tietysti voi vielä suoraan päätellä kuinka paljon Nokian osakkeita olet omistanut. Myyntivoittosi kun on riippunut osakkeiden arvosta silloin kun olet hankkinut ne,...
Kyllä onnistuu. Varauksen voi tehdä esim. Kangasalan kirjaston tietopalvelussa, johon voi myös soittaa. Puhelinnumero on (03)3777 444. Tarvitsemme varauksen tekoon kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 2 e.
Karkkilan kirjastosta kerrottiin, että vaikka ketään ei saisi ovesta sisään mennessään mukanaan päästääkään, ei sitä aina pysty estämäänkään. Vastuu on sisääntulijalla itsellään, ei sinulla.
Charlotte Seelingin kirjassa Muoti: suunnittelijoiden vuosisata. Könemann 2001 kuvataan 1950-luvun kenkiä seuraavasti: "Kengät olivat kapeat ja kärjistä suipot. Korot olivat keskimittaiset tai mieluummin korkeat ja ajan mittaan yhä ohuemmat, kunnes niistä kehittyi pahamaineiset piikkikorot. Oma muunnelmansa olivat kengät, joiden kärki oli enemmän tai vähemmän leveä ja kulmikas. Iltaisin käytettiin korkeakorkoisia sillki- tai brokadisandaaleita, joiden pienestä kärkiaukosta näkyivät varpaanpäät. Tällaiset kengät koristeltiin joskus strassioljilla tai muilla vastaavilla." Kyseisen kirjan kuvissa James Deanilla näyttää olevan jatsarit. Yllä oleva kuvaus tarkoittaa naisten kenkiä.
Könemann on julkaissut toisenkin kirjan kengistä, Linda O´...
Luulen, että tuossa tapauksessa voisi olla hyvä kääntyä Naapuruussovittelun keskuksen puoleen. Sen sivut löytyvät osoitteesta http://www.naapuruussovittelu.fi. Naapurisovittelun keskus toimii pääkaupunkiseudulla ja tarjoaa konsultointiapua. Heihin voi ottaa rohkeasti yhteyttä ja kertoa tilanteesta.
Kyseinen Resiina -lehti 1978:2 löytyy Turun yliopiston kirjaston tai Åbo Akademin kirjaston kokoelmista, mutta ei Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kupittaan saviosakeyhtiön "saviradasta" ei löydy paljon tieota, mutta muutama kuva kuitenkin. Teoksessa Turku tiiliteollisuuskeskuksena (Turku: Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946) on artikkeli "Kupittaan saviosakeyhtiö 1921-1946" (s.19-42) ja kuva radasta s. 35 (kyseessä kuviltaan huonolaatuinen valokopio). Samoin teoksessa Marja Kallio: Kaksitoista pakkalaista: merkkimiehiä ja muistikuvia Nummenpakalta (Turku, 1982) on artikkeli "Suomen suurin tiilitehdas" (s. 35-42) ja kuva radasta s. 39.
Tom on Tomaksen rinnakkaisnimi, jonka suomalainen vastine on Tuomas. Suomalaisellakin alueella nimi esiintyy jossain määrin tässä muodossa, mutta yleisempi muoto on Tomi.
Tuomas on suomalainen asu aramealaisesta nimestä Thoma, "kaksonen". Uudessa testamentissa Tuomas on Jeesuksen opetuslapsi. Tuomas-nimestä on tullut epäilevien, epäuskoisten ja kriittisten ihmisten symboli (”epäilevä Tuomas”), koska Tuomas ei suoralta kädeltä uskonut apostolitoveriensa vakuuttelua Jeesuksen kuolleista nousemisesta.
Tom on ollut Tuomas-nimen lyhenteenä käytössä 1300-luvulta lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1990.
Katso myös palvelumme arkistosta Tom-nimen rinnakkaisnimiin liittyvät vastaukset:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/...
Peli on Battlezone vuodelta 1980.
Linkkejä teksteihin ja kuviin:
http://www.arcade-history.com/?page=detail&id=210
https://fi.wikipedia.org/wiki/Battlezone
https://en.wikipedia.org/wiki/Battlezone_(1980_video_game)
http://dome.fi/pelit/ajankohtaista/nain-syntyy-pelinayttely
http://dome.fi/peli/legendaarisia-kolikkopeleja-chippimusaa-digitaalise…
Google-haku "Maailman rauhanneuvosto" tarjoaa mm. Wikipedia-artikkelin, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Sitä kautta löytyy järjestön kotisivukin. Toisen järjestön suomenkielisen nimen osalta ei löytynyt hakutuloksia, mutta "Soviet Peace Committee" tuottaa tulokseksi englanninkielisen Wikipedia-artikkelin ja monia erilaisía linkkejä.
Suomalaisissa kirjastotietokannoissa ko. järjestöjä käsitteleviä teoksia ei varsinaisesti taida olla. Hakutulokset asiasanoilla rauhanliikkeet ja rauhantyö ovat pääasiassa pamfletteja ja/tai Suomen rauhanliikkeitä koskevia. Kannattaa tsekata mm. Pasifistin taskukirja (2003) sekä Väkivallan loppu: johdatus uuteen rauhanpolitiikkaan (2000). Hyödyksi saattaisi olla myös Neuvostoliiton historiaa käsittelevä teos...
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen...
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
Kaivattu teos on Aira Savisaaren kirjoittama ja Pirkko Vainion kuvittama Hemppa (Sanoma, 1989).
"Hemppa oli koko ikänsä ollut Kallen uninalle. Mutta nyt Kalle oli unohtanut sen saareen. Hemppaa pelotti. Miten se tulisi toimeen yksin autiolla saarella, kun oli tähän asti viettänyt päivänsä lelulaatikossa tai päiväpeiton mykkyrässä tai keittiön kaapissa kattilassa. Vaan yritettävä oli. Hemppa kyhäsi majan, opetteli onkimaan ja marjastamaan, istui iltaisin nuotiolla ja haisteli tuulia. Vähitellen se rupesi oikein rakastamaan uutta vapauttaan, uutta itsenäisyyttään."
"Eräänä myrskyisenä päivänä aallot viskasivat rantaan keltaisen pyykkisaavin. Joka puolella saavin ympärillä lojui pikkuruisia kenkiä. Vähän kauempana näkyi kampauspöytä ja pieni...
