Muovien korjausta käsitellään esimerkiksi teoksessa Muovikomposiitit ja teoksessa Muovitekniikan perusteet, jossa esitellään laajemminkin muovien hitsausmenetelmiä sekä muovituotteiden korjaamista hitsaamalla, liimaamalla ja laminoimalla. Näiden teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Muita alan yleisesityksiä ovat mm. Muovien hitsaus ja Muovien hitsausmenetelmät -teokset, jotka löydät Oulun yliopiston kirjastosta, ja Muoviosien korjaus -nimisen opinnäytetyö, jonka voimme tilata halutessasi kaukolainaan.
Jos kyseessä on jonkin tietyn muovituotteen, esim. auton osien korjaus, hyvä kirja voisi olla Automuovit ja niiden korjaus (kaukolainattava),...
Hei! Löysin Suomen murteiden sanakirjasta vuoden leikkaamiselle seuraavan selityksen:ajankohdan t. iän ilmauksissa: ”leikattiin vuosi 1914” = oli vuosi 1914; ”leikkaan kahdeksatta kymmentä” = olen yli 70-vuotias. Käyttötapa perustuu siihen, että vuosilukuja on kaiverrettu puuhun.Esimerkitsillool leikathin nelijätoista (= oli vuosi 1914) kun tein tupakkalakon. Nurmosillon ov viiskymmentä leikattu kum min ̮olen syntynny. Joutsakum minnääj jo kaheksatta kymmentä vuotta leikkoon niin sitä aeka laella muistaa vanhoja asioita. SotkamoYheksänkymmentä sillä Hiltala pial leikkaa. Rovaniemileikkas kyytin, merkitsi velvollisuuskyydin suoritetuksi leikkaamalla veitsellä merkin pykäläpuuhun. KallivereTässä linkki sivustolle https://kaino.kotus.fi/sms/?...
Overdriven lehtipalvelun sopimuskausi päättyi, ja siksi The Economist ei ole tällä hetkellä valitettavasti luettavissa minkään verkkopalvelun kautta.
Helmet-kirjastot ovat aiempina vuosina panostaneet useampaan ulkomaiseen lehtipalveluun, mutta nyt on tehty priorisointia lehtipalveluiden välillä perustuen niiden käyttöön ja hintaan.
Seuraavan kerran hankittavia digitaalisia palveluita Helmet-alueella käsitellään syksyllä 2022, kun suunnitellaan aineistonhankintaa vuodelle 2023.
Englannin kanaalin keskimääräinen syvyys on 63 m, syvimmillään se on 174 m. Suomenlahden keskimääräinen syvyys on ainoastaan 37 m, syvimmässä kohdassa merenpohjaan on matkaa 123 m.English Channel | Location, History, & Facts | Britannica English Channel Itämeri numeroina - Itämeri Uudenmaan-meri-ja-rannikkoalueselvitys.pdf
Oletan, että ajat kysymykselläsi takaa lamellihirsitalon ”hengittävyyttä”. VTT on tutkinut lamellihirsien ja muidenkin hirsityyppien reagointia kosteuteen. Tässä tutkimuksessa saattaisi olla sinua kiinnostavaa tietoa. Riipola, Kirsti: Hirsi-rive-pintakäsittely : kolmen komponentin kosteustekniikka : väliraportti 20.9.1995 / Kirsti Riipola. Julkaistu: Espoo : Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1996.
Tutkimus on saatavana mm. Lappeenrannan tiedekirjastosta http://www.lut.fi/fi/library/Sivut/Default.aspx.
Lamellihirret liimataan MUF-liimoilla (melamiini-urea-formaldehydi-liima) tai PU-liimalla (polyuretaaniliima). Olen käynyt läpi lamellihirsiä valmistavien yritysten Internet-sivuja, joista ainakin seuraavilta sivuilta ilmenee...
Kata-alkuisia suomen kielen sanoja ovat katafalkki, kataja, katakombi, katala, katalaani, katalysaattori, katamaraani, katapultti, katarri, katarsis ja katastrofi (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A – K , 2006). Lisäksi tietysti näistä sanoista johdetut sanat ja yhdyssanat, esim. katajikko ja katalyyttiauto.
Suomen murteista löytyy myös muita kata-alkuisia sanoja, esim. sanalla kata on useita merkityksiä (Suomen murteiden sanakirja, kuudes osa kala-keynätä, 1999).
Kata-loppuisia verbejä on runsaasti: vaikkapa loikata, laukata, paikata. Niitä lienee mahdotonta kaikkia luetella.
Kata voi esiintyä myös yhdyssanoissa niin, että sanan alkuosa päättyy ka-tavuun ja loppuosa alkaa ta-tavulla, esim. aikatalo.
On mahdollista, että löytyy myös...
Vuonna 2019 Radio Novan Sunnuntaibrunssi-ohjelmassa haastateltu The 69 Eyes-bändin nokkamies Jyrki 69 kertoi, että nimi oli tarkoitettu tilapäiseksi nimivaihtoehdoksi mainosta varten, kun bändi sai keikan Lepakkoluolaan.
Lehtiartikkeli: https://www.voice.fi/viihde/a-184393
Itse podcast jaksosta: https://radioplay.fi/podcast/sunnuntaibrunssi/listen/2019809/
Miljöö eli tapahtumapaikka/ympäristö voi romanttisessa kirjallisuudessa melkein mikä tahansa. Tietoa romanttisen kirjallisuuden jaotteluista löydät Kirjasammon Genre-listauksesta rakkausromaanit. Kirjasammon kirjojen yksittäisistä kuvailuista löytyvät kohdat tapahtumapaikat ja konkreettiset tapahtumapaikat. Niitä tutkimalla saa käsityksen tapahtumapaikkojen moninaisesta kirjosta. Kirjasammon hakutuloksesta romanttinen viihdekirjallisuus voit tutkia niitä. On tietysti mahdollista, että esimerkiksi kirjallisuuden oppikirjassasi on jonkinlainen jaottelu miljöistä. Silloin sinun kannattaa tutkia opettajan antamia vinkkejä tehdessäsi tehtävää.
Jos lehden turmelee leikkaamalla siitä kuvia, irrottamalla sivuja tai muulla tavalla, joutuu siitä korvausvastuuseen, mikäli asia vain huomataan. Lehden voi korvata maksamalla lehden tietoihin merkityn korvaushinnan, jonka voi kysyä kirjastosta. Vaihtoehtoisesti voi tuoda ehjän ja hyvässä kunnossa olevan lehden saman numeron, mutta siitä on sovittava lehden omistajakirjaston kanssa etukäteen. Helsingin kaupunginkirjaston korvauskäytännöistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Joissakin kirjastoissa lehdistä saatetaan irrottaa julisteet ja muut lisukkeet ennen kuin lehdet laitetaan lainattaviksi, jottei asiakkailla tulisi kiusausta ottaa niitä omiksi. Etenkään avaimenperiä ja muuta vastaavaa tavaraa...
Jiro-nimelle voi osoittaa kaksi selitystä. Se voi olla japanilainen nimi, joka yleensä annettiin perheen toiselle pojalle, koska nimi muodostuu osista jotka merkitsevät 'kaksi' ja 'poika' (http://www.behindthename.com/php/view.php?name=jiro). Toisaalta voi ajatella, että kyseessä on muunnos tšekkiläisestä Jiřistä eli meikäläisestä Yrjöstä. Iivari/Ivar on skandinaavista perua, se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’ (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. – 2005). Tietoa nimien yleisyydestä löytyy Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Sitaatti ensimmäisestä Mooseksen kirjasta: "Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."
Löydät Raamatun kokotekstiversion Internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/ (tässä versiossa on hakemisto - http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1933,38/hae/hakemisto.ht… - josta voit vilkaista kohdan Luominen, ihminen.)
Voit myös kokeilla hakua raamatun tekstistä eri sanoilla ja niiden taivutusmuodoilla osoitteessa http://www.credo.fi/raamattu/ tai http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku
(tässä versiossa kannattaa lukea raamattuhaun käyttöohjeet, vaativatkin haut ovat mahdollisia, joskin melko työläitä)....
Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Mahtaisiko kuitenkin olla kyseessä Karel Svodoban laulu "Die Biene Maja", joka on suomennettu nimellä "Maija Mehiläinen" ja jonka suomalaiset lapset tuntevat samannimisestä television animaatiosarjasta? Sen sanat (suomennos Maija-Liisa VUorjoki) eivät kyllä mene aivan toivotulla tavalla vaan näin:
"Oli kerran kauan sitten, aivan tuntematon maa,
siellä asui mehiläinen, josta paljon kerrotaan. Ja tämän
mehiläisen nimi oli Maija, pieni reipas mehiläinen.
Maijaa, Maijaa kaikki rakastavat.
Maija, Maija, Maija kerro tarinas!"
"Maija lentää maailmaan, ihmeitä sen katsomaan
Ja tämän mehiläisen nimi oli Maija
pienen pieni mehiläinen Maija
Maija lentää maailmaan, Maija, Maija
Maijaa kaikki rakastaa."
On toki mahdollista, että päiväkodissa on...
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjasto ottaa töihin vain 16 vuotta täyttäneitä.
Helsingin kaupungin kesätyöpaikat 16 vuotta täyttäneille löytyvät sivulta Helsinkirekry https://www.hel.fi/rekry/fi/
Teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat 1 (toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander, 1939) kerrotaan, että Kockisin tila sijaitsee Siuntiossa Kockisin kylässä lähellä Lohjan rajaa. Kirjan ilmestymisen aikaan 1930-luvulla omistaja oli K. V. Nyman. Tila on alkujaan ollut osa toista tilaa, mutta Kockis-niminen jo ainakin 1500-luvulla.
Tilan nykyisestä tilanteesta tai omistajasta ei löytynyt tietoa.
Valitettavasti mitään tällaisia myyntitilastoja ei löydy.
Luultavasti jo ennen sotia ilmestyneillä kirjoilla oli edelleen paljon kysyntää.
Erilaisista lähteistä (kirjallisuushistoriat, kustantajien historiat) voi poimia seuraavia hajatietoja.
Talvisota 1939 - 1940 tuotti sotakirjojen tulvan. Erään laskelman mukaan vuonna 1940 julkaistiin noin 90 sotaa käsittelevää kirjaa, joista puolet oli luonteeltaan kaunokirjallisia.
Mika Waltarin teos ’Antero ei enää palaa’ ilmestyi jo maaliskuussa eli pian sodan loppumisen jälkeen, ja sitä myytiin vajaassa kuukaudessa 10 000 kpl. Kustantajan – WSOY:n – varsinainen tämän alan menekkiteos oli kuitenkin elokuussa 1940 ilmestynyt Erkki Palolammen ’Kollaa kestää’, jota myytiin kuukaudessa 50 000 kpl,...
Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on edustettuna maniokki.
http://www.oulu.fi/botgarden/pdf-tiedostot/hyotykasvinayttely.pdf
Kannattaa olla yhteydessä suoraan sinne kasvuolosuhteiden selvittämiseksi.
puh. (08) 553 1570, s-posti: etunimi.sukunimi@oulu.fi http://www.oulu.fi/botgarden/
Maniokki, joka tunnetaan myös nimillä kassava ja tapioka on tärkeä ravintokasvi useilla trooppisilla alankoalueilla, etenkin Afrikassa.
Lähde: Kasvien maailma osa 3
Eniten maniokkia viljelevät maat ja tuotantomäärät vuonna 2001:
http://www.kotimaisetkasvikset.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/D5D0E5FBACFEB…
Tällaista adjektiivia ei löydy kokoelmiimme kuuluvista suomen kielen hakuteoksista. Suomen murteiden sanakirja tuntee mm. sanat kapse (kopina, kopse ym.), kapsea (hupsun sekainen, hassahtava) ja kapsehtia (puuhailla, kuhkia, käpsehtiä). Ko. teoksesta löytyy lisää merkityksiä ja esimerkkejä näistä sanoista ja myös muita samaa sukua olevia murresanoja. Mahdollisesti kapseinen on jostakin tällaisesta sanasta johdettu adjektiivi.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjasto (www.kotus.fi/kirjasto) voi ehkä antaa lisävalaistusta asiaan.
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja. Kuudes osa (1999)
