On erittäin todennäköistä, ettei kyseinen teksti ole Runebergiä ollenkaan. Kysyin asiasta Svenska litteratursällskapetista eikä heidän Runeberg-asiantuntijansa tunnista kyseistä lainausta.
Miten tämä teksti on Runebergille päätynyt ja kuka on sen alkuperäinen keksijä, jäänee arvoitukseksi.
Lastenkirjastonhoitajat suosittelevat ns. JOJO-hyllyä (HelMet kirjastojen tuntema termi) eli helppolukuisia nuortenkirjoja.
Esimerkiksi Tuula Kallioniemen kirjat Risteys ja Pako. Molemmissa alle 150 s, napakkaa tekstiä, isot tarinat jotka pääsevät heti vauhtiin.
Myös Katariina Romppaisen "Sori vaan, se on totuus" ei turhia aikaile vauhtiin lähtiessä. (Listan kolmonen)
Tässä vielä helppolukuisten lista:
Brian Selznick: Hugo Cabret
Antti Halme: Metalliveljet -sarja
Tuija Lehtinen:
• Pesää!
• Traktori
• Tyttö elää kesäänsä
• Piiitkä jäähy
Katariina Romppainen: Sori vaan, se on totuus
Hellevi Salminen: Hello, I love you
Terhi Rannela: Yhden promillen juttuja
Kirsti Kuronen: Paha puuska
Mimmu Tihinen:
• Virkkusen viisitoista valetta
• Virkkunen...
Aleksandrian kirjaston historiasta on teoksissa:
- Casson, Lionel: Libraries in the ancient world
- Durant, Will: Kreikan kulttuuri.
Pelkästään Aleksandrian kirjastoa käsittelevät seuraavat:
- Blum, Rudolf: Kallimachos the Alexandrian library and the origins of bibliography, 1991 sekä
- El-Abbadi, Mostafa: Life and fate of the ancient library of Alexandria, 1990.
Edellämainitut ovat esim. Oulun yliopiston kirjastossa http://finna.fi
Artikkeli Öhrnberg Kaj: Aleksandrian kirjastot ja arabit, Bibliophilos, 2002:4, s. 7-13. Artikkeli on myös netissä http://www.tsv.fi/ttapaht/015/ohrnberg.htm .
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty kirjaston historiasta. Tämä vastaus löytyy arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=9267...
Suomen kielen etymologiset sanakirjat ovat perinteisesti esittäneet rohdon ruoho-sanan yhteyteen kuuluvana johdoksena. Uudempana selityksenä on tämän rinnalle noussut tulkinta, jonka mukaan rohto voisi sellaisenaan olla lainaa siitä indoeurooppalaisten kielten kasvia tai yrttiä merkitsevästä sanasta, josta juontuu esimerkiksi nykyruotsin grod (itu).
Vuodesta 1949 Rohtona tunnettu japanilainen lääkevalmistaja näyttää aloittaneen toimintansa eri nimisenä, ja Rohto-sana esiintyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 sen valmistamien silmätippojen nimessä. Rohto-tipat oli nimetty silmälääkäri von Rothmundin mukaan, joka oli toiminut niiden kehittäjän Toyotaro Inouen professorina. Yhteys suomen kielen rohto-sanaan...
Agatha Christiesta löytyy hyvin paljon aineistoa, vaikeampaa on valita parhaimmat lähteet. Aloita tietojen kerääminen vaikkapa Suomen Dekkariseuran Internetsivuilta, osoite on http://www.dekkariseura.fi/, josta löytyy mm. linkit parhaisiin Internetlähteisiin.
Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan, Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teos "Pidättekö dekkareista" sisältää Agatha Christien tuotanosta seikkoja, joita et muista teoksista löydä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät myös Agatha Christien muistelmat, "Vanha hyvä aikani" ja "Come tell me how you live".
Muitakin kirjoja löytyy runsaasti, esim.
H.R.F.Keatingin toimittama teos "Agatha Christie : first lady of crime" sekä Ruumiin kulttuuri -lehden erikoisnumero "Agathan...
U. Kalanti on yksi Usko Kempin (1907-1994, ennen vuotta 1943 Hurmerinta) salanimistä. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kaksi hyvin samantapaista Viulutyttö-nimistä valssia. Toinen alkaa: "Kaupunki jo tummeneepi, ilta varjot luo". Sen kertosäe alkaa: "Oli Pohjasta äitini armas isän Etelän tuulet kai toi". Toinen alkaa: "Kuljin kerran illan tullen metsikköä päin". Sen kertosäe alkaa: "Tuli Pohjasta äitini armain, isän etelän tuulet kai toi".
"Kaupunki jo tummeneepi" -sanoilla alkavan version nuotti (melodia ja sanat) löytyy nuotista Tanssiuutuuksia 11 (Levytukku, 1934). "Kuljin kerran illan tullen" -sanoilla alkava versio sisältyy nuotteihin Kemppi, Usko: Tulipunaruusut : 80 Usko Kempin laulua, Kemppi, Usko: Laulelmia 2 (molemmissa melodia,...
Kespron artikkeleista löytyy arvioita ravintola-annosten hintojen laskemiselle. Ravintola-annoksen hinta kohdilleen antaa ohjeita, miten raaka-aineiden, työn ja muiden kustannusten hintaa voidaan laskea annokselle, siinä käsitellään myös verojen vaikutusta, https://www.kespro.com/ideat-ja-inspiraatiot/artikkelit/ravintola-annok…. Esimerkiksi työn hinta vaihtelee sen mukaan, miten paljon raaka-aineita käsitellään ravintolan keittiössä. Artikkelissa Miten ruoan hinnan nousu vaikuttaa ravintola-annokseen kerrotaan, että ravintola-annoksen hinnasta raaka-aineiden osuus on noin 34% hinnasta ja muut kiinteät kulut n. 7%, https://www.kespro.com/ideat-ja-inspiraatiot/artikkelit/miten-ruoan-hin…. Ravintola-alan tilastoja ja...
Tarvitsemme lapsen henkilötunnuksen hänen identifiomista varten ja se myös helpottaa tilannetta kun lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, jolloin hänen lainaoikeutensa säilyy automaattisesti.
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879.
Kristinan taustalla on kreikan ja latinan Christiana, joka tarkoittaa: naispuolinen Kristuksen kannattaja, Kristuksen oma, kristitty nainen. Suomalaisissa kalentereissa se on ollut eri kirjoitusasuissa keskiajalta lähtien.
Etunimikysymyksissä hyvä lähdeteos on mm. LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirja on tällä hetkellä Jyväskylän kaupunginkirjastossa mm. pääkirjaston hyllyssä. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!
Kannattaa myös tutkia...
Kiinan historia on täynnä erilaisia sotilaallisia konflikteja, joita on käyty sekä maan sisällä että ulkopuolisia vastaan. Wikipedian lista antaa melko kattavan käsityksen:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Chinese_wars_and_battles
Vaikeampi on sanoa, milloin kyse on ollut Kiinan aloittamasta täysimittaisesta sodasta toista valtiota vastaan. Esimerkiksi Kiinan - Tiibetin sodassa vuonna 1951 Kiina hyökkäsi Tiibetiin ja liitti sen itseensä. Tiibet oli kuitenkin käytännössä itsenäinen valtio, mutta sen itsenäisyyttä ei ollut tunnustettu kansainvälisesti. Samoin Kiina liittyi Korean sotaan vuonna 1950, kun Yhdistyneiden kansakuntien joukot olivat tunkeutuneet Pohjois-Korean alueelle ja lähestyivät Kiinan rajaa, mutta ei...
Lea Tastula ja Marjaana Hietala Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta selvittivät asian perusteellisesti: Alice Tegnérin säveltämän Saareen-laulun alkuperäinen nimi on Dansvisa. Laulu löytyy hänen nuotistaan "Sjung med oss, mamma!", osasta 4: http://carkiv.musikverk.se/www/dansvisa_bi_13590_04.pdf. Nuotissa tekstin tekijäksi on merkitty O. v. Dalin ja tarkemmassa kuvauksessa Olof von Dalin https://katalog.visarkiv.se/lib/views/visolat/ShowRecord.aspx?id=1031979. Toisella sivustolla tekstintekijän etunimi lienee väärin (Otto), mutta tällä sivustolla lukeekin: Lyrics after Otto von Dalin: http://www.acc.umu.se/~akadkor/AT.html. Olof von Dalinin runossa tai sanoituksessa "Skatan sitter på kyrkotorn" 3. ja viimeisessä...
Vanhan Tohmajärven historia -kirjassa on maininta, että osa Tohmajärven alueen paikannimistä ovat lappalaisperäisiä niin kuin Musko. Vielä 1500-luvulla alueella oli paimentolaiselämää viettäviä lappalaisia ennen karjalaisasutuksen aikaa.
Kielen harrastajatutkija Ilmari Kosonen on tutkinut paikannimiä ja niiden alkuperää. Hän on tullut siihen tulokseen, että Tohmajärven Muskon kylän nimi tarkoittaa 'majavaa', perimmältään majavan haustaa eli majavanhajukkeen kansainvälistä, muinaisintian sanskriitin kielestä tullutta nimitystä, myskiä. Hän kumoaa lappalaisperäisen alkuperän.
Nimi Musko tuli Tohmajärvelle, kun Tohmajoen ja Purujoen ja soiden rajamaille perustettiin Isojaon seurauksena ensimmäinen tila, joka on tunnettu sittemmin Muskon...
Petri Tuunaisen elämäkerran mukaan Armi Aavikko kuoli keuhkokuumeeseen: "Armin kuolinsyy oli mysteeri omaisille siihen asti, kunnes ruumiinavauksen tehnyt patologi vahvisti, että Armilla oli ollut keuhkokuume. 'Ihminen voi kuolla keuhkokuumeeseen niin helposti', oli patologi todennut."
Lähde:
Petri Tuunainen, Armi Aavikko (1958-2002). Kirjastudio, 2005
Kysymykseen ei voitu antaa täsmällistä vastausta. Uudet asiat ovat aina tulleet ensin yläluokan käyttäminä ja siitä yleistyneet ajan saatossa koko kansan käyttämiksi. Pullan historia kietoutuu vehnän viljelyn, kahvin (teen) ja mausteiden tuontiin ja käyttöön.Internetistä löytyy artikkeli pullan historiasta tutkijoiden ylläpitämästä Kalmistopiiri-sivustolta. Pullan historiaa – KALMISTOPIIRISen mukaan pulla on tullut Suomeen Ruotsista 1700-luvulla, jonne sen toivat saksalaiset leipurit. Aluksi pullaa on leivottu aateliston ja papiston pöytiin. Vehnän viljely on yleistynyt Suomessa vasta 1900-luvulla eli vielä 1800-luvulla pulla on ollut kallis herkku, jota on maaseudulla saatettu ostaa markkinoilta. Aluksi pulla ei ole ollut mitenkään...
Hedvig -nimen suomalaisia muunnoksia ovat Helvi ja Heta. Hedvig on ollut suomalaisessa kalenterissa ensimmäisen kerran 1668 ja korvattu 1890 Hetalla. Hetan päivä on ollut 15.10 vuodesta 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83.
Hedvig on vanha saksalainen nimi. Nimeen Hedwig 'taistelijatar', sisältyy kaksi saksan taistelua merkitsevää sanaa. Hedvigin päivä on Pyhän Hedwigin, Sleesian herttuattaren muistopäivä. Hän oli alun perin puolalainen prinsessa Jadwiga, joka kuoli 15.10.1243. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1267. Hänen päiväänsä roomalaiskatolinen kirkko on viettänyt 17.10 vuodesta 1706 ja 16.10 vuodesta 1929 lähtien. Ruotsissa Hedvig otettiin almanakkaan 1668 Hedvig Eleonoran (k.1715) kunniaksi. Hän oli kuningas...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti erilaisia cd-äänikirjoja sekä lapsille että aikuisille. HelMet - tietokannasta http://www.helmet.fi cd-äänikirjat saa esiin esim.valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakusanaksi äänikirjat ja valitsemalla aineistovalikosta cd-levyt. Hakua voi rajata esim. valitsemalla kielivalikosta haluttu kieli tai käyttämällä hakusanoja äänikirjat ja romaanit tai vaihtoehtoisesti äänikirjat ja lastenkirjallisuus. Kirjastovalikosta voi tarkastella kunkin kirjaston äänikirjakokoelmaa erikseen. Varaaminen on luonnolliseti mahdollista ja äänikirjojen laina-aika on pääsääntöisesti normaali 4 viikkoa.
Tässä kaiketi pitää puhua metsävarojen käytöstä.
Suomen osalta tietoa saattaisi löytyä seuraavilta tahoilta:
Metsäkeskus
https://www.metsakeskus.fi/
Luonnonvarakeskus
https://www.luke.fi/
Metsäteollisuus
https://www.metsateollisuus.fi/
Alankomaissa avattiin väestörekisteri, burgerlijke stand 1811 ranskalaisen hallinnon aikaan http://www.historien.nl/burgerlijke-stand-wordt-ingevoerd/. Tähän rekisteröitiin väestön tiedot, syntymät, avioliitot ja myös nimet. Nimiä oli ollut aiemminkin eikä sukunimijärjestelmä syntynyt tällöin, mutta tuohon aikaan syntyi paljon uusia sukunimiä. Alankomaalaisista sukunimistä löytyy lähteitä, mutta ne ovat pääosin hollanninkielisi, tämä sukunimipankki toimii osittain myös englanniksi https://www.cbgfamilienamen.nl/nfb/.
Esimerkiksi seuraavissa artikkeleissa kuvataan sukunimiä De naammythe van Napoleon http://www.naamkunde.net/?page_id=162, De geschiedenis van de achternaam http://www.historien.nl/de-...
