Ruotsin fack-sanaan (ja edelleen saksan sanaan Fach) pohjautuva vakki voi tarkoittaa hyllykön, pöydän tms. lokeroa, kuivaushyllykköä tai pientä kuivaus- t. säilytyshuonetta. Esimerkiksi tiilivakki on 'hyllyillä varustettu tiilien kuivauskatos'. Vakkilistat ovat '(hyllyn, kaapin) laatikoiden välissä olevat kannatuslistat'.
Toisaalta, Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Vakkilan kylän nimen on arveltu sisältävän karjalaisilla käytössä olleen ortodoksisen ristimänimen Vakko(i). Sukunimi Vakkilainen on nähty asukkaannimijohdoksena kylän nimestä. Vakkila esiintyy myös henkilönnimenä ja Huittisissa on Vakkilanmaa-niminen kylä. Siellä tunnetaan yhä sukunimi Vakki. Nämä nimet...
Else on lyhentymä Elisabethista. Elisabet tulee hebrealaisesta nimestä Eliseba ( Jumala on valani tai Jumala antaa avut). Elisabet oli mm. Johannes Kastajan äidin nimi. Katolisessa kirkossa on lukuisia Elisabet-nimisiä pyhimyksiä ja nimeä ovat käyttäneet monet kuninkaalliset.
Minttu on kutsumamuoto nimestä Vilhelmiina (Miina, Minna). Vilhelmiina on Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm on muinaissaksaa ja merkitsee "lujatahtoinen kypäränkantaja". Se on myös luontoaiheinen nimi (minttu-kasvit).
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Englannin talvehtimiskeskuksissa, missä sekä laulu-, kyhmy- että pikkujoutsen talvehtivat, on samojen yksilöiden pariutumiskäyttäytymistä voitu seurata vuosia, jopa läpi elinijän. Useimmilla oli vain yksi puoliso elinaikanaan. Toisen menehtymisen jälkeen yksin jäänyt solmi uuden parisuhteen vasta runsaan vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Laulujoutsenen parisuhde kesti keskimäärin 2,7 vuotta, kyhmyjoutsenen 3,3 vuotta ja pikkujoutsenen 5,1 vuotta. Parisuhde useimmissa todetuissa tapauksissa päättyi puolison kuolemaan tai katoamiseen. Eron tilastollinen todennäköisyys oli laulujoutsenella kuusi prosenttia ja kyhmyjoutsenella yksi prosentti, mutta pikkujoutsenilla avioeroja ei esiinny lainkaan.
Lähteet:
Suomen muuttolinnut (toim....
Tiedot Teksti-TV:n sivulle tulevat Sijoitustutkimuksesta. Sieltä kerrottiin näin: Lyhenteitä käytetään Sijoitustutkimuksen rahastopalvelussa, jossa rahastoille määritetään lyhenteet. Näitä lyhenteitä käytetään, jotta arvot mahtuvat esimerkiksi Teksti-TV:n formaattiin. Tämä on hyvin yleinen käytäntö, ja tarkoituksena on siis vain lisätä tiedon määrää mitä mahtuu yhdelle sivulle.
Lyhenteet pohjautuvat yleensä rahaston nimeen ja tunnisteilla voi esimerkiksi hakea rahastouutisia tai rahaston nimeä osoitteesta https://www.rahastoraportti.fi/
Kysymyksestä ei oikein voi päätellä, etsitäänkö tietoa suomenkielisen version varhaisimmasta äänitteestä tai nuotista, vai olisiko kuitenkin kyse itse sävelmän alkuperästä.
My Bonnie lies over the ocean on vanha skotlantilainen sävelmä, mahdollisesti 1700-luvulta peräinen. Suomenkieliset sanat sävelmään kirjoitti Maija Konttinen. Vanhin löytämäni nuottijulkaisu, jossa tämä Konttisen käännös esintyy, on vuonna 1917 julkaistu Kansakoulun uusi laulukirja (Otava, toimittanut Paula af Heurlin). Tämän jälkeen laulu on julkaistu kymmenissä eri kokoelmissa.
Vanhin laulun äänite näyttää olevan paljon nuorempi julkaisu eli Georg Malmsténin albumi Georg Malmsen merellä (FInnlevy 1971).
Heikki Poroila
Kielitoimiston sanakirjasta löytyi vain kolme x-alkuista sanaa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/x?searchMode=all
Nykysuomen sanakirja (näköisversio vuodelta 1951-1961 laitoksista) listaa 8 sanaa, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_6_Ts-O.pdf
Lisää tietoja saa muutoksista ja oikeinkirjoitusohjeita saa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Virallista merkintätapaa ei liene päätetty, mutta arvelisin, että perustelluin ja käytännön yhtenäistämistä palvelisi, jos noudattasimme v. 1992 Kirkkoraamatun ristikkäisviitteiden mallia , siis 1. Moos. 1:1.
Saksalais-puolalais-itävaltalainen yhteistuotanto, pala-animaatiosarja Muumien maailma tehtiin vuosina 1977–1982. Suomen televisiossa sarjaa esitettiin 1980-luvulla nimellä Muumilaakson tarinoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumien_maailma
Kysyjä tarkoittanee kuitenkin myöhäisempää Muumilaakson tarinoita -sarjaa, vuosina 1990–1992 tehtyä animaatiosarjaa. Se oli Suomessakin hyvin suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumilaakson_tarinoita
Sarjan taustamusiikit sävelsi japanilainen Sumio Shiratori. Hän sävelsi kuvakäsikirjoitusten pohjalta yhteensä 260 eri kappaletta. Japanin ulkopuoliset, myös Suomessa soivat tunnusmusiikit sävelsi hollantilainen Pierre Kartner. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot esittää Benny Törnroos. Kaksi...
Rahamuseon rahanarvolaskurin
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
mukaan 66,80 markkaa.
Vuosi oli vähän ongelmallinen, sillä Suomen markka devalvoitiin roimanlaisesti lokakuussa 1967.
Tilastollisen vuosikirjan 1967 mukaan 100 Ruotsin kruunun arvo Suomen markkoina oli tammikuun - syyskuun viimeisinä päivinä 62,41 - 62,61 markkaa, mutta lokakuun - marraskuun viimeisinä päivinä 80,90 - 81,21 markkaa.
Tukki-sana tulee ruotsin kielen sanasta, joka nykyruotsissa on muodossa stock. Suomenruotsin murteissa sana esiintyy myös muodossa stukk.
Tukkia-verbin alkuperä sen sijaan tuntematon. Sanalla on kyllä vastineita eräissä lähisukukielissämme (inkeroisessa tukkia, karjalassa tukkie ja virossa tukkida). Verbi on johdos samasta vartalosta, josta on johdettu myös tukehtua ja tukahtua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään etsimääsi satua. Gobin autiomaahan sijoittuu kuitenkin esimerkiksi Marton Taigan jännityskertomus "Yhdeksänhäntäinen kissa", joka on ilmestynyt vuonna 1945:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43409
Etsin myös mongolialaisia satuja ja löysin pari mahdollista. Vuonna 1972 on julkaistu satukokoelma "Satujen talo", joka sisältää mongolialaisen sadun "Kolme pientä hiirtä":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen mongolialainen satu "Kilpikonna ja sammakko" on julkaistu vuonna 1984 satukokoelmassa "Satuja ystävyydestä":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Yle Areenasta löytyi myös mongolialainen satu "Kotkan...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c…
Liljankukka on suosittu laulu, joka on julkaistu ja levytetty ensimmäisen kerran vuonna 1946. Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kerttu Mustonen. Laulun sanoista ei varsinaisesti saa selvää, mistä kukasta on kyse. Liljat on kasvisuku. Kerttu Mustonen saattaa viitata mihin tahansa tämän suvun valkoiseen kukkaan. Kielo kuuluu liljakasveihin ja sen latinankielinen nimi tarkoittaa laaksojen liljaa, joten voisihan se olla mahdollista, että sanoittaja tässä viittää kieloon. Laulun runollinen sanoitus jättää tilaa mielikuvitukselle.
Kysymys ei ole varsinaisesti tietopalvelukysymys siten, että siihen olisi tarkistettavissa lähteistä oikea vastaus. Sikäli vastaus sisältää väistämättä myös vastaajan subjektiivisia näkemyksiä.
Feminiiniset johtimet tuntuvat nykyään varsin vanhahtavilta ja niiden käyttö on selkeästi vähentynyt. Sukupuolittuneisuutta on karsittu kielestä tietoisesti instituutioiden ja työnantajien taholta - Helsingin kaupungilla esimies on kuollut herättäen tilalleen henkiin esihenkilön - ja toisaalta sukupuolen erillinen korostaminen tuntuu tarpeettomalta ellei typerältä: miksi vaikka hiihtäjän sukupuoli tarvitsisi erikseen liitteellä tai johtimella kertoa, jos kaikki tietävät asian ilmankin?
Toisaalta voinee ajatella, että...
Satunnaisia ruokaan ja ateriointiin liittyviä mainintoja keskeisemmässä roolissa kreikkalainen ruoka ja keittiö ovat ainakin Andreas Staikosin hilpeässä tarinassa Herkullisia suhteita, ja eiköhän myös Maeve Binchyn Taverna tähtien alla kannata mainita tässä yhteydessä.
Gastronomisia kaunokirjallisuusvinkkejä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Bengtsson, Niklas, Syö ja seurustele : keittokirjabibliografia 1990-2003 ja gastronomista kaunokirjallisuutta. BTJ Kirjastopalvelu, 2004
Sivumakuja : kirjallisesta keittiöstäni / [koonnut] Suvi Ahola. WSOY, 2005
Voit käyttää Atwoodin runojen hakemiseen perushakua tai tarkkaa hakua Helmet-Finnassa.Perushakuun kirjoitat "Atwood, Margaret" ja valitse hakuruudun reunasta alavetovalikosta Tekijä. Kun olet saanut hakutuloksen, valitset vasemmasta reunasta kohdasta Genre runot.Tarkennetussa haussa voit yhdistää tekijän ja aiheen (eli asiasanan) runot, Atwood, Margaret (tekijä), runot (aihe).Molemmat haut voit tehdä myös yhteisessä Finna.fi-haussa. Silloin saat muidenkin kirjastojen ja muistiorganisaatioiden aineistoja hakutulokseen.Finnan vastaava tarkennetun haun hakutulos.
Rovaniemen Barbie-nukkeja ei ole tutkittu, mutta mainosten perusteella voi jotakin päätelmiä tehdä.
Helsingin Sanomissa oli 24.1.1965 artikkeli uudesta nukkevillityksestä Amerikassa, ja saman vuoden joulun alla Helsingin Sanomista löytyi jo mainoksia Barbie-nukesta.
Nopeasti barbiet tulivat pohjoiseenkin, sillä samoihin aikoihin ainakin rovaniemeläinen Erä-Pyörä mainosti hauskimpien ja toivotumpien lahjojen joukossa Barbienukkeja ja vaatteita (Lapin Kansa 30.11.1965). Mutta varmaan on ollut myös muissa Rovaniemen kaupoissa Barbie-nukkeja myynnissä.
Opetushallitus luopui oppikirjojen tarkastamisesta vuonna 1992.
”Peruskoulussa, lukiossa tai muissa koulumuodoissa ei ole nykyisin oppimateriaalin ennakkotarkastusta, sillä opetushallituksen suorittama oppikirjojen tarkastus poistui vuonna 1992. Opetuksen järjestäjät päättävät, mitä materiaalia ne käyttävät. Materiaalien tuottajat voivat näin ollen markkinoida tuotteitaan suoraan opetuksen järjestäjille.”
Jean-Michel Kalmbach
Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto, Kieliskooppi verkkolehti, Lokakuu 2012
Mitä tulee toiseen osioon kysymyksiä, vuoteen 1919, niin Titta Hujakan tekemässä pro gradussa Historianopetus politiikan ristiaallokossa lainataan Pirkko Rouhiaisen lisensiaattityötä: Taistelu historian kouluopetuksen sisällöstä...
En itse katsonut tuota konserttia, mutta netistä YouTubesta löysin videon Happy global 2012 from Vienna (Music in the air / Musik in der Luft)(http://www.ipolitics360.com/Videos/HappyGlobal2012fromViennaMusicinthea…), joka ilmeisesti esitettiin väliajalla ja jonka musiikin esitti The Philharmonics -niminen kokoonpano. Nettisivun oikeassa reunassa on kerrottu, mitä sävellyksiä "elokuvassa" on käytetty: "2. Waltz no.2 (Dmitri Shostakovich)". Tämä kappale alkaa noin 2 minuutin kuluttua videon alusta.
Tämä Šostakovitšin tunnettu valssi löytyy esim. kirjastojen luetteloista nimellä:
Sarjat, kamariork., nro 2. Nro 7, Valssi II
Tästä sarjasta käytetään esim. julkaisuissa myös nimitystä Jazz-sarja nro 2 ja Sarja varieteeorkesterille....
