Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318)
Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
Kyseessä on Kallion kirjaston remontti, jonka takia kirjasto suljettiin 12.10.2009 ja avataan tammikuun lopulla 2010. Kaikella Kallion kirjaston aineistolla on sulkemisesta johtuen pidennetty laina-aika (eräpäivällä 3.3.2010). Normaalistihan cd-levyillä olisi tosiaan neljän viikon laina-aika (paitsi pikalainalevyillä 7 vrk).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/
Suurin osa löytämästäni aineistosta käsittelee vanhuutta ja vanhustenhuoltoa sosiaalisen kehityksen näkökulmasta, eikä niinkään kulttuuriperinnön kautta.
Ohessa kuitenkin joitain kirjoja, joissa vanhuutta tarkastellaan osin myös kulttuurin ja perheen kautta. Kirjoissa ei suoranaisesti käsitellä sairaalahoitoa. Hoitotyön käytännöistä kertovaa kirjallisuutta ei ole UM:n kehityspoliittisen kirjaston kokoelmassa.
Adverting the old age crisis (1994)
The ageing & development report (1999)
Kiina ja kasvun kivut (2005)
Kiinan kulttuuri / Huotari, Tauno-Olavi (1999)
Kiinan yhteiskunta muutoksessa (2005)
Living longer (2004)
Social policies for the elderly in the Third World / Tracy, Martin B. (1991)
Sustainable social structures in a society...
Auttajasyndroomaa kannattanee lähteä tutkimaan eri ammattiryhmien (kirkon työntekijät, opettajat, sosiaalityöntekijät ym.) työtä kuvaavien teosten kautta. Hakusanoina voi käyttää hoitotyö, sosiaalityö, vapaaehtoistyö jne. yhdistettyinä etiikka, ammattikuva, sosiaaliset suhteet, psykologia, motiivit ym. Seuraavissa teoksissa on ainakin aihetta käsitelty:
Piiroinen, Hannu: Epävarmuus, muutos ja ammatilliset jännitteet. Jyväskylän yliopisto, 2005 (väitöskirja).
Haapakoski Paavo. 1989. Auttajasyndrooma auttajan ongelmana. Teoksessa: Sielunhoidon
aikakauskirja 2/1989
Tommy Hellsten, Salme Blomster ja Martti Lindqvist ovat teoksissaan myös käsitelleet auttamistyön ongelmia ja etiikkaa.
Kyseisen nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan missään pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Sen sijaan löytyy useastakin kirjastosta esimerkiksi Sleight, Steve; Suuri purjehdusopas vuodelta 2001. Kirjassa on 320 sivua ja se vaikuttaa varsin kattavalta.
sekä lisäksi:
Cox, Dave; Purjehdus 1999 (160 sivua)
Lappeenrannan kirjaston aukioloajat löytyvät tästä osoitteesta
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11799 . Pääkirjasto on auki 10-20 ma-pe. Joulun aikaan aukioloajoissa on muutoksia (ensi viikolla ja seuraavalla), niistä löytyy tietoa samalta sivulta painamalla nappulaa Tarkista jne.
Kirjastomme matematiikkanerot ovat oeis.org-sivustoon viitaten (http://oeis.org/A000124) sitä mieltä, että ympyrän voi jakaa yhdellätoista suoralla viivalla korkeintaan 67 palaan.
Kyseessähän on siis klassinen pannukakkuongelma, josta löytyy lisätietoa esimerkiksi MathWorld-sivustolta (http://mathworld.wolfram.com/CircleDivisionbyLines.html).
Avioeroa käsitteleviä kuvakirjoja on olemassa esim. seuraavat:
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia (2005)
Kaskinen, Anna-Mari: Koti kahdessa sydämessä (2005)
Weninger, Brigitte: Nähdään taas, isä! (1995)
Välitimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta kukaan ei tuntunut muistavan etsimääsi kirjaa. Muistaisikohan joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun seuraajista?
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan William Heinesenilta on suomennettu vain Musta pata (Den sorte Gryde) ja kuunnelmaksi dramatisoitu Runoilija Lin Pe ja hänen kesy kurkensa (Digteren Lin Pe og hans tamme trane).
Katso tarkemmin http://finna.fi
Olivia nimestä löytyy vastaus palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e6914af6-99a…
Aurora = aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Kosin saaresta ja sen historiasta kerrotaan esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Davaris, Dimitris: Kos:Hippokratexen saari. Kukas, Jorgos: Kos:historia, taiteet, perinteet, matkailu.Lisää aineistoa aiheesta ja näiden kirjojen saatavuustiedot voit katsoa Plussa-aineistotietokannasta (valitse asiasanahaku) http://www.libplussa.fi/.
Ottaisimme kuudennen tuotantokaudenkin varmasti mielellämme valikoimiin, koska aikaisemmatkin ovat kokoelmissamme, mutta sitä ei ole tarjolla HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmässä. Kirjasto ei valitettavasti voi ostaa elokuvia noin vain vaan tarvitsee kaikkiin lainattaviin elokuviin erilliset lainauslisenssit, jotta niitä on luvallista lainata asiakkaille. Lainauslisenssien suhteen olemme täysin elokuvan julkaisijan armoilla. Julkaisija voi itse päättää, tarjoaako edes lainauslisenssiä. Ilmeisesti ”L-koodin” kuudennen tuotantokauden osalta lainauslisenssiä ei ole saatu, emmekä voi siksi ainakaan vielä sitä hankkia. Toivon mukaan sarja tulisi jossakin vaiheessa kirjastojen saataville.
Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Suden hetki on yön ja aamunsarastuksen välinen tuokio(ruots. vargtimmen). Skandinaavisen kansanuskomuksen mukaan suden hetkenä useimmat ihmiset kuolevat. Silloin nähdään myös eniten painajaisunia.
Suomen kielen sanakirjat. 2 : Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen. Otava, 1981
Samantapaista tietoa löytyy tältä sivulta: http://www.wildideas.net/temple/library/werewolf.html
Kirjasto 10 on musiikkiin ja tietokoneisiin erikoistunut kirjasto. Se on osa Helsingin kaupunginkirjastoa ja se sijaitsee pääostitalossa, osoitteessa Elielinaukio 2 G.
Kirjasto 10 mus on sen musiikkiosasto, kuten oikein ymmärsitkin.
Keskon kotisivuilla ( http://www.kesko.fi ) on tietoa kaikista Keskon toimialoista, myös Keswellistä johon K-ryhmän kenkäkaupat kuuluvat. Esimerkiksi Sijoittajatietoa -otsikon alla ovat linkit vuosikertomuksiin (1991 - 2001), joissa on tietoa myös Andiamosta (tosin vähänlaisesti).
Kovin yksityiskohtaista tietoa haluamastanne aiheesta ei löytynyt, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Andiamoon, Keswelliin tai Kenkäkeskoon. Tässä vielä kahden viimeksi mainitun yhteystiedot yhteystiedot:
Keswell Oy
Valimotie 17
00016 Kesko
Puhelin 010 53031
Telekopio 01053 39108
Kenkäkesko
Valimotie 17
00016 Kesko
Puhelin 010 53031
Telekopio (09) 223 5645
Helsingin matematiikkalukion lisäksi on espoolainen Olarin matematiikka-ja luonnontiedelukio ja Tapiolan matematiikkalukio. Joissakin pääkaupunkiseudun muissakin lukioissa voi painottaa matematiikan opiskelua. Tällaisia ovat Helsingissä Helsingin luonnontiedelukio, Vantaalla Lumon lukio, Martinlaakson lukio ja Vaskivuoren lukio. Lisätetoa lukioista löydät täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingiss%C3%A4_sijaitsevat_erityisteht%C…
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11703;23258;37260;65599
http://www.vantaa.fi/i_listasivu.asp?path=1;135;137;216;6245;6261;7685
