Asiaa on selvitelty mediassa useampaankin otteeseen, mutta suoraa vastausta ei tunnu löytyvän. Yleinen käsitys lienee, että vaaleanpunainen väri on vakiintunut tyttöjen väriksi toisen maailmansodan jälkeen. Sitä ennen vaaleanpunainen saattoi olla myös poikien väri, koska punaista väriä yleisesti pidettiin vahvana värinä. Linkkien takaa artikkeleista löytyy lisätietoa asiasta.
https://www.kaleva.fi/miksi-pinkista-tuli-tyttojen-vari-taustalla-kayta…
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_punainen_on_tyttojen_vari
https://www.coloria.net/varit/vaaleanpunainen.htm
Ulkoista CD/DVD-asemaa ei ole valitettavasti lainattavissa missään HelMet-kirjastossa. Kirjastojen lainattavia läppäreitäkin voi käyttää vain kirjaston sisällä.
Lainattavista esineistä HelMetissä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja...
Kannattaa hakea jostain itseä kiinnostavasta harrastuksesta tai aiheesta materiaalia englanniksi, niin opit helposti, eikä se tunnu työläältä. Kirjat, myös e-kirjat, lehdet, musiikin, DVD:t, cd-levyt, äänikirjat ja cd-romit ovat usein englanniksi Hämeenlinnassakin. Moniviestimet tarkoittavat kielikurssipaketteja, joista löytyy esim. kirja ja cd-levy tai cd-rom. Hämeenlinnassa niissä paketeissa on värikoodit: alkeiskurssit (keltainen), jatkokurssit (punainen), erikoiskurssit (sininen) ja kuuntelut (vihreä).
Kuullunymmärtäminen
- Älypuhelimeen lataa vaikka BBC News -appsi. Siitä voit lukea pikku-uutisia maailmalta ja kuunnella live-radiota. Yksi amerikanenglannin kiinnostava kuuntelupaikka netistä löytyy googlaamalla Ted talks, jolloin...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan ”Sukunimet” mukaan Viipurin kaupunginosan nimi Hietala sekä Viipurin pitäjän laurij hetala saattavat liittyä sukunimiin Hietanen ja Hietamies. Toisaalta Hietala on sangen tavallinen talon- ja kylännimi varsinkin läntisillä murrealueilla niin pohjoisessa kuin myös etelässä mm. Toholammilla, Kuhmossa, Padasjoella, Orimattilassa ja Nastolassa. Sukunimenä Hietalaa löytyy lähes kaikkialta Suomesta.
Tarkempaa tietoa hieta-alkuisista nimistä löytyy teoksesta: Mikkonen Pirjo & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.
Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542
Tähän kysymykseen saimme apua kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdilta. Hän pystyi antamaan seuraavan perusteellisen vastauksen:
”Nimi näyttää tosiaan muuttuneen Sitratoriksi tuossa mainitsemassasi 13.5.1981 päivätyssä kaavamuutoksessa. Kaavan numero on 8373.
Päätös nimen muuttamisesta Kitara-aukiosta Sitratoriksi on tehty kaupungin nimistötoimikunnassa 2.12.1980. Tarkempia perusteluja ei nimistötoimikunnan pöytäkirjaan ole merkitty.
Edeltävä asemakaava nro 7300 vuodelta 1976 näyttäisi olleen aika kaaviomainen eikä alue ollut lähtenyt rakentumaan sen mukaan, asemaa ja joitain pääkatuja lukuun ottamatta. Kitara-aukio -niminen tori oli vuoden kaavassa 1976 eri muotoinen ja pienempi kuin Sitratori.
Alue on sitten rakentunut vuoden 1981...
Sitaatti ensimmäisestä Mooseksen kirjasta: "Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."
Löydät Raamatun kokotekstiversion Internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/ (tässä versiossa on hakemisto - http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1933,38/hae/hakemisto.ht… - josta voit vilkaista kohdan Luominen, ihminen.)
Voit myös kokeilla hakua raamatun tekstistä eri sanoilla ja niiden taivutusmuodoilla osoitteessa http://www.credo.fi/raamattu/ tai http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku
(tässä versiossa kannattaa lukea raamattuhaun käyttöohjeet, vaativatkin haut ovat mahdollisia, joskin melko työläitä)....
Hei! Löysin Suomen murteiden sanakirjasta vuoden leikkaamiselle seuraavan selityksen:ajankohdan t. iän ilmauksissa: ”leikattiin vuosi 1914” = oli vuosi 1914; ”leikkaan kahdeksatta kymmentä” = olen yli 70-vuotias. Käyttötapa perustuu siihen, että vuosilukuja on kaiverrettu puuhun.Esimerkitsillool leikathin nelijätoista (= oli vuosi 1914) kun tein tupakkalakon. Nurmosillon ov viiskymmentä leikattu kum min ̮olen syntynny. Joutsakum minnääj jo kaheksatta kymmentä vuotta leikkoon niin sitä aeka laella muistaa vanhoja asioita. SotkamoYheksänkymmentä sillä Hiltala pial leikkaa. Rovaniemileikkas kyytin, merkitsi velvollisuuskyydin suoritetuksi leikkaamalla veitsellä merkin pykäläpuuhun. KallivereTässä linkki sivustolle https://kaino.kotus.fi/sms/?...
1 markan kohdalla numerot 114.1. ja 114.2 näyttävät olevan julkaisun
"Suomen rahat arviohintoineen : Keräilijän opas" juokseva numerointi. Rahaliike Holmaston julkaisussa (Suomi 1996 : rahat ja setelit 1811-1996 arviohintoineen) on taasen oma numerointinsa.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 : Keräilijän opas, (painos 10. p.
julk. Suomen numismaattinen yhdistys, 2008) antaa 1 markalle (1963) seuraavat arvot: 1 € ja harvinaisemmalle (1963 Tähti*) 20 €, tämä parhaalla kuntoluokituksella eli seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään taitosta. Tämä arvo tippuu 10 €, jos seteli on kerran taitettu, ja sen paperi on puhdas. Kunnolla on siis suuri merkitys rahan keräilyhintaan.
Kirjan edellisessä painoksessa Suomen rahat arviohintoineen. 2005...
Wikipedian listasta löytyy vain suomennettu tuotanto. Täydellinen teosluettelo löytyy The Enid Blyton Societyn sivuilta, jossa teokset on ryhmitelty lajityyppien ja sarjojen mukaan: http://www.enidblytonsociety.co.uk/author/book-listing.php
Wikipedian englanninkieliseltä sivulta löytyy myös täydellinen teosluettelo: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_books_by_Enid_Blyton
Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla...
Meillä kirjastolaisilla ei valitettavasti ole riittävää pätevyyttä antaa lakiasioihin liittyviä neuvoja. Helsingin kaupunginkirjaston Töölön kirjastossa toimii maanantaisin klo 17-19.30 asianajajapäivystys:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palve…
Pertti Purosen kirjassa Näin teen perukirjan itse (uusin painos 2008) on paljon ohjeita ja myös perukirjan malli. Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Makupalat.fi:ssä on perukirjamalleja ja...
Malka-sanan vanhentunut merkitys on (katto)riuku, myös tuohi- ja olkikatolla painona pidettyjä (harjalta räystäälle kulkevia) puita. Sotilasalalla malka on pitkittäinen parru, jolla kenttäsillan kansilaudoitus sidotaan reunavuoliin.
Tavallisia maalla esiintyviä kasveja ei juurikaan voi kastella merivedellä. Itämeren veden suolaisuus on pieni etenkin rannikoilla ja vettä voi käyttää silloin tällöin tilapäiseen kasteluun. Suomenlahdella ja Pohjanlahdella veden suolapitoisuus alle 0,5 %. Välimeren vesi taas on hyvin suolaista. Suolapitoisuus meren länsiosissa on n. 3,6 % ja itäosissa 3,9 %.
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_a…
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4limeri
Merenrannikoiden ja suistojen mangrovekasvit kykenevät poistamaan rannikkovesien sisältämää suolaa ”hikoilemalla” sitä lehdissä olevien rauhasien kautta tai varastoimaan sitä osin kuoreensa ja tilapäisesti lehtiin. Mangrovea ei esiinny Välimeren...
Kansalaissodan tapahtumista Vantaalla löytyy paljon tietoa alla luetelluista kirjoista:
Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945--Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen--Vantaan kaupungin juuret/ Aulikki Litzen, Jukka Vuori (1997)
Helsingin maalaiskunnan historia [1]--1865-1945--[kirjoittanut:] Tauno Perälä
(1965)
Helsingin pitäjä 1987, kirjan artikkeli Piilonen Juhani: Punaista kunnallishallintoa Helsingin maalaiskunnassa 1918
Helsingin pitäjä 1994, kirjan artikkeli Parikka Raimo: Helsingin pitäjän punakaarti 1918
lisäksi muutamia muistelmia
Sohkanen, Viljo: Punakaartilaisen päiväkirja (1967)
Sohkanen, Viljo: Tikkurilan punakaartin välskäri muistelee (1987)
Norvanto, Teija: Kaartista kabinettiin--Viljo Sohkasen...
Muranolainen lasitikari löytyy ainakin Ruth Rendellin Morsiusneidosta (WSOY, 1992):
"Enkö ole koskaan näyttänyt sinulle venetsialaista tikariani? Ne tikarit on tehty Muranon lasista, ja ne ovat teräviä kuin partaveitsi. Kun sellaisen työntää sisään, se katkeaa kädensijan juuresta ja näkyviin jää pelkkä naarmu. Uhri ei edes vuoda verta." (s. 189)
