Tuntemattoman tekijän Vuosileikki-runo löytyy esimerkiksi Sanna Hietalan ja Meeri Seppälän kokoamasta kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982).
Tätä sanoin "Tammikuu on nimeni" alkavaa runoleikkiä ei pidä sekoittaa Alpo Noposen suomeksi tulkitsemaan Zacharias Topeliuksen samannimiseen ja -henkiseen runoon, jonka ensimmäinen säe on "Ma olen tammikuu". Tämä joissakin lähteissä Alpo Noposen nimiin pantu vuorolausuntaruno on mitä todennäköisimmin ollut herätteenantajana ja mallina kysymyksessä peräänkuulutetun runon tekijälle.
Topeliuksen tekstiin voi tutustua mm. kirjassa Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se...
Hei!
Voit korvata kadottamasi äänilevyn joko tuomalla uuden levyn kadottamasi tilalle tai maksamalla kirjaston ilmoittaman korvaushinnan. Videolevyt voi tekijänoikeussyistä korvata ainoastaan rahalla.Sinun kannattaa uusia lainasi, ettei sinulle kerry sakkojen lisäksi laskutusmaksuja.Jo kertyneet myöhästymismaksut joudut valitettavasti maksamaan, mutta Jyväskylän kaupunginkirjaston yksittäisen lainan maksimisakko ei kasva 3 euroa suuremmaksi.
Älä turhaan arastele yhteydenottoa, sillä kirjaston levyjä katoaa ja häviää koko ajan ja korvausasioiden hoito on meille jokapäiväistä hommaa. Erehtyminen on inhimillistä tiskin molemmin puolin:).
Tuota sarjaa on suomennettu tähän mennessä 20 osaa, viimeinen on Löytö vuodelta 2007. Lisäksi on suomennettu 2 Megamorphs-kirjaa, jotka ovat tavallaan samaa sarjaa. Ne ovat Andaliitin lahja ja Dinosaurusten aikaan.
Nimien kääntämisestä kiinaksi tai japaniksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli' tai 'japanin kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm ja http://www.chinese-tools.com/names/. Suomalaisia nimiä näistä...
Kiinalaisesta ruokakulttuurista on runsaasti tietoa netissä, kattavimmin kuitenkin englannin kielellä, mutta suomenkielisiäkin sivuja löytyy. Haku kannattaa tehdä sanahakuna vaikkapa Google-hakukoneella (http://www.google.fi )ja hakutermeillä: kiinalainen ruokakulttuuri. Kokeile myös hakua termeillä: kiina ruokakultuuri ja vertaile saamiasi hakutuloksia keskenään. Tulokseksi saamistasi linkkilistoista voit sitten poimia suomenkieliset sivut.
Ilkka Remeksestä löytyy tietoa ainakin Internetillä Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes ja Dekkarinetistä. http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm sekä Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=42Siellä on henkilötietoja hänestä ja siellä myös kerrotaan hänen teoksistaan.
Hänestä löytyy tietoa myös teoksesta Haasio, Ari: "Suomalaisia dekkarikirjailijoita" (BTJ Kirjastopalvelu). Tämä teos löytyy kirjastoista, ja siellä sitä voi ainakin lukea, jos ei ole lainattavia kappaleita.
Iida on alun perin muinaissaksalaisen Ida-nimen suomalaistettu kirjoitusasu. Ida on varsinkin Saksassa ja Ranskassa suosittu kuuden katolilaisen autuutetun ja yhden pyhimyksen nimi, joka lienee lyhentymä viiden muun pyhimyksen nimestä Id(a)berga, Iduberga, Edburga. Yksi heistä on raskaana olevien naisten suojeluspyhimys. Nimen rinnakkaismuotoja ovat Keski-Euroopassa mm. Ide ja Idda. Alkuosa id (työ, toiminta, ahkeruus) tavataan myös muinaisskandinaavisessa ikuisen nuoruuden jumalattaren nimessä Idun. Suomen almanakassa Ida on ollut 1864 8.9., 1865-92 ja kirjoitusasussa Iida vuodesta 1893.
Iida alkoi yleistyä 1800-luvun puolivälin jälkeen ja nimi oli jo 1890-luvulla hiukan Idaa suositumpi. 1900-luvun lopussa nimet löydettiin uudelleen ja...
Useiden Carolyn Keene -nimellä julkaistujen Neiti Etsivä -kirjojen kirjoittaja Mildred Wirt Benson syntyi vuonna 1905 ja kuoli vuonna 2002 (lähde: englanninkielinen Wikipedia, http://en.wikipedia.org/wiki/Mildred_Benson.
Annika Thorin Steinerin sisaruksista kirjoittama sarja on neliosainen. Neljäs ja samalla viimeinen osa "Öppet hav" ei ainakaan vielä ole ilmestynyt suomeksi. Kolme ensimmäistä osaa ovat: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi ja Meren syvyyksissä.
Gilkyson & Deer & Millerin säveltämä ja sanoittama "Green Fields" (suomeksi "Vihreät niityt") tunnetaan Virossa nimellä "Rohelised Niidud". Kappaleen sanat löytyvät internetistä osoitteista:
http://www.lap.ttu.ee/~muhw/lyrics.php?action=show&id=104490
http://www.justsomelyrics.com/1012678/Noorkuu-Rohelised-Niidud-Lyrics
Sanakirjoja löytyy yllättäviltäkin aloilta, mutta niiden etsiminen aineistotietokannasta voi olla hieman työlästä. Lakikielestä löytyy mm. (vanhahko) Hakulinen: Uusi lakikielen sanakirja sekä Oikeudellinen perussanasto. Uskonnon alueelta tämän "hakemisto- tai sanakirjatyyppisiä" teoksia löytyy mm. Iso Raamatun sanahakemisto, Raamatun sanakirja, Raamatun tietosanasto.
Näiden teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi - voitte myös koittaa asiasanahakua esim. sanoilla sanakirjat raamattu, mutta kaikkia esim. vanhempia teoksia ei valitettavasti ole ns. asiasanoitettu, joten ihan täydellistä listaa ette tällä tavoin saa.
Maailman kielten lukumäärästä voi esittää vain ristiriitaisia lukuja, sillä laskentatapoja on niin monenlaisia. Se, lasketaanko jotkin kielimuodot eri kieliksi vai saman kielen eri murteiksi, on myös kiistanalainen asia. Usein valtiolliset rajat määrittävät kielten rajat. Joskus on puhuttu mm. siitä, että ruotsi, norja ja tanska ovat niin lähellä toisiaan, että ne voitaisiin laskea yhdeksi ja samaksi kieleksi. Toisaalta taas esimerkiksi saamen kielen eri murteet (tai kielimuodot) ovat niin kaukana toisistaan, että saamen puhuja ei välttämättä edes ymmärrä toista saamen puhujaa, vaikka nämä laskettaisiin yhdeksi ja samaksi kieleksi. Lisäksi maailmassa on vielä lukuisa määrä syrjäisten heimojen kieliä, joita ei ole riittävässä määrin...
Adlercreutz suomalainen ja ruotsalainen aatelissuku.
Kotimaisten kielten keskus kertoo sivustollaan suomenruotsalaisten nimien ääntämisestä. Ääntämisohjeet pohjautuvat suomenruotsin ääntötapaan. Tekstissä mainitaan, että henkilö tai suku saa päättää kuinka nimi äännetään. Tämä voi selittää, miksi nimi äännetään tietyllä tavalla.
Sivustolla on luettelo nimistä ja niiden ääntämisohjeista, lisäksi on mahdollista ehdottaa lisää nimiä luetteloon.
https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomenruotsalaisten_sukunimien_aantaminen#AB
Navajot (myös Navaho) ovat Amerikan lounaisosien aroilla asuva intiaaniheimo. Nimitys tulee sanasta navahuu tai nauajo, ”suuret pellot”. Navajo-kansan oma nimitys on Diné , ihmiset. Navajot on eräs nykypäivän runsaslukuisimmista intiaaniheimoista Pohjois-Amerikassa ja heitä lasketaan olevan noin 300 000. Tähän lukuun sisältyvät kaikki, jotka ilmoittavat vähintään yhden isovanhemmistaan navajoksi. Suurin osa navajoista asuu navajo-reservaatissa, joka sijaitsee Arizonan koillisosassa ja New Meksikon luoteisosassa.
Navajot olivat alun perin metsästäjä-keräilijöitä. Heidän elinkeinonsa kehittyivät sen jälkeen kun he saivat haltuunsa espanjalaisilta ryöstettyjä ja karanneita hevosia, aaseja, lampaita ja vuohia. He oppivat pueblointiaaneilta...
Päähineiden käyttö on kulttuuri- ja tapahistoriaa. Eri aikakausina, eri konteksteissa ja eri yhteiskuntaluokissa hatut ja päähineet ovat merkinneet eri asioita.
Päähineen käyttöä on perusteltu paitsi tyylikeinona (esim. asustehatut, pukeutumisetiketti) myös suojakeinona (mm. talvipakkanen, peltotyöt) ja uskonnollisilla syillä (mm. hijab, kipa). Suomessa hatun riisuminen on historiallisesti ollut ennen kaikkea kunnioituksen ele: miehet riisuvat hattunsa astuessaan kirkkoon, taloon tai ruokapöytään. Naisilla päähinekäytäntö on ollut erilainen, ja esimerkiksi koristehattuja on suvaittu kirkossakin.
Nykyään, kun Euroopassa ei ole enää olemassa niin selviä ”miesten” ja ”naisten” pukeutumis- ja käyttäymisetikettejä, myös päähineen...
Raija on Raisan rinnakkaisnimi, Raisa taas tulee kreikan kevyttää merkitsevästä sanasta. Raisa on tullut Suomeen Venäjältä ja ollut yhdessä Raisan kanssa almanakassa vuodesta 1950 lähtien.
Deborah Harknessin Lumottu-teoksen kustantajalta kerrottiin, että Shadow of night -teosta ei valitettavasti julkaista suomeksi. Syyksi kerrottiin se, että sarjan ensimmäinen osa ei löytänyt tarpeeksi suomalaisia lukijoita.
Lähde:
WSOY
Kyseinen juhlaraha on todennäköisesti Itsenäinen Suomi 50 vuotta -kolikko. Kuva rahasta löytyy ainakin nettisivulta: http://www.palmu.st/rahat/kuvia/juhlarahat/1967-itsenainen_suomi_50v-ba…
Teoksen Suomen rahat arviohintoineen 2005 mukaan rahan arvo liikkuu kolmen ja viiden euron välillä riippuen rahan kunnosta.
Elias-nimen alkuperää on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta.
Tässä vastaus:
Eliaksen nimipäivä on 9.4. Aluksi Eliaksen päivä oli 17.4., mutta siirrettiin sitten Elias Lönnrotin syntymäpäivälle 9.4. Elias on kreikkalainen muoto heprean nimestä Elia "Jahve on jumalani". Keskiajalla se oli suosituimpia Vanhan testamentin nimiä.
Lähteinä käytetty
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lauri Rauhalan(1993)mukaan ihmiskäsityksellä tarkoitetaan toisaalta kaikkia niitä ihmistä koskevia edellyttämisiä ja olettamisia, jotka ovat kokeellisen (ihmis)tutkimuksen taustalla ja toisaalta yleiskielessä yleistä perusasennoitumista ihmiseen.
On mahdotonta luetella kaikkia olemassa olevia ihmiskäsityksiä. Itse asiassa, kognitiivisen ihmiskäsityksen mukaan, meillä jokaisella on oma uniikki ihmiskäsityksemme. Ihmiskäsityksiä voi kylläkin ryhmitellä eri tavoin(esim. monistiset, dualistiset, pluralistiset ihmiskäsitykset..). Aika ajoin eri ihmiskäsitykset ovat olleet suositumpia kuin toiset. Seuraavissa kirjoissa esitellään joitakin suuntauksia:
- Shotter: Psykologian ihmiskäsityksiä
- Stevenson: Ten theories of human nature(Confucianism...
