Titanicissa kuoli 832 matkustajaa ja 685 henkilöstön jäsentä.
Ensimmäisen luokan matkustajista hukkui 39%, kun taas toisen luokan matkustajista menehtyi 58%.
Kolmannen luokan matkustajista kuoli 76%.
Lisää lukutietoja Titanicista löytyy täältä: https://titanicfacts.net/titanic-victims/
Tätä on kysytty tietysti ennenkin. Tässä on aiemmin annettu vastaus. Mielestäni ihan hyvä.
Minä olen käyttänyt apunani Reijo Laatikaisen kirjaa Pötyä pöydässä. Siinä keskitytään kumoamaan tieteellisesti perustelemattomia dieettejä ja terveysväittämiä, mutta myös annetaan opastusta terveelliseen ruokavalioon.
Emily Brontën "Humiseva harju" (1847) on tarinaltaan traaginen ja aika rankka. Romaani ei ole samalla tavalla lämminhenkisen romanttinen kuin esimerkiksi mainitsemasi Louisa Alcottin "Pikku naisia" (1868-69).
Suosittelisin "Humisevaa harjua" yläasteikäiselle lukijalle. Janakkalan kirjaston lukudiplomissa romaani on luokiteltu sopivaksi 9. luokkalaisella, mutta kyllä teokseen voi tarttua lukijan kehitystasosta riippuen aiemminkin 7. tai 8. luokalla.
Lähteitä:
https://www.janakkala.fi/palvelut/kirjasto/lapset-ja-nuoret/lukudiplomi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9759
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au5b1a26ba-4936-4425-9b4b-f…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shumiseva%20harju%20bronte_…
Voisiko kysymyksessä olla Nallevaarin joulu -niminen laulu, jossa IHAN nallea naurattaa? Se löytyy Laila Halmeen esittämänä cd-levyltä Joulumaa : klassikot : Hauskat joululaulut.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemään
puupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden...
Muovien korjausta käsitellään esimerkiksi teoksessa Muovikomposiitit ja teoksessa Muovitekniikan perusteet, jossa esitellään laajemminkin muovien hitsausmenetelmiä sekä muovituotteiden korjaamista hitsaamalla, liimaamalla ja laminoimalla. Näiden teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Muita alan yleisesityksiä ovat mm. Muovien hitsaus ja Muovien hitsausmenetelmät -teokset, jotka löydät Oulun yliopiston kirjastosta, ja Muoviosien korjaus -nimisen opinnäytetyö, jonka voimme tilata halutessasi kaukolainaan.
Jos kyseessä on jonkin tietyn muovituotteen, esim. auton osien korjaus, hyvä kirja voisi olla Automuovit ja niiden korjaus (kaukolainattava),...
Kotimaisista numeropalveluista ainakin Fonectan 020202-palvelusta ja Sentraalin 0100100-palvelusta voi tiedustella ulkomaisia yhteystietoja.
Kannattanee käyttää 118 numeropalvelua, jossa palvelee joko Fonectan tai Eniron (Sentraali) asiakaspalvelijat riippuen soittajan operaattorista.
5G-tekniikka on pohjimmiltaan nykyisten tietoliikenneyhteyksien vauhtia kasvattavaa uutta tekniikkaa, jonka terveydellisistä riskeistä vallitsee suuri erimielisyys. Esimerkiksi fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä on tuoreessa kirjoituksessaan pitänyt huolia perusteettomina ja pelottelua "humpuukina". Ala-Nissilän mukaan auringon normaali säteily ja kauempaa avaruudesta tuleva säteily ovat paljon vaarallisempia kuin 5G-tekniikka voi olla. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tammikuussa antamassa tiedotteessa kerrotaan tämänhetkinen tilanne ja vakuutetaan, ettei uutta tekniikkaa oteta käyttöön tutkimatta terveysongelmia.
Toisaalta Suomessa on käynnistetty kansalaisaloite 5G-teknologian kieltämisestä laista. Se ei näytä kuitenkaan keräävän nimiä...
Suomenkielisenä tautiluokitus ICD-9 on julkaistu teoksissa:
TAUTILUOKITUS 1987 1 : SYSTEMAATTINEN OSA. Hki : Valtion painatuskeskus, 1986. ISBN 951-860-271-9.
TAUTILUOKITUS 1987 2 : AAKKOSELLINEN HAKEMISTO. Hki : Valtion painatuskeskus, 1988. ISBN 951-860-306-5. ICD-9 (1975) suomalainen muunnos.
Suomenkielinen tautiluokitus ICD-8 näyttäisi olevan seuraavassa teoksessa: Classificatio morborum et causarum mortis = Tauti- ja kuolinsyyluokitus : Lääkintöhallituksen hyväksymä otettevaksi käyttöön 1. päivänä tammikuuta v. 1969. Hki : Lääkintöhallitus, 1969. (Ulkoasu: xxiv, 234 (1) s. : taul. Kieli: fin swe lat). ICD-8.
Julkaisut ovat vanhoja, joten niiden omaksi hankkiminen voi olla hankalaa. Julkaisujen kaukolainaus on kuitenkin mahdollista.
Sieniä kasvaa lähes kaikkialla, myös veden alla. Sienieläinten (Porifera) pääjakso esimerkiksi käsittää tuhansia pääosin merissä elävää lajia. Osa sienieläimistä elää myös makeassa vedessä.
https://laji.fi/taxon/MX.70012
Sienieläinten pääjaksoon kuuluu kolme luokkaa (Sarveispiisienet, Lasisienet, Kalkkisienet). Joissakin luokitteluissa Homoscleromorpha lasketaan omaksi luokakseen. Sarveispiisienten luokkaan kuuluvista lajeista tavataan Suomessa esimerkiksi järvisientä (Spongilla lacustris) ja murtovesisientä (Ephydatia fluviatilis).
https://laji.fi/taxon/MX.70448
https://laji.fi/taxon/MX.70447
https://suomenluonto.fi/uutiset/jarvenpohjan-kummajainen/
Tunnetuin sienieläin lienee sarveispiisieniin kuuluva...
On vaikea tietää, kuinka paljon kokoelmissa olleita kirjoja on poistettu, sellaista asiaa ei yksittäisen nimekkeen tasolla tilastoida. On toki mahdollista, että jotkut ovat tuhonneet kirjaston kappaleita, mutta jos eivät ole niitä varastaneet, ovat kyllä joutuneet ne rahalla korvaamaan. Kirjastot harvemmin rupeavat tenttaamaan kirjojen korvaajilta, ovatko he tuhonneet lainansa tahallaan. Toisaalta yksittäisessä kirjastossa tällaista kirjaa harvemmin on montaa kappaletta, joten aika kovaa työtä on täytynyt tehdä, jotta kirja on muuttunut edes alueellisesti vaikeasti saatavaksi.
Ehkä toimittaja Olli Valtonen halusi hiukan dramatisoida kirjan saamaa vastaanottoa. Mitenkään vaikeasti saatavana ei tätä Antti Kylliäisen kirjaa voi ainakaan tänä...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei valitettavasti kerro mitään nimen tarkasta alkuperästä, joten ilmeisesti sitä ei kovin tarkkaan tiedetä. Kirjallisia mainintoja siitä löytyy jo 1500-luvun puolivälistä Juvalta ja Tavinsalmelta sekä vähemmässä määrin Rantasalmelta ja Säämingistä. Mahdollista lienee, että ainakin joissakin varhaisissa nimissä olisi taustalla paikannimi, sillä Muolaasta tunnetaan kylännimi ”Sormula”, joka on esiintynyt vuonna 1559 muodossa ”Sormola”. Yhteys sormeen tai sormukseen vaikuttaisi todennäköiseltä, sillä kirjan artikkelissa nimen ”Sormunen” yhteyteen liitetään myös sukunimet ”Sormula”, ”Sormus” ja ”Sormi”. Täyttä varmuutta lienee kuitenkin hankala saada, kun kyseessä ovat noin...
Kauppojen hyllyihin tilataan monen lähteen mukaan niitä tuotteita jotka parhaiten menevät kaupaksi. Sen pohjalta on luonteva ajatella että paperin valkoisuus on tosiaan ostoperuste monille kuluttajille. YLE:n raportoimassa tutkimuksessa kerrottiin myös että vessapaperin valkaisemattomuus on ympäristötietoisuutta havitteleville usein valintaperuste, mutta joskus heppoisin perustein; sellua valkaistaan nykyään ympäristöä saastuttamatta.
Linkki YLE:n juttuun https://yle.fi/uutiset/3-11220564
Sana jade tulee WSOY:n Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan espanjan kielestä ja on "pyrokseeniryhmän mineraalin jadeiitin ja kovuuden, värin ja sitkeyden suhteen samankaltaisen amfiboliryhmän mineraalin nefriitin yhteinen jalokivinimi. Jade on tiivis, kuituinen, vihreä kivi, jota vars. Kiinassa on käytetty korujen ja pienoisveistosten raaka-aineena." Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen Eemu, Ukri, Amelie -kirjan (Nemo 2005) mukaan Suomessa on Jade-etunimestä käytössä useita muunnoksia, joista yleisin - kuitenkin alle kymmenen tyttölapsen nimi teoksen kirjoittamisaikaan - on Jadeliina. Muita, vielä harvinaisempia muunnoksia ovat Jadena, Jadetta, Jadette ja Jadelina. Nummelin antaa Jade-nimen alkuperäksi Kiinassa erittäin arvostetun vihreän...
Sylvian joululaulua on tulkittu eri tavoin. Laulun lintu on ilmeisesti muuttolintu, joka on suljettu häkkiin ja kaipaa Suomeen. Voit lukea erilaisia tulkintoja laulusta alla olevista lähteistä.Uudenkaupungin Sanomat 15.12.2016: Joululaulun tarina https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2016/12/joululaulun-tarina/Kaleva 24.12.2003: Sylvian joululaulu täyttää 150 vuotta https://www.kaleva.fi/sylvian-joululaulu-tayttaa-150-vuotta/1845064Kirkko ja kaupunki 14.12.2022: Sylvian joululauluun liittyy kumma myytti – mikä vangittu lintu sirkuttaa suosikkikappaleessa? https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/sylvian-joululauluun-liittyy-kumma-myytti-mika-vangittu-lintu-sirkuttaa-suosikkikappaleessa-Kirkko ja kaupunki 19.12.2022: Mielipide: Sylvian...
Professori Matti Kuusen sananlaskutyyppikokoelmassa on yli 8000 sananlaskua, https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/. Niille on annettu aiheen mukainen luokitus, jonka saa näkyviin haun Code-kohdan alasvetovalikossa. Tyypit on myös on avattu kohdassa typology, mutta siellä teksti on englannin kielinen. Tämä on ainoa löytämäni, jossa sananlaskut on aiheen mukaisesti selattavissa.
Kotimaisten kielten keskuksen Sananparsikokoelma on verkossa, mutta se on alueittain järjestelty eli sen paikan mukaan, josta sananparsi on lähtöisin, https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml. Aineistoon on kuitenkin tarjolla haku.
Wikiquote-sananlaskut on järjestetty aakkosiin,
Suomenkieliset...
