Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c…
Liljankukka on suosittu laulu, joka on julkaistu ja levytetty ensimmäisen kerran vuonna 1946. Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kerttu Mustonen. Laulun sanoista ei varsinaisesti saa selvää, mistä kukasta on kyse. Liljat on kasvisuku. Kerttu Mustonen saattaa viitata mihin tahansa tämän suvun valkoiseen kukkaan. Kielo kuuluu liljakasveihin ja sen latinankielinen nimi tarkoittaa laaksojen liljaa, joten voisihan se olla mahdollista, että sanoittaja tässä viittää kieloon. Laulun runollinen sanoitus jättää tilaa mielikuvitukselle.
Raili Malmbergistä runoilijana ei juuri löydy tietoa. Tässä osa artikkelista kaupunkilehti Uuusi-Raumasta 9.2.2008:
"Hän toimi pitkään Kotiliesi-lehden päätoimittajana. Runoilijana häntä ei niinkään tunneta, mutta sen sijaan tapakulttuurin vaalijana sekä monen valtakunnallisen naisjärjestön vaikuttajahahmona Malmberg on tuttu."
http://www.uusirauma.fi/artikkeli.phtml?id=24900
Joitakin haastatteluja lehdistä löytyy:
- Pommeja paossa
Kotiliesi- ja Koululainen-lehtien entinen päätoimittaja, opetusneuvos Raili Malmberg (ent. Vasara) muistelee 13-vuotiaana pitämänsä päiväkirjan avulla talvisotatalvea 1940. Hänen perheensä pakeni Helsingistä mökille Kirkkonummelle (Meidän mökki, 2009, nro 8, s. 40-419
- Hyvät tavat eivät ole varaeväs...
Ensimmäinen vaihtoehto on oikea. Ongelmana on kitka eli liikevastus. Paikallaan olevien vaunujen kohdalla kyseessä on lepokitka eli liikkeellelähtöä vastustava voima, joka on ylitettävä, jotta kappale saadaan liikkumaan. Liikkuvan kappaleen kohdalla taas on kyse liikekitkasta, joka on yleensä lepokitkaa pienempi. Mikäli vaunujen kytkennöissä ei ole välystä, vaunut käyttäytyvät yhden yhtenäisen kappaleen tavoin ja niiden lepokitka on veturille liian suuri voitettavaksi.
Rhett Allainin artikkeli Wired-lehdessä paneutuu tarkemmin ilmiön fysiikkaan ja sisältää myös havainnollisen animaatiomallin junan liikkeellelähdöstä:
http://www.wired.com/2014/06/how-do-you-get-a-train-moving/
Lisätietoa kitkasta esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia....
Kansalaissodan tapahtumista Vantaalla löytyy paljon tietoa alla luetelluista kirjoista:
Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945--Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen--Vantaan kaupungin juuret/ Aulikki Litzen, Jukka Vuori (1997)
Helsingin maalaiskunnan historia [1]--1865-1945--[kirjoittanut:] Tauno Perälä
(1965)
Helsingin pitäjä 1987, kirjan artikkeli Piilonen Juhani: Punaista kunnallishallintoa Helsingin maalaiskunnassa 1918
Helsingin pitäjä 1994, kirjan artikkeli Parikka Raimo: Helsingin pitäjän punakaarti 1918
lisäksi muutamia muistelmia
Sohkanen, Viljo: Punakaartilaisen päiväkirja (1967)
Sohkanen, Viljo: Tikkurilan punakaartin välskäri muistelee (1987)
Norvanto, Teija: Kaartista kabinettiin--Viljo Sohkasen...
Vapusta kerrotaan Ylen Oppimisen sivustossa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/vappu-15 ja Tampereen Vapriikin sivulla http://vapriikki.fi/blog/vappu-aatteen-perheen-ja-kevaan-juhla/ . Vappua vietettiin alunperin Pyhän Valborgin muistopäivänä. 1.5. oli keskiajan lopulta päivä, jolloin juhlittiin kesän voittoa talvesta. Sittemmin sekä ylioppilaat että työväenliike ottivat sen juhlapäiväkseen.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla on tietoa Vapun kansanperinteestä, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielikuvastin… .
Vappusäistä on aina vähän purnattu, Ilmatieteen laitos on koonnut faktaa niistä tänne, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu
Vapun ruokaohjeita voi etsiä vaikkapa Marttojen reseptisivulta,...
Ei löydy "Chopinin Spring Waltzia", koska kyseessä ei ole ollenkaan Chopinin sävellys, vaan ranskalaisen viihdesäveltäjä Paul de Sennevillen vuonna 1979 säveltämä Mariage d'amour ("Marriage of love"). Kappale on tullut tunnetuksi Richard Claydermanin esittämänä. Myös pianisti George Davidson on esittänyt sävelmää ja joku tämän esityksern YouTubeen ladannut käytti siinä yhteydessä virheellistä tietoa Chopinista ja "Spring Waltzista". Näin virhe on levinnyt laajalle ja tuskin katoaa internetistä koskaan.
Tämä Sennevillen sävelmä löytyy mm. seuraavilta nuottialbumeilta: Clayderman: Creative keyboard http://luettelo.helmet.fi/record=b1015510~S9*fin ja I can play that Richard Clayderman http://luettelo.helmet.fi/record=b1039257~S9*fin.
Heikki...
Nuortenkirjallisuudesta ja sen historiasta saat tietoa ainakin seuraavista teoksista - mukana on sekä kotimaisen että ulkomaisen nuortenkirjallisuuden historiaa:
Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. 1979. Loivamaa, Ismo: Nuortenkirjan villit vuodet - nuortenkirjallisuuden muutosilmiöitä 1990 -luvun alussa. 1996. Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. 1966. Kuivasmäki, Riitta: Aakkoset - johdatus suomalaisen nuorisokirjallisuuden historiaan ja käsitteistöön.1988. Kuivasmäki, Riitta: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä - suomenkielinen nuorisokirjallisuus 1851-1899. 1990. Luovaa iloa - nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. 1996. Saukkola, Mirva: Lapsuuden paratiisit.1997. Sininen lamppu - näkökulmia...
Kiinan kieli kuuluu sino-tiibetiläisiin kieliin. Kiinan kieli on ainoa elävä kieli, jonka kirjoitusjärjestelmä on ei-aakkosellinen. Kielen kirjoittaminen perustuu kirjoitusmerkkeihin (hanzi).Kiinan kielessä on lukuisia murteita, mutta kirjoitusjärjestelmä on kaikille yhteinen, mutta ääntäminen vaihtelee.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan kulttuuri, Otava, 1990. Kirjassa kerrotaan kiinan kielen kirjoitusmerkeistä,niiden rakenneperiaatteista,
kirjoitusmerkkien yksinkertaistamisesta sekä kalliagrafiasta.
Suomenkielinen johdatus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin on Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta, WSOY, 1991. Myös useissa tietosanakirjoissa onlyhyet perustiedot kiinan kielestä. Mainittujen kirjojen saatavuuden voit...
Leikinlasku lienee tosiaan johdettu sanonnasta "laskea leikkiä", niin kuin kysymyksessä arvellaan. Laskea on tässä esimerkiksi puheen yhteydessä käytetyssä merkityksessä 'antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää'. Samantapainen sanonta on "laskea luikuria". Luikurinlaskuakin näkee ja kuulee silloin tällöin leikinlaskun tapaan käytettävän, vaikka sanakirjoihin saakka se ei ole päätynyt - toisin kuin leikinlasku.
Kielitoimiston sanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Tekojärviä muodostuu varastoitaessa vesiä patorakennelmilla sopivaan maaston painanteeseen. Vedenkorkeutta voidaan säädellä patolaitteilla. Pato on siis tärkein osatekijä tekojärven syntymisessä, minkä vuoksi tekojärvet usein nimetäänkin niiden rakentamiseksi tehdyn pääpadon mukaisesti. Kanavien ja muiden rakenteiden tarve riippuu täysin järven tyypistä. Rakenneominaisuuksiensa perusteella voidaan erottaa kolmenlaisia tekojärviä: jokialtaat, järvimäiset altaat ja vuoristoaltaat. Jokialtaat ovat jokiuomien porrastuksessa syntyneitä, pituuteensa verrattuna kapeita tekojärviä. Järvimäiset altaat ovat laakean maljamaisia tekojärviä, joiden pohja-alasta vain pieni osa on ennen patoamista ollut veden peittämää aluetta (ellei pohjalla ole...
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Kosmeettisissa tuotteissa esiintyvistä silikoneista löydät tietoa Aija Luoman ja Raija Karan julkaisusta Silikonit kosmetiikan palveluksessa. Kyseisen julkaisun mukaan kyseessä on aina silikoni, jos tuotteen ainesosaluettelon nimissä esiintyy seuraavia sananosia: METHICON, SILANOL, SILYL, SILOXANE, SILOXY, SILICONE tai SILANE.
Tässä samassa julkaisussa on lueteltu noin sata erilaista silikonia, joita kosmeettisten tuotteiden valmistajat ovat ilmoittaneet tuotteidensa sisältävän. Lisää tietoa kosmetiikan sisältämistä silikoneista ja muista ainesosista sekä niiden käyttötarkoituksesta löytyy myös seuraavista julkaisuista:
Luoma, Aija: Silikonit, kosmetiikan hullut hevoset.
Luoma, Aija: Kosmeettiset ainesosat....
Sanat ja nuotit lauluun löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta numero 19. Laulu on varsinaisesti nimeltään Ne kesäyöt, alunperin Summer nights. Toivelaulukirjat löytyvät monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Hei,
Muistan itsekin tuon sarjan (tosin nimi oli jo unohtunut). Suomessa keksittiin sarjalle nimi " Perhe on pimahtanut" (alun perin Perhe on pahin -sarja (All in the family) innoittamana. Samalla sapluunalla keksittiin Michael J. Foxin tähdittämälle sarjalle Family ties nimi "Perhe on paras"). Onneksi tämä nimeämiskäytäntö on jäänyt lopullisesti pois.
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. Pentti Lempiäisen "Suuresta etunimikirjasta". Taru ja Satu -nimillä on yhtenevää ainakin yhteinen ruotsinkielinen vastine Saga, josta nimet on suomennettu.
Ruotsin fack-sanaan (ja edelleen saksan sanaan Fach) pohjautuva vakki voi tarkoittaa hyllykön, pöydän tms. lokeroa, kuivaushyllykköä tai pientä kuivaus- t. säilytyshuonetta. Esimerkiksi tiilivakki on 'hyllyillä varustettu tiilien kuivauskatos'. Vakkilistat ovat '(hyllyn, kaapin) laatikoiden välissä olevat kannatuslistat'.
Toisaalta, Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Vakkilan kylän nimen on arveltu sisältävän karjalaisilla käytössä olleen ortodoksisen ristimänimen Vakko(i). Sukunimi Vakkilainen on nähty asukkaannimijohdoksena kylän nimestä. Vakkila esiintyy myös henkilönnimenä ja Huittisissa on Vakkilanmaa-niminen kylä. Siellä tunnetaan yhä sukunimi Vakki. Nämä nimet...
Wienistä Matinkylään päätyi Adolf Molnár (10.3.1905-20.6.1988). Tämä "kulkija ja pakolainen" asui Suomessa vuodesta 1939. Molnárin ensimmäinen kirjan Hangon mottia härnäämässä ilmestyi 1942. Hän kirjoitti sen jatkosodan aikana palvellessaan vapaaehtoisena Suomen armeijassa. Tunnetuin Molnárin teoksista on hänen omaelämäkertansa Suuri ilveily (1946, uusi suomennos 1983). Muistelmien lisäksi hän on kirjoittanut myös kaunokirjallisuutta: Aurinko kutsuu julkaistiin suomeksi 1945 ja hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa, alun perin vuonna 1983 saksaksi ilmestynyt Saksan kansan ihmeiden lähde 2016.
Kysymyksesi on niin laaja, että sinun kannattaa tulla itse käymään kirjastossa jollakin musiikkiosastolla, esim. Pasilassa, Töölössä tai Itäkeskuksessa. Käsikirjastossa on teoksia, joista löytyy tietoa haluamastasi aiheesta. Lisäksi kannattaa pyytää virkailijaa tekemään haku lehtiartikkeleista, suomenkielisiä kirjoja aiheesta ei juurikaan ole.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) löytyy mm. seuraavat musiikkia Irlannissa käsittelevät teokset:
Bianchi, Anne: Music lover's guide to Great Britain & Ireland guide to the best musical venues, festivals & events (1995)
The companion to Irish traditional music. Cork, Cork University Press (1999)
O Hállmhurain, Gearóid: A pocket history of...
Nimet Manda ja Mandi ovat Amandan lyhennelmiä. Mandi pohjautuu englantilaiseen puhuttelumuotoon Mandy. Amanda on alkuperäinen miehen nimi Amandus. Jo vuonna 1544 Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenterissa oli 26. lokakuuta omistettu Amandukselle, Strassburgin piispalle 300-luvulta. Latinan Amandus ja Amanda merkitsevät rakastettavaa ja ystävällistä.
Sofia on kreikkaa ja merkitsee viisautta. Se perustuu kolmen varhaiskristillisen marttyyrin nimeen. Pyhimyslegendat sijoittavat heidät 100-200-luvulle. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 15.5.
Tiedot ovat peräisin kirjoista:
-Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
-Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat
-Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Nikolai II:sta on saatavissa lukuisia kirjoja kirjastoissa. Alla on luettelo kirjoista, jotka
käsittelevät Venäjän keisareita ja heidän perheitään:
Cowles, Victoria: Romanovit: koko Venäjänmaan keisarit, 1972
De Jong, Alex: Rasputin ja hänen aikansa, 1984
Essad Bey: Nikolai II, 1936
Massie, Robert K: Nikolai ja Aleksandra. 2 p, 1987
Massie, Robert K: Romanovit: keisariperheen viimeinen luku, 1996
Radzinski, Edvard: Viimeinen tsaari: Nikolai II:n elämä ja kuolema, 1992
Tuomi-Nikula, Päivi: Keisarit kesälomalla Suomessa, 2002
Vassili, Paul: Keisarihovista kulissien takaa, 1917
Warner, David: Venäjän tsaarit, 2002
Virubova, Anna: Anna Virubova – keisarinnan hovineiti, 1987
Seuraavat teokset kuvaavat laajemmin Suomen autonomista asemaa Venäjän...
