Kampin kauppakeskus sulkeutuu klo 20, mutta lähi- ja kaukoliikenteen terminaalit Kampin E-tasolla ovat auki myöhempään. Jos kaikki ovet ovat säpissä, pääsee kaukoliikenteen terminaaliin Narinkkatorin puolelta. Sisäänkäynti on pääovista oikealle ns. Kampin suutarin vieressä. Itse kauppakeskuksen ulko-ovet ovat auki yli puolen yön arkisinkin. Sisäänkäynti on Narinkkatorin ja Fredrikinkadun puolelta.Tämä johtuu siitä, että samassa kompleksissa on myös metroasema, Espoon yöbussien laiturit, Alepan valintamyymälä sekä Burger King. Viimeksi mainitut ovat auki klo 24.00 asti, joten niistä voi kätevästi hankkia matkaevästä illallakin.Puolen yön jälkeen Kampin keskuksesta alkavat kulkea Espooseen menevät yöbussit. Ihmisten on päästävä sisään...
Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston sivuilta löytyy hyvä tiivistelmä vapaakappalekirjastoista ja niiden keskeisistä tehtävistä. Sivut löytyvät osoitteessa:http://tyovis.edu.hel.fi/kirjasto/mh/tieteellisetk.html
ja teksti kuuluu näin:
Vapaakappalelain perusteella kirjapainot ja äänitteiden valmistajat ovat velvollisia toimittamaan vapaakappaleet kaikista julkaisuistaan
Helsingin yliopiston kirjastoon, joka jakaa materiaalin muihin vapaakappalekirjastoihin. Vapaakappalelain tarkoituksena on huolehtia
kansallisen kulttuurin tuotteiden tallentamisesta tulevaisuuden käyttäjiä varten.
Vapaakappalekirjastot
Eduskunnan kirjasto (osittain)
Helsingin yliopiston kirjasto
Joensuun yliopiston kirjasto (osittain)...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemään
puupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden...
HelMet-kirjastojen tämänhetkisten käyttösääntöjen ( http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html ) mukaan lainojen uusiminen onnistuu, mikäli lainat eivät ole myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän, niistä ei ole varauksia ja asiakkaan kortilla ei ole maksamattomia maksuja 3 euroa tai enemmän.
Piioista ja rengeistä löytyy tutkimusta teoksissa
Suomen palvelusväki 1600-luvulla : palkollisten määrä, työ, palkkaus ja suhteet isäntäväkeen Nygård, Toivo. 1989.
Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006
Kaari Utrio on käsitellyt naishistoriaa ja piikoja kirjoissaan Kalevan tyttäret ja Suomen naisen vuosisadat, osat 1-4.
Muuta aineistoa Finna.fi:ssä.
Valtteri Kangasmäen Pro gradu -tutkielmassa Tilan väkeä ja naapureita : Varhaismodernin maaseutuyhteisön sosiaalinen kenttä ja kontaktinmuodostus Vuorimäen tilalla 1807–1883 (Jyväskylän yliopisto 2011) kerrotaan, että...
Englannin talvehtimiskeskuksissa, missä sekä laulu-, kyhmy- että pikkujoutsen talvehtivat, on samojen yksilöiden pariutumiskäyttäytymistä voitu seurata vuosia, jopa läpi elinijän. Useimmilla oli vain yksi puoliso elinaikanaan. Toisen menehtymisen jälkeen yksin jäänyt solmi uuden parisuhteen vasta runsaan vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Laulujoutsenen parisuhde kesti keskimäärin 2,7 vuotta, kyhmyjoutsenen 3,3 vuotta ja pikkujoutsenen 5,1 vuotta. Parisuhde useimmissa todetuissa tapauksissa päättyi puolison kuolemaan tai katoamiseen. Eron tilastollinen todennäköisyys oli laulujoutsenella kuusi prosenttia ja kyhmyjoutsenella yksi prosentti, mutta pikkujoutsenilla avioeroja ei esiinny lainkaan.
Lähteet:
Suomen muuttolinnut (toim....
Sitaatti ensimmäisestä Mooseksen kirjasta: "Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."
Löydät Raamatun kokotekstiversion Internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/ (tässä versiossa on hakemisto - http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1933,38/hae/hakemisto.ht… - josta voit vilkaista kohdan Luominen, ihminen.)
Voit myös kokeilla hakua raamatun tekstistä eri sanoilla ja niiden taivutusmuodoilla osoitteessa http://www.credo.fi/raamattu/ tai http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku
(tässä versiossa kannattaa lukea raamattuhaun käyttöohjeet, vaativatkin haut ovat mahdollisia, joskin melko työläitä)....
Marla on alkuperältään saksalainen nimi ja se viittaa Marlene nimeeen. Marla nimen merkityksenä mainitaan "puolustaja" ja "nopea".
http://folkname.com/
http://folkname.com/name/16692/Marla
http://vseimena.com/name/10639
Kapellimestari säätelee liikkeillään soiton tempoa ja äänenvoimakkuutta. Tempoa ja rytmiä määritellään yleensä oikealla kädellä, joka pitelee tahtipuikkoa. Vasen käsi neuvoo komentaa soiton voimakkuutta ja luonnetta: soitetaanko hiljaa vai kovaa, pehmeän soljuvasti vai terävän iskevästi. Eleillään ja kasvojen ilmeillään kapellimestari myös ohjaa soiton tunnelmaa haluttuun suuntaan ja auttaa soittajia eläytymään teokseen.Lähteet:Kapellimestarin työtäPystyykö kuka tahansa olemaan kapellimestari? Ella Eroniemi kokeili, ja lopputulos on koominen | Yle Lume | YleMitä kapellimestari tekee, Ville Matvejeff? - YouTube
Kari Franck ohjasi tv-version Juhani Ahon Rautatiestä vuonna 1973. Pääosassa Anja Pohjola ja Leo Jokela. Rautatietä kuvattiin ensin Pielaveden Jylhänkylässä, sitten Pulsassa, misjtä löytyi Lapinlahden asemaa vastaava aito asemarakennus.Lähde: Katso 52 /1973. "Ahon Rautatie tuli kalliksi" / Anna Kerttu Wiik.
Apteekki tai apteekkari löytyy esim. seuraavissa runoissa:
Helen Dunmore: Päivystävä apteekki (The Night Chemist, suom. Jyrki Kiiskinen) teoksessa Kuuna päivänä : englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta (WSOY, 2003)
Jukka Itkosen riemastuttava Apteekki lasten runokirjassa Kaupunkiretki (Kirjapaja, 2011), Uudenkaupungin murteella kirjoitettu Aptekin täti Heli Laaksosen kokoelmasta Pulu uis (Sammakko, 2000)
Veijo A. Määttänen: Apteekki auttaa
et-lehti, runoarkisto internetissä
http://www.etlehti.fi/artikkeli/runoarkisto/apteekki_auttaa_0
Lisäksi Juha Vainion laulu Apteekin ovikello löytyy esim. Youtubesta,
https://www.youtube.com/watch?v=Kb36mc8wwGY
Maan etäisyys Auringosta vaihtelee 147.1-152.1 miljoonan kilometrin välillä. Lisää tietoa esim. Tuorlan observatorion sivuilta:
http://www.astro.utu.fi/zubi/earth/orbit.htm
Kannattaa hakea jostain itseä kiinnostavasta harrastuksesta tai aiheesta materiaalia englanniksi, niin opit helposti, eikä se tunnu työläältä. Kirjat, myös e-kirjat, lehdet, musiikin, DVD:t, cd-levyt, äänikirjat ja cd-romit ovat usein englanniksi Hämeenlinnassakin. Moniviestimet tarkoittavat kielikurssipaketteja, joista löytyy esim. kirja ja cd-levy tai cd-rom. Hämeenlinnassa niissä paketeissa on värikoodit: alkeiskurssit (keltainen), jatkokurssit (punainen), erikoiskurssit (sininen) ja kuuntelut (vihreä).
Kuullunymmärtäminen
- Älypuhelimeen lataa vaikka BBC News -appsi. Siitä voit lukea pikku-uutisia maailmalta ja kuunnella live-radiota. Yksi amerikanenglannin kiinnostava kuuntelupaikka netistä löytyy googlaamalla Ted talks, jolloin...
Nissilä-nimen juuret ovat Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Mm. Ulvilasta löytyy tieto Mats Nissilästä vuodelta 1724.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Pirjo Mikkonen: Sukunimet.
Kyseessä on P. Mustapään runo Odysseia kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945). Lähettämäsi rivit ovat runon alusta.
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runon vuosikymmenet (toim. Anna-Maria Tallgren Kaila ja Aaro Hellaakoski, 1980)
Nuotit löytyvät seuraavasta teoksesta: Ritva Ollaranta - Maija Simojoki, PIUM, PAUM PAUKKAA. Laulu on kuitenkin nimeltään Hura, hura häitä ja se myös alkaa näillä sanoilla, mutta muuten sanat ovat lähes identtiset. Kirjaa on sekä Kouvolan että Kuusankosken kirjastoissa.
Tuo seitti on todennäköisesti jonkun kehrääjäkoin tekemää. Kehrääjäkoita ovat mm. omenankehrääjäkoi, omenatarhakoi, tuomenkehrääjäkoi ja pihlajanmarjakoi.
Meillä kotona -lehden asiantuntija suosittelee omenankehrääjäkoin karkoitukseen saippuavettä ennen kukintaa tai harjausta pehmeällä harjalla.
