Tarkoitat varmaan Eppu Nuotion lasten runokirjaa:Ollaan Ananas ja kookos? Sitä löytyy meilkein kaikista kaupunginkirjaston toimipisteistä.
http://www.libplussa.fi/ -osoitteesta voit tarkistaa lähimmän kirjastosi, mistä sitä löytyy.
Tein testin: Käytän Pentium PC -konetta ja Windows XP -käyttöjärjestelmää, siinä olen asetuksilla valinnut Mozilla Firefox -selaimeni muistamaan käytetyt kirjautumistunnukset. Tämä toimii myös HelMet -palveluun kirjautuessani.
Ehkä joku toinen koneen käyttäjä on muuttanut selaimen asetukset niin, ettei selian voi muistaa kirjautumistunnuksia? Oletko kokeillut jotain muuta selainta?
Reviisori-näytelmästä löytyy taustatietoa seuraavista teoksista:
Nabokov, Vladimir: Nikolai Gogol. 1969.
Kansojen kirjallisuus: 8. 1976.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Netistä löytyy kyseisestä näytelmästä tietoa englanniksi osoitteesta http://www.samizdat.com/gogol.html Chapter Seven: Dramatic Works
Tällä hetkellä kirja näyttäisi olevan hyllyssä kirjastoautossa ja Entressen, Kirjasto Omenan, Laaksolahden, Nöykkiön, Sellon ja Soukan kirjastoissa. Tilanne voi tietysti muuttua, joten kannattaa varmistaa tilanne ennen kirjastoon lähtöä Helmet-sivustolta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28siddhartha%29%20a%3A…
Voit myös varata kirjan Helmet-kirjastoista ja saada sen lähetetyksi haluamaasi kirjastoon Helmet-alueella.
Kirjastolla on kotipalvelu niille, jotka eivät pääse sairauden, iän tai vamman vuoksi kirjastoon asioimaan. Kotipalvelua hoitava kirjastovirkailija käy asiakkaan kotona tekemässä kirjastokortin ja tunnukset (kuvallinen henkilöllisyystodistus kuten passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti tarvitaan). Kotipalvelu myös tuo kirjat tai muun kirjastoaineiston kotiin ja hakee palautukset. Kotipalvelusta on lisätietoja kirjaston internet-sivulla http://vaarakirjastot.fi/kotipalvelu;jsessionid=3EA57B5186CBC03FDC8FC3C…
Toinen mahdollisuus on käyttää kirjastokortin ja tunnuksien hankinnassa luotettavaa asiamiestä ja vapaamuotoista valtakirjaa. Asiamiehellä tulee olla mukanaan allekirjoitetun valtakirjan lisäksi myös valtakirjan antajan...
Hyviä tiedonlähteitä liikunta- ja urheilualalla ovat mm. Lahden ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen tietokannat, koska molemmissa oppilaitoksissa voi opiskella liikunta-alaa. Hakusanana kannattaa ehkä käyttää vain asiasanaa koripallo, ja käydä läpi löytyneitä nimekkeitä etsien niiden joukosta itselle parhaiten sopivat. Kovin tarkasti asiasanoittamalla saattaa moni hyödyllinen lähde jäädä löytymättä.
Lahden ammattikorkeakoulun Masto-tietokannasta löytyy esim. tämä:
- Koripallovammojen ennaltaehkäisy : koulutusprojekti juniorivalmentajille / Anu Kärkkäinen, Sanna Soikkeli (1998)
Masto: http://masto.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=Exit&SEQ=2008031815314…
Jyväskylän yliopiston Jykdoc-tietokannan kautta uutta...
Hei!
Turun kaupunginkirjastossa ei ole tätä nuottilaitosta, valitettavasti.
Kaukolainan voi tehdä Vaasan kaupunginkirjaston niteestä Rent/vocal selections tai Porvoon kaupunginkirjastosta niteestä Rent/otteita (Women/men edition). Molemmat nuottilaitokset ovat siis valittuja paloja musikaalista Rent. Lisäksi Porvoossa olevassa laitoksessa on CD-levy liitteenä: "CD-levyllä taustat ja kokonaisesitykset ja Windowissa ja Macissa toimiva sävelkorkeudenvaihtaja."
Tällä hetkellä kirjoja on hyllyssä Lappeenrannassa seuraavasti:
- von Bonsdorf, Bengt et al., Suomen taiteen historia: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Lauritsalan kirjasto, Sammonlahden kirjasto, Ylämaan kirjasto
- Elovirta & Lukkarinen, Katseen rajat: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Sammonlahden kirjasto.
Myös kirjoja Ars: Suomen taide on hyllyssä useissa kirjastoissa.
Omat tekstit ja kuvat ym. voi suojata tallentamalla ne "Omat tiedostot-kansioon" ja varmuuskopioimalla tämä kansio säännöllisesti. Kopioinnin voi tehdä esim. hiiren oikean näppäimen kopioi liitä toimintojen avulla. Varmuuskopiot voi ottaa esim. muistitikulle tai CD-R-levylle.
Jos käyttöjärjestelmä joudutaan asentamaan uudelleen tietokoneessa olevat omat tiedostot ja koneeseen tallentamasi ohjelmat menetetään. Tämän vuoksi on syytä tehdä kaikista henkilökohtaisista tiedostoista varmuuskopio.
Kiinto- eli kovalevyllä sijaitsee käyttöjärjestelmä ja käytettävät ohjelmat. Jos käyttöjärjestelmä ei käynnisty kiintolevyltä, käyttöjärjestelmää voi yrittää korjata tietokoneen mukana mahdollisesti tulleella käyttöjärjestelmän CD-levyllä....
Sveitsin-oppaita löytyy useitakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta.
Tässä poimintoja:
- Louhisola, Oiva: Eu-kaupunkiopas 1, Primrose 1995
Teoksessa esitellään mm. Basel ja Zürich.
Yleisiä Sveitsin-oppaita:
- Hüsler, Eugen: Switzerland, Apa Publications, 2003
- Teller, Matthew: Switzerland, Rough Guides, 2003
- Simonis, Damien: Switzerland, Lonely Planet, 2003
Sveitsin historiaa käsettele seuraava teos:
- Fahrni, Dieter: Schweitzer Geschichte: ein historischer Abriss von den Anfängen bis zur Gegenwart, Pro Helvetia, 1994
Lisäksi:
Maailma tänään, osa 12: Keski-Eurooppa, Bonnier, 1996
Internetistä löytyviä maakohtaista tietoa sisältäviä sivustoja:
- http://www.makupalat.fi / Vapaa-aika /...
Piki -kirjastosta löytyy seuraavia teoksia, joissa käsitellään kysymääsi teosta:
Barthes: Rakastuneen kielellä; Mäkinen; Ajattelen kynälläni; Papinniemi: Sata kirjaa; Lisänä pari vanhempaakin teosta Pohjanpää: Elämän kuvastimessa, Silovuori: Ihmisyyden filosofiaa, Friedlander: Från Cervantes till James Joyce.
Näistä mikään ei käsittele pelkästään ao teosta. Sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta. Lisäksi mm. Goethea käsittelevissä teoksissa löytyy tietoa. Näitä voit kokeilla hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla: Goethe. Suurin osa on saksankielistä materiaalia.
Seuraavissa artikkeleissa on myös käsitelty tätä teosta:
Ekman, Kuukauden klassikko
Nuori voima : kulttuuriharrastajain lehti. - (1997) : 4. - Helsinki :...
Ainakin seuraavissa nuottijulkaisuissa on Gershwinin Summertime kuorosovituksina:
4 voices: Das Chorbuch für gemischte Stimmer sekä
Sing all the best: SATB: Gershwin: volume 2. Kyseessä on nuotinnos 4 äänelle (sopraano, altto, tenori, basso) pianosäestyksellä.
Suomenhevosia oli maassamme vielä 1950-luvulla puoli miljoonaa, ja hevonen oli tärkeä
kumppani niin pelto- kuin metsätöissäkin. Hevosten määrä on nyt noin 18.500. Suomenhevosen
ratsukäyttö on peräisin armeijasta. Väriltään suomenhevonen on useimmiten rautias, mutta ruunikoita ja mustiakin esiintyy. Valkoiset merkit päässä ja jaloissa ovat yleisiä. Häntä ja harja kasvavat yleensä pitkiksi ja tuuheiksi.
Suomenhevosista on noin kolme neljäsosaa raviurheilun käytössä. Suomenhevonen on
maailman nopein kylmäveri rotu. Ori Viesker pitää hallussaan maailmanennätystä
kilometriajallaan 1.20,2. Tiedot on poimittu Suomenratsut ry:n sivuilta http://www.suomenratsut.fi/suomenhevonen/
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa myös yksityishenkilön sivuilta...
Antje on alankomaalainen diminutiivimuunnos naisen nimestä Anna. Anna-nimi puolestaan pohjautuu heprean Hannah-nimeen, joka tarkoittaa armoa tai suosiota.
http://de.wikipedia.org/wiki/Antje
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna
Hei,
tyttärelläsi olisi hyvä olla oma kortti Oulunsalon kirjastoon, jos hän lainaa täällä aineistoa itselleen. Sinunkin korttia hän saa luvallasi ja varsinkin mukana ollessasi käyttää, mutta kortti on kuitenkin henkiläkohtainen ja lainaaja on vastuussa kortilla lainatusta materiaalista. Asuinpaikka muualla ei ole este kortin saamiselle. Tyttäresi voi saada kortin käydessään paikan päällä kirjastossa henkilöllisyytensä todistamalla. Tässä linkki Oulunsalon kirjaston käyttösääntöihin.
http://www.oulunsalo.fi/kirjasto/saannot/kirjastokortti/
Teoksessa HYYTINEN, Timo : Arma Fennica 3 : Suuri puukkokirja (1988) on käsitelty melko laajasti myös pistimiä, lähinnä Suomessa käytettyjä, mutta myös yleistä tietoa löytyy jonkin verran mm. pistimen historiasta, malleista ja kiinnityksestä. Kirjan saatavuus -ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Nettiosoitteista
http://thearmouryonline.co.uk/BayonetHistory.htm
http://www.historicalweapons.com/bayonets.html
löytyy lisää tietoa pistimestä ja sen historiasta (englanniksi).
Jan-nimiset henkilöt viettävät nimipäiväänsä samana päivänä kuin Jani, Johannes, Juhani ja Jussikin, eli 24.6., Johannes Kastajan päivänä.
Jan on monissa maissa vakiintunut nimi, joka pohjautuu raamatulliseen Johannes-nimeen.
Lähteet:
http://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan
Hei!
Kysymäsi kirja on ollut hiljattain Helsingin kaupunginkirjaston valintalistoilla ja sitä on tilattu seuraaviin kirjastoihin: Pääkirjasto, Rikhardinkatu, Kallio, Töölö, Oulunkylä ja Itäkeskus. Valitettavasti kirja ei ole vielä ehtinyt lainakuntoon, mutta se käsitellään pikana, joten se on tulossa lainattavaksi niin pian kuin mahdollista. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, mutta voit tiedustella tilannetta joistain näistä mainitsemistani kirjastoista tai jostain muusta Helsingin sivukirjastosta, jos et näihin kyseisiin kirjastoihin pääse käymään. Kun kirjan tiedot on viety rekisteriin,
sen voi varata.
