Kysymyksesi liittyy ymmärtääkseni suomeksi käännetyn kirjallisuuden syntaksin eli lauserakenteen tutkimukseen. Aihetta on tutkittu toistaiseksi todella vähän. Kirjassa Käännössuomeksi : tutkimuksia suomennosten kielestä (951-44-6231-9, Tampereen Yliopisto 2005) on Hanna Arosen artikkeli (s. 245-263), joka käsittelee parenteettisuutta eli lauseyhteydestä irrallisia lisäyksiä englannista suomeen käännetyissä akateemisissa teksteissä. Tämäkään ei ole täsmäosuma, sillä kohteena ovat akateemiset tekstit ja parenteeseihin sisältyy muillakin kuin sulkumerkeillä - esimerkiksi ajatusviivoilla - erotettuja virkkeen osia. Samaisesta artikkelista sekä sen lähdeluettelosta voit kuitenkin kenties päästä eteenpäin.
Tampereen yliopiston Humanika-...
Huomenta!
Sinun sadunkuulijasi ovat todella pieniä. Suosittelisin heille kuvakirjoja, joissa on suuria värikkäitä kuvia. Paksulehtiset muotoonleikatut kirjat ovat myös hyviä noin pienille. Satukokoelmista suosittelisin Satusaari-sarjaa(ilm. 2004) Siihen kuuluu useita kirjoja, joista voisi valita tarinoita. Kuvakirjoista on myös tehty kokoelmia esim. Grindley: Ystävyys on suuri onni, samoin
Satumaassa-sarja, jossa on hyvin maineikkaita tekijöitä.
Olemme täällä kirjastossa huomanneet, että pienten satutuokiot voisivat kulkea tietyssä, samassa rytmissä. Alku voisi olla aina samanlainen. Ehkä käsinukke voisi aloittaa hetken. Kenties joku vaate, jonka voisit pukea päälle satuhetken alkaessa ja sitten lopussa voisit riisua pois. (Hieno hattu,...
Hei,
Keisari Kaarle Suuri (742-814) näyttää todella antaneen määräyksen
tiettyjen kasvilajien kasvattamisesta. Määräys sisältyi noin vuonna 795
tai 800 (vuosiluku vaihtelee eri lähteissä) annettuun säädöskokoelmaan
nimeltä Capitulare de villis. Alkuperäinen teksti on ollut
latinankielinen. Se löytyy netistä osoitteesta
http://www.hs-augsburg.de/~harsch/Chronologia/Lspost08/CarolusMagnus/ka…
Valitettavasti en ole löytänyt listaa suomenkielisenä.
Englanninkielisenä se löytyy kuitenkin osoitteesta:
http://www.gardenvisit.com/history_theory/garden_landscape_design_artic…
Saksankielisenä se löytyy täydellisempänä osoitteesta:
http://de.wikipedia.org/wiki/Capitulare_de_villis_vel_curtis_imperii
Terveisin
Raimo Pekkanen
Viikin tiedekirjaston...
Osaan Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä on mahdollista palauttaa kirjat sulkemisajan jälkeen, mutta ei kaikkiin. Vallilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Ainakin näissä kirjastoissa on luukku (tammikuussa 2014): Kontula Lauttasaari Käpylä Munkkiniemi Laajasalo Pukinmäki Tapanila Viikki Suutarila (aulassa, auki talvella aamusta iltakymmeneen, kesällä kirjaston aukioloaikoina) Vuosaari Etelä-Haaga
Kannattaa muistaa, että henkilökunta palauttaa kirjat vasta seuraavana aukiolopäivänä.
Eelis merkitsee alkuaan samaa kuin heprean nimi Elisa: 'Jumalani on pelastus'. Elisa oli profeetta (n.850-795 eKr.), toisen vanhan profeetan Eliaan opetuslapsi. Meillä Suomessa Eliisa poistettiin almanakasta 1929, koska jäljelle jäi Elias, johon Eelis sittemmin liitettiin. Lisäksi Eliisa käsitetään meillä enemmän naisen kuin miehen nimeksi. Eeliksestä kehittyneitä muita muotoja ovat mm. Eeli ja Eljas.
Lenni on Lennartin ja sen kantanimen Leonardin kutsumamuoto. Lennart on ruotsalainen muunnos Leonardista. Saamelaisessa almanakassa vastaava nimi on Lenne. Leonard (muinaissaksassa 'rohkea leijona') oli katolisessa kirkossa yhdeksän pyhimyksen nimi. Suojeluspyhimyksenä Leonardia ovat pitäneet mm. vangit ja monet maataloudesta elantonsa...
Psykologian abiopasta vastaavaa teosta ei historian ylioppilastehtävistä näytä olevan. Historian ja yhteiskuntaopin ylioppilastehtäviä löytyy meiltä seuraavista teoksista:
Sihvola, Ilkka: Yo-reaalin käsikirja 2002-2003
Realis : Uudistetun reaalikokeen opas (1997)
Yo-reaalikoe : Kysymykset vuodelta 1996
Yo-reaalikoe : Kysymykset vuosilta 1992-1995
Realista en saanut nyt käsiini, mutta se ilmeisesti sisältää esimerkinomaisesti myös joitakin vastauksia. Yo-reaalin käsikirja ja vanhemmat Yo-reaalikoe -kirjat sisältävät vain reaalikokeen kysymykset sekä yleisiä vastaamisohjeita.
Teosten saatavuuden Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa voit tarkistaa verkkokirjastostamme: http://webkirjasto.htk.fi/
Historian ja yhteiskuntaopin reaalikoekysymykset...
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyy hakusanoilla "hoitotyö / "hoitohenkilöstö" and "työtyytyväisyys" /
"työviihtyvyys" / "työhyvinvointi" / "työnilo*" tutkimuksia. Tässä lista uusimmista:
Koponen, Sirpa
Eri-ikäisten sairaanhoitajien kokemat johtamiskäytännöt Keski-Suomen keskussairaalassa /
[Jyväskylä] : Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 2006
Laine, Marjukka
Hoitajana huomennakin : hoitajien työpaikkaan ja ammattiin
sitoutuminen
Turku : Turun yliopisto, 2005
Väitöskirja
Jokitulppo, Satu
Hoitajien työtyytyväisyys ikääntyneiden hoitotyössä
Turku : Turun yliopisto, 2005
Pro gradu -työ : Turun yliopisto, hoitotiede
Karjalainen, Raija
Työtyytyväisyys muutosten keskellä : Kotkan hoito- ja palvelualojen opettajien kokemuksia...
Nimi Sara (Sarah, Saara) tulee hepreasta ja tarkoittaa ruhtinatarta. Suomalaisessa almanakassa nimi on tosiaan ensin esiintynyt muodossa Sara mutta myöhemmin muodossa Saara. Nimen muunnoksia ovat Saija, Salli, Sari ja Seidi.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan Talvio- nimestä, että suurin osa Talvio-nimistä on ilmestynyt sukunimistöömme viime vuosisadan alun nimenmuutoissa. Nimi on ollut varsin suosittu vieraskielisten nimien suomalainen korvike, ja esim. vuoden 1906 Snellmanin päivänä vaihtuivat Talvioksi mm. Enlund ja Törnroth Turussa ja Roostedt Kiukaisissa.
Jouluevankeliumi kuuluu Suomessa kristillisen kirkon joulunajan perinteisiin. Osa uskonnottomista ei vietä juhlaa ollenkaan, osa juhlii joulunaikaa sydäntalven juhlana, osa ei juurikaan kiinnitä huomiota joulun historiaan tai kristilliseen perinteeseen vaan pitää joulua rauhoittumisen ja yhdessäolon juhlana.
Suomen uskonnonvapauslaki on vuodelta 1923, mutta evankelis-luterilaisen kirkon asema vahvana valtionkirkkona on vaikuttanut siihen, etteivät Suomen uskonnottomat ole järjestäytyneet kovin kattavasti. Näin ollen myös uskonnottomien yhteisten juhlaperinteiden muodostuminen on yksilöiden itsensä ja toisaalta muutaman etujärjestön kuten Pro-Seremoniat Oy:n varassa. Yksikään järjestö ei kuitenkaan ohjeista jäseniään tai kannattajiaan,...
Turun kaupungin tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2010 Turussa oli suomenkielisiä asukkaita 154 505 eli 87,1 %. Ruotsinkielisiä oli 9 374 eli 5,3 % ja muun kielisiä 13 447 eli 7,6 %.
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja mainitsee suurimmat 11 väestöryhmää kansalaisuuden mukaan. Suurimmat Turussa asuvat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Tarkempia tietoja Turussa asuvista ulkomaalaisista on saatavilla Tilastokeskuksen maksullisesta tietopalvelusta, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi Turun kaupunginkirjastossa. Tilaston mukaan eri kansallisuuksia asuu Turussa noin 150, tosin kaikkien ihmisten kansallisuudesta ei ole tietoa.
Lisätietoja:
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja
http://turku.fi/Public/default.aspx?...
Kaari Utrion esikoisteos Kirstin on julkaistu alunperin 1968 nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin. Kirjan kertomus sijoittuu 1500-luvulle.
Lisätietoja kirjailija Kaari Utriosta ja hänen tuotannostaan saa esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:
Kaari Utrion kotisivu http://www.amanita.fi/
Sanojen aika kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi
Myös näistä kirjoista voisi olla apua:
Tarkka, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
ISBN 951-31-1770-7 (sid.)
(s.212-214)
Suomalaisia kirjailijoita (toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala)
Helsingissä : Otava, 2004
ISBN 951-1-19094-6 (sid.)
(s. 293-294)
Romaanin sisältö selviää tietysti parhaiten lukemalla, saatavuustiedot näkyvät HelMet-...
Sanakirjoja löytyy yllättäviltäkin aloilta, mutta niiden etsiminen aineistotietokannasta voi olla hieman työlästä. Lakikielestä löytyy mm. (vanhahko) Hakulinen: Uusi lakikielen sanakirja sekä Oikeudellinen perussanasto. Uskonnon alueelta tämän "hakemisto- tai sanakirjatyyppisiä" teoksia löytyy mm. Iso Raamatun sanahakemisto, Raamatun sanakirja, Raamatun tietosanasto.
Näiden teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi - voitte myös koittaa asiasanahakua esim. sanoilla sanakirjat raamattu, mutta kaikkia esim. vanhempia teoksia ei valitettavasti ole ns. asiasanoitettu, joten ihan täydellistä listaa ette tällä tavoin saa.
Ylen tallennemyynnin WWW -sivuilta Maata etsimässä -kuunnelmasarjaa ei tosiaan enää löydy eikä YLEn sivuilta ole pääteltävissä että uusia osia oltaisiin julkaisemassa heidän toimestaan.
Asiaa voisi tiedustella YLEstä, yhteystiedot: Yleisradio Oy, Radiokatu 5, 00024 Yleisradio, puh. (09) 14801
YLE Shopista saataa olla tilattavissa sarjan osia yksityishenkilön käyttöön.
Lasten- ja nuortenkirjailija Carol O'Daysta ei tiedetä paljoakaan. Hänestä on meiltä kysytty ennenkin, tässä aikaisempi vastaus:
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti vastaa näin:
Kyseinen kirjailija Carol O'Day on tosiaankin kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja - kolme hevosaiheista kirjaa on julkaistu suomeksi (Ryöstötilauksesta (2000), Rakkauden tähden (vuonna 2000) ja Rakas vihollinen (vuonna 2001)
Kaikki ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa). Kirjat ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa (kirjakerho), ja ne kustannetaan Ruotsissa. Kirjoihin onkin merkitty ruotsinkielinen alkuteos, eli kirjailija joko kirjoittaa ruotsiksi (on ruotsalainen) tai kirjat on käännetty ruotsista (kirjailija voi olla esim. amerikkalainen?)....
Virtuaalikirjastojen historiaa voit etsiä teoksista, joissa on käsitelty yleensä virtuaalikirjastoja. Voit tehdä aineistohaun kirjastotietokannassa asiasanalla virtuaalikirjastot. Aineiston joukosta löytyy eri ongelmiin keskittyviä teoksia, tässä muutama viite:
The virtual reference librarian's handbook / Anne Grodzins Lipow 2003
Tietoverkot ja kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (toim.) 2002
Kirjastot verkossa / toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula 1999
Tiedonhankinnan opas / Jyrki Halonen ; [kuvitus: Hajnalka Halonen] 1998
Tiedonhankintataidot korkeakouluopiskelussa / toim. Maria Forsman & Eeva Väyrynen 1998
Kuronen, Timo, Ranganathanin lait ja virtuaalikirjasto, 1996
Tiikerinloikka : kirjastot tiedon viidakossa /toim. Timo Kuronen...
Annika Thor on ruotsalainen kirjailija, dramaturgi, käsikirjoittaja ja kirjastonhoitaja. Hän on syntynyt 2.7.1950 Göteborgissa.
Thor on saanut useita palkintoja teoksistaan.
1997 August-palkinto kirjasta Sanning eller konsekvens (Totuus vai tehtävä, Tammi 2000)
2000 Astrid Lindgren- palkinto
1999 Nils Holgersson- palkinto.
Hänen tuotannostaan on ilmestynyt suomeksi:
Totuus vai tehtävä, 2000
Saari meren keskellä 2001
Lumpeenkukkalampi 2002
Meren syvyyksissä 2004
Enemmän tietoa kirjailijasta saat esim. nettiosoitteesta:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor
En löytänyt kirjailijaesittelyä mistään kirjasta, mutta jotakin tietoa suomeksi löytyy seuraavilta nettisivuilta:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=249&…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneet ovat palvelinjärjestelmässä. Kaikki ohjelmat on asennettu keskitetysti. Asiakkaat eivät pysty asentamaan niihin mitään ohjelmia.
Halutessasi voit käyttää kirjaston langatonta verkkoa, kun asennat kyseisen ohjelman omalle koneellesi. Ohjelma löytyy esimerkiksi seuraavalta nettisivulta http://spss.fi.softonic.com .
