Carlo Laszlon kirjoista on suomennettu vain Viides mies.
Larssonin Borell-kirjojen järjestys on seuraava:
Alex Borell ja rasistit. WS 1994
Alex Borell ja totuuden tien tulkit. WS 1995
Alex Borell ja rahan valta. WS 1996
Kylmä hiki -sarjassa on ilmestynyt vain yksi Jukka Parkkisen kirja, Jäljet vedessä. WS 1991.
Jorma Ranivaaran Skeittaaja-sarjaa on ilmestynyt viisi osaa:
Skeittaajan kesäloma.WS 1991
Skeittaaja kakkosketjussa. WS 1992
Skeittaaja lumilaudalla. WS 1993
Keskiyön skeittaaja. WS 1994
Skeittaajan paluu. WS 2004
Kaipaamiasi kirjoja ei valitettavasti löytynyt Frank-monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index avulla.
Sen sijaan löytyi mm. seuraavanlaisia aihetta käsitteleviä kirjoja:
- Mark Wutka: Inside Java J2EE (2002) (saatavilla pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista)
- John Hunt: Guide to J2EE: enterprise Java (2003) (saatavilla Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kirjastosta)
- Markku Sulasma: JMS messaging in enterprise enviroment (2004) (saatavilla Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kirjastosta, tämä on opinnäytetyö, kannattaa vilkaista työn lähdeluettelo, sieltä löytyy varmasti mielenkiintoisia lähteitä)
- Richard Monson-Haefel: Java message service (2001) (saatavilla Teknillisen korkeakoulun kirjastosta)
- Richard Monson-...
Kysymyksesi koski HelMet-kirjaston uusia uutuusluetteloita.
Uutuusluettelo päivittyy automaattisesti kerran päivässä, noin klo 22. Mikäli päivällä kirjaston valikoimaan on tullut esim. uusi suomenkielinen aikuisten jännitysromaani, se ilmestyy silloin sekä aikuisten suomenkielisen kaunokirjallisuuden ja suomenkielisen jännityskirjallisuuden listaan. Uutuusluettelon päivittyminen on siis miltei reaaliaikaista ja riippuu siitä, millaista aineistoa kyseisenä päivänä kirjastoihin on tullut. Kirjat pysyvät listalla 30 päivää, uusimmat ylimpänä. Selvittelemme tällä hetkellä sitä, saammeko listaan näkyviin myös tuon kirjan saapumispäivän, siitä on ollut enemmänkin toivomuksia. Kappalemäärästä sen sijaan ei ole aiemmin tullut toivomuksia (ainakaan...
Helsingin kaupunginkirjastolla ei valitettavasti ole omaa kirjapainoa, mutta tarjoamme runsaasti omakustanteita ja muuta vähälevikkistä kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön.
Yksityishenkilöille löytyy useita kustantamoja, jotka tekevät omakustanteita, tässä muutama esimerkki. Pilot-kustannus http://www.pilotkustannus.com/ pilotkustannus@pilotkustannus.com Tämän kustantamon kirjoittaja osallistuu alkuvaiheessa kustannuksiin ostaen kirjaansa 85 kpl. Kustantaja hoitaa kustantamiseen liittyvät asiat, ulkoasun ja toteutuksen, markkinoinnin ja saatavuuden.
Kirja kerrallaan -kustantamo http://kirja.lasipalatsi.fi/kauppa/ kioski@lasipalatsi.fi Kirjapainona Kirja kerrallaan tuottaa omakustantajille oman kirjan pieninä painoksina (ensisijaisesti alle...
Jos kustantaja ei ole vastannut tiedusteluun, saattaa olla vaikea löytää muuta lähdettä. Yksi mahdollinen on Suomen kustannusyhdistys. Ehkä siellä on myös historiallista tietoa.
http://www.skyry.net/
On olemassa myös Suomen antikvariaattien liitto. Sille en löytänyt yhteystietoja. Antikvariaateilla saattaa olla tietoa painosmääristä.
Helsingin Sanomien vanhat numerot vuodesta 1904 lähtien löytyvät mikrofilmeiltä Pasilan, Sellon ja Tikkurilan kirjastoista. Kirjastoissa on mahdollisuus ottaa niistä kopioita. Lehtien mikrofilmejä on myös Helsingin yliopiston ja eduskunnan kirjastoissa.
Ruotsin suurin kioskiketju on Pressbyrån. http://www.pressbyran.se/om-oss/organisation/
Pressbyrålla ja R-kioskilla on nykyään yhteinen omistaja, norjalainen Reitangruppen.
Saksan suurin kioskiketju on ollut CC (Convenience Concept). Sen omistuksessa ovat olleet mm. Tabak-Börse, CIGO, ServiceStore DB, U-Store ja Kio –nimiset formaatit. Tänä vuonna CC:n osti Valora-yhtiö, joka oli jo aiemmin hankkinut omistukseensa Tabacon-kioskit.
http://www.valora.com/de/media/newsinformation/news_00425.php
Kioskit niin Suomessa, Ruotsissa kuin Saksassakin toimivat yleensä franchising-periaatteella. Kioskinpitäjä maksaa ketjun tavaramerkin ja konseptin käytöstä. Hän taas saa apua mm. liiketoiminnan käynnistämisessä, markkinoinnissa ja koulutuksessa.
Juban Viivin ja Wagnerin Juhlakirja kertoo että parin ensiesiintyminen tapahtui Postipankin Kultis-lehdessä, aiemmalta nimeltään Kultapossu. Lehdessä ilmestyi kaksi kokosivun värisarjakuvaa tummahiuksisesta tytöstä ja siasta.
Juhlakirjassa on tieto, että sarjakuva ilmestyi Kultis-lehdessä viisi vuotta aiemmin kuin ensimmäinen varsinainen Viivi ja Wagner-strippi Helsingin Sanomissa 6.10.1997. Ylen sivuilla on tieto että ilmestymisvuosi olisi ollut 1993.
http://yle.fi/uutiset/viivi_ja_wagner_saivat_oman_lehden/5833847
Eli ristiriitaisia tietoja ilmestymisvuodesta on liikkeellä, todennäköisesti vuosi on ollut 1992 tai 1993.
Kultis-lehteä ei Lahden kirjastossa ole. Siitä näyttää olevan joissakin yliopistokirjastoissa ei-lainattavia...
Vanhoja Aftonbladet-lehtiä voi lukea Suomen Kansalliskirjastossa. Lehden tiedot ja mikrofilmatut vuosikerrat voi tarkistaa alla olevasta linkistä Helka-tietokantaan.
Linkistä Kansalliskirjaston sivuille löytyvät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Kirjaston neuvonnasta voitte kysyä lisätietoa mikrofilmien lukukäytännöistä.
https://finna.fi
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Paketteja lähtee vuodessa eri puolille maailmaa kahdesta kolmeen. Palvelun käyttöä rajoittaa se, että liittyäkseen asiakkaaksi, asiakkaalla on oltava HelMet-kirjastokortti ja yhteysosoite Suomessa. Tästä johtuen palvelun käyttö ei ole mahdollista kaikille ulkosuomalaisille.
Pia Puntasen vuonna 1993 julkaisemassa teoksessa "Mannerheimin saappaanjäljillä - Päämajan sijainti ja toiminta Mikkelin seudulla talvi- ja jatkosodan aikana" mainitaan, että Mikkelissä sijainneen saksalaisen yhteysesikunta Nordin vahvuus oli kesällä 1941 n. 40-50 henkilöä, ja että sodan kuluessa määrä kasvoi vielä noin kahdellakymmenellä henkilöllä.
Nordin henkilöstöön kuului upseereita, radisteja, konekirjoittajia ja autonkuljettajia, joten kyseisessä lukemassa on mukana myös siviilihenkilöitä. Enemmistö vahvuudesta lienee kuitenkin ollut sotilashenkilöstöä. Yhteysesikunnan vartioinnista ja muonituksesta vastasivat suomalaiset.
Kaikkiin kirjastoihin on hankittu journalistiikkaa käsitteleviä kirjoja. Uusimmat ja esim. kurssikirjoina käytetyt ovat kyllä enimmäkseen lainassa. Tässä muutamia Itäkeskuksen kirjastoon hankittujen kirjojen nimiä:
- Parempi lehtijuttu / Lauri Kotilainen
- Oivaltava toimittaja / Esko Salminen
- Toimittaja - tiedon etsijä ja vaikuttaja / Tapani Huovila
- Hyvä lehtijuttu : kirjoittajan opas / Lauri Kotilainen
- Lehdentekijän käsikirja / Lauri Kotilainen
Saat aihetta käsittelevistä kirjoista luettelon Helmet-tietokannan kautta (www.helmet.fi). Kirjoita aihe-hakuun jokin näistä sanoista: journalismi, toimitustyö tai toimittajat. Voit rajata haun koskemaan vain Itäkeskuksen kirjaston kirjoja näin: hae ensin jollakin hakusanoista, napsauta...
Laser Tilkan nettisivulla http://www.lasertilkka.fi/laser-tilkka/ihon_laserhoidot/karvanpoisto on tietoa aiheesta ja myös yhteystiedot asiantuntijoille (linkki laserhoitajilla ) joilta voi kysyä lisätietoa.
Kysymänne runo on Viljo Kojon Kuollut mies ja se löytyy ainakin kokoelmasta Iloitse kanssani, johon Terttu Pajunen-Kivekäs on koonnut valikoiman huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. En tiedä missä Kojon kokoelmassa se on alun perin ilmestynyt, mutta ko. Iloitse kanssani -kokoelmaa voitte pyytää kaukolainaksi lähikirjastoonne.
Korpiselän pitäjän Tolvajärven kylästä ei löydy Joensuun kaupunginkirjastosta karttaa, jossa olisi asukkaiden nimet.
Kirjassa: Korpiselkä : muistelmia kirjoituksin ja kuvin. 1958, on luku Korpiselän kylät ja erikseen myös Tolvajärvi. Siinä on sanallisesti kerrottu tarkkaan kylän asukkaista ja missä heidän talonsa ovat sijainneet kylässä.
Enligt Yles Fono-databas heter Anita Lindbloms version av den här sången Vårar kommer och går. Sången finns på skivan De 20 mest önskade med Anita Lindblom (1984):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=750d75a3-af20-49e3-987f-06fa…
Tyvärr hittade vi inte texten till den här sången. La Paloma finns på svenska på boken Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf (1977), men den år en annan version:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Det finns också en annan version på svenska. Den heter La Paloma, men
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf
Kysymäsi kirjat ovat todellakin loppuunmyytyjä eikä ainakaan toistaiseksi ole tiedossa, että niistä oltaisiin ottamassa uusintapainoksia. Kirjoja kannattaa siis kysellä antikvariaateista, joko paikan päällä tai internetissä esim. Antikka.netissä, http://www.antikka.net/.
Hei, Amyn takaa-ajo näyttää kuuluvan Replica-sarjaan. Seuraavat osat ovat siis Toinen Amy ja Täydelliset tytöt. Tässä linkit aineistohakuumme:
http://www.helmet.fi/record=b1333998~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1333997~S9*fin
Teoksen tiedoista tarkastelemalla riviä "Sarja" voi usein löytää tiedon siitä, mihin sarjaan romaani kuuluu.
