Voit palauttaa perintään menneet kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Perinnässä olevat kirjat täytyy palauttaa palvelutiskille, jotta virkailija voi ilmoittaa palautuksesta perintätoimistolle tai Helsingin kaupunginkirjaston keskitettyyn perintään, jos kyse on Helsingin kaupunginkirjaston kirjoista.
Kun kirjat on palautettu, joudut maksamaan vielä perintätoimiston kulut. Se onnistuu laskulla, jonka olet luultavasti saanut jo postitse perintätoimisto Lindorffilta. Laskuja on kaksi, ja niistä pienempi lasku maksetaan, jos itse kirjat löytyvät ja palautetaan kirjastoon. Kunhan maksu on kirjautunut perintätoimiston järjestelmään, perintä päättyy.
Oxford English Dictionaryn mukaan kyseinen termi tulee latinan "par"-sanasta, joka tarkoittaa esimerkiksi "samanlaista" tai "yhtäsuurta". Golfissa termiä on käytetty 1800-luvun loppupuolelta alkaen.
Uusi Suomi-Englanti suursanakirja (Hurme Raija, 1984, WSOY) ehdottaa hakusanan 'koreilla' kohdalla, että lähin englanninkielinen vastine tuolle sanonnalle on: Good wine needs no bush.
Suorempaa käännöstä voisi muotoilla monella lailla, esim.
(Only) ugly people (need to) dress up.
Laulun Se kolmas J. H. Erkon sanoihin on säveltänyt Oskar Merikanto. Laulu on opusnumerolla 19.
Laulun nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin Suomen nuorison laulukirja (toim. P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen, 1901), joka kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.heikkiporoila.fi/hp/wp-content/uploads/2020/11/978952687118…
Raul Roine on kirjoittanut sadun Viisauden jyvä.
Satu kertoo prinsessasta, jolla on kaikkea mutta viisauden jyvä puuttuu.
Satu löytyy ainakin teoksesta Roine, Raul: Satuja s. 35-39
Osa kirjastojen asiakkaista on allergisia koirille. Siksi Helsingin kaupunginkirjasto on pyrkinyt takaamaan, että osassa kirjastoista voi asioida ilman pelkoa allergisista reaktioista. Kirjastot on valittu siten, että niitä olisi tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Apulaisoikeusasiamies on osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/4595/2015 löytyvässä ratkaisussaan pitänyt menettelyä ”toisaalta allergisten asiakkaiden oikeuksien ja toisaalta myös asiakkaiden koirien läsnäolon suhteen riittävinä ja oikeasuhtaisina”.
Kirjasto joutuu tässä – niin kuin monissa muissakin asioissa – tasapainottelemaan kahden asiakasryhmän toisistaan poikkeavien tarpeiden välillä.
Kyseessä on todennäköisesti Teuvo Pakkalan omaelämäkerrallinen romaani nimeltään Lapsuuteni muistoja. Kirja kertoo Pakkalan lapsuudesta ja mm. siitä kuinka perheen lapset joutuivat kerjäämään. Kirjan loppupuolella siirrytään lyseoelämäänkin.
Varsinkin kirjan uusinta painosta vuodelta 2007 löytynee hyvin kirjastoista ympäri maankin.
Sun vastaa näissä ilmauksissa ja-sanaa. Se on levinnyt korvaamaan ynnä sanaa. Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja. 3 ( SKS, 2000) kertoo, että sana ehkä juontaa juurensa kadonneeseen kielimuotoon muin, joka on ollut pronominen muu monikon intstruktiivi. Kielitajussa se on yhdistynyt genetiiviin mun (=minun) ja vastaavasti samaa merkitsevässä tilanteessa on alettu käyttää myös yksikön toisen persoonan genetiiviä, siis muotoa sun.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Onnittelut teille ja kiitos kysymyksestä!
Nimipaivat.fi -sivuston mukaan Utun epävirallinen nimipäivä on 19. huhtikuuta, siis samana päivänä kuin Pilvi viettää virallista nimipäiväänsä. Em.sivustolla käytettiin taivutusmuotoa 'Utun', mutta Kielitoimiston nimiopas ei anna yksiselitteistä ohjetta taivutuksesta. Taivutus voi olla muodossa 'Utun/Utua/Utulle', kun halutaan etäännyttää nimi suomen kielen vastaavasta yleisnimestä: vrt. Aarre-> Aarren, Lempi-> Lempin. Oppaan mukaan tämä pyrkimys on "sitä selvempi, mitä nuoremmista ja kaupunkilaisemmista kielenkäyttäjistä on kyse". Toisaalta "kauniiden ja mieluisten sanojen merkitys halutaan säilyttää tunnistettavana", tästä esimerkkinä Satu -> Sadun, Tähti -> Tähden. Kielitoimiston...
Toisiaan lähellä olevat nimet Toivanen, Toivainen ja Toiviainen perustuvat kaikki muinaissuomalaisena pidettyyn miehennimeen Toiva. Poikalasta arvostettiin, poikaa toivottiin kotinsa ja sukunsa turvaajaksi, ja tämä toive heijastui sellaisissa nimissä Toiva, Toivakka, Toivas, Toivettu, Toivio, Toivo, Toivottu, Toivalempi jne. Sukunimistöön ne ovat päässeet isän- tai talonnimestä.
"Toiva-nimistä" Toivo, Toivola, Toivonen, Toivio ja Toiva ovat länsisuomalaisia, Toivainen, Toivanen ja Toiviainen selvemmin itäisiä; Toivari ja Toivakka sijoittuvat liki itäisten nimien levinneisyysalueita, niiden länsipuolelle. Toiviaisen kanta-alue on ollut Etelä-Karjalassa ja Laatokan luoteisrannalla. Toiva(i)set ovat asuneet lähinnä tämän alueen...
Antti Halmeen Tulileikit -kirjassa luuseriksi leimatut rastafarimies Ville Koskinen ja myöhempien aikojen Elvis Harri Keinänen löytävät noitarummun lomamatkallaan Ylläksellä ja joutuvat seikkailuihin. Tulikettua he kutsuvat avuksi loitsulla: Tule tuli, tule kettu, lyö lapsesi liekkihin. Vala voima väkehesi, vedä varjo vainiolta, poista pimeä polulta.
Valtioneuvoston päätöksellä kirjastot ovat suljettuina ainakin 13.5.2020 saakka. Toistaiseksi avaamisajankohdasta ei ole tietoa.
Seuraa tiedotusta oman kirjastosi verkkosivuilta.
https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-korona
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hannu Tarmion toimittama "Sanankäytön pikkujättiläinen" määrittelee
tiedotteen seuraavasti:
"Tiedote saattaa jonkin ajankohtaisen asian - yleensä yhden ainoan rajatun tiedon - valitun kohderyhmän tietoon. Tiedotteiksi voidaan lukea myös erilaiset ilmoitukset, kuulutukset, mainokset jne. Yhteistä näille kaikille on pyrkimys tehokkaaseen tiedonvälitykseen, sanoman perillemenon varmistamiseen. Tämän vuoksi tiedote pyritään laatimaan helposti ymmärrettäväksi ja yksiselitteiseksi."
Irma Revon ja Tahvo Nuutisen "Aikuisten viestintätaito" sanoo:
"Kirjalliset tiedotteet sopivat silloin, kun tiedotettava asia on ajankohtainen ja tietylle kohderyhmälle tarkoitettu. Aikatauluista, toimintaohjeista ja tapahtumista kerrotaan tiedotteilla. Kokouskutsut...
Tapaninen tulee Tapani nimestä, joka on suomalainen muunnos sanasta Stefanos. Stefanos oli kristikunnan ensimmäinen marttyyri, jonka muistoksi vietetään tapaninpäivää.
Tapaninen sukunimeä esiintyy eniten Savossa, erityisesti Kiuruvedellä ja Kuopiossa, jossa sitä on tavattu jo 1660 ja 1700 luvulla.
Voi olla että joku sukunimetön Tapanin jälkeläinen on saanut sukunimekseen Tapaninen.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa Tapaninen nimen tilastot. Tällä hetkellä Suomessa elää 770 Tapaninen nimistä ja ulkomailla 31.
Tapaninen Lkm Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla
Nykyisenä nimenä 801 403 398 770 31
Entisenä nimenä 297 20 277 269 28
Kuolleilla 372 145...
Runo "Älä elämää kiellä" on Kaarlo Sarkian kirjoittama. Runo on kuulunut alun perin kokoelmaan "Velka elämälle", mutta se sisältyy esimerkiksi Sarkia-kokoelmaan "Runot". Lisäksi runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta "Suuri runokirja - valikoima perinteistä suomalaista runoutta"´.
Kyllä. Kirjastot.fi-toimitus on vastuussa julkaisun sisällöstä kaiken kaikkiaan, joten kommenttikenttää moderoidaan. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastaava toimittaja hoitaa vanhojen vastausten päivityksiä, korjaa rikki menneitä linkkejä, uusii sisältöä tai poistaa julkisesta palvelusta vanhentuneita vastauksia.
Kaikki Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa julkaistava sisältö keskittyy tiedonhakuun ja hyvien tiedonlähteiden suositteluun.
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
Irwin Goodmanin säveltämä kappale Poing poing poing on ilmestynyt englanniksi nimellä Boing boing boing Warren Schatzin esittämänä. Single-levy ilmestyi vuonna 1973.
Levyä ei ole lainattavana Suomen kirjastoissa eikä kappaletta löydy kuunneltavaksi verkostakaan.
Levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
