Monissa yliopistoissa voi varmaan selvitä ilman englanninkielisiä tekstejä Esim. ranska, venäjä, kiina ja espanja lienevät niin suuria kielialueita että niiden puhujat selviävät myös korkeamman asteen tutklinnoista omalla kielellään.
Kielitaitovaatimus lienee yhteydessä pikemminkin tieteenalaan kuin maahan. Jos tutkimuksesta suuri osa on tehty muulla kuin englanninkielellä, voi ilman englantia pärjätä.
Esim. Helsingin yliopisto ei vaadi hakuperusteena kaikille aloille englanninkielen taitoa. https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/kielitaidon-osoittaminen#section-41320
Tartuffe ja Macbeth on kirjoitettu 1600-luvulla, joten kirjallisuusarvosteluja itse teoksista ei löydy. Sensijaan arvosteluja erilaisista näytelmäversioista löytyy ALEKSI -artikkelitietokannan (käytettävissä useimmissa kirjastoissa kautta Suomen) avulla. Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä (1998 : 51-52) on teatteriarvostelu Arto af Hällströmin Tartuffesta. Macbethin tulkintoja on arvioitu mm. Suomen Kuvalehdessä 1997:7 ja Teatteri - lehdessä 1997:2.
Kysymyksesi perusteella en tiedä kuinka paljon ja minkätasoista aineistoa tarvitset. Kyseisiä kirjailijoita ja heidän tuotantoaan on tutkittu ja tulkittu runsaasti. Perustietoja suomen kielellä Molièrestä ja Tartuffesta löydät seuraavista: Shuck: Yleisen kirjallisuuden historia (osa 5) tai...
Aktiivinen osallistuminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan voidaan laskea lisäansioksi, jonka perusteella reserviläinen voidaan erityisissä tapauksissa ylentää, vaikka koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät täyttyisikään. Sama lisäansioperuste voidaan katsoa ylentämisperusteeksi vain kerran.
(Pääesikunnan henkilöstöosaston määräys: Reserviin tai varareserviin kuuluvan asevelvollisen ylentäminen (30.12.2009)
http://www.reservilaisliitto.fi/files/6565/PVHSM_HENKILOSTOALA_034_V1.p…
Edellä mainitussa asiakirjassa todetaan myös: "kaikki PV:n johtamat vapaaehtoiset harjoitukset sekä PV:n Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilaamat ja johtamat sotilaalliset koulutustapahtumat lasketaan täysimääräisesti...
Jeane Dixon lienee oikea henkilö, hän oli kuuluisa amerikkalainen astrologi ja meedio, joka oli erityisesti tunnettu siitä, että hän olisi ennustanut John F. Kennedyn murhan. Hänen myös kerrotaan ennustaneen Robert F. Kennedyn murhan. Suomeksi hänestä ei juuri internetistä löydy tietoja, mutta englanniksi kyllä paljonkin.
Jeane Dixonin muistokirjoitus New York Timesissa 27.1.1997: https://www.nytimes.com/1997/01/27/us/jeane-dixon-79-astrologer-claiming-psychic-power-dies.html
Artikkeli Jeane Dixonista New World Encyclopediassa: http://www.newworldencyclopedia.org/entry/Jeane_Dixon
Hänen kirjansa My Life and Prophecies ilmestyi suomeksi 1971 Weilin& Göösin kustantamana nimellä Ennustukseni kävivät toteen. Kirjaa löytyy...
Valiolta vastattiin meille seuraavasti:
"Maitotilat omistavat Valion alueellisten osuuskuntien kautta ja maksamme toimintamme kaikki tuotot suomalaisille tiloille. Kun valitset kaupassa Valion tuotteen, tuet samalla ruoantuottajaa. Noin 4 500 valiolaista maitotilayrittäjää omistaa Valion 14 osuuskunnan kautta. Olemme Suomen taloudelle merkittävä toimeentulon moottori: Maitotilayrittäjät ja Valio työllistävät suoraan ja välillisesti noin 30 000 ihmistä. Lisäksi Valio on tärkein asiakas yli 350 pk-yritykselle ympäri Suomen. Yksi maitotila työllistää arviolta kolme ihmistä: maitotilayrittäjät, eläinlääkärin, lomittajia, rehuntekijöitä, koneiden huoltajia ja valmistajia sekä navetanrakentajia ja maanrakennusurakoitsijoita. Meille on kunnia-...
Valitettavasti Rantsun eli Rantavitikan yhteiskoulun historiikki odottaa vielä tekijäänsä.
Juhani Lassila väitöskirjassaan käsittelee lyhyesti myös Rantavitikan yhteiskoulun historiaa.
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514264541.pdf
Ylen uutisessa 95-vuotias Elovena-tyttö vaihtaa kansallispukunsa siniseen mekkoon – "Elovena on valmis kansainvälistymään kerrotaan, että Raision mukaan uudella ilmeellä halutaan korostaa brändin suomalaisuutta ja ajassa elämistä.
"Uusi sininen mekko viestii ajassa elämisestä, moderniudesta ja suomalaisuudesta, Raision markkinointijohtaja Mikko Lindqvist sanoo.
Raisio halusi päivittää 95-vuotiaan Elovena-tytön tähän päivään samalla, kun yhtiö lähtee kasvattamaan kansainvälistä kauraliiketoimintaansa."
Elovena-tytön historiaan voit tutustua sivustolla Elovena – Saa Syödä
Hyvin monissa nuortenkirjoissa pohditaan seksuaalisuutta ja seksiä, jollakin lailla varmaan kaikissa, joissa kuvataan seurustelusuhteita, ja aika harvoissa loppujen lopuksi päästään itse asiaan. Monet Seksiä-listallanne olevista kirjoista ovat juuri sellaisia.
Kilttiä seurustelua on esimerkiksi Jyri Paretskoin Shell's Angles -sarjassa, Marko Kitin Oliivitytössä, Jenny Hanin ja Estelle Maskamen kirjoissa, ja humoristista poikanäkökulmaa on ainakin Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Zoo-sarjan kirjoissa Sydänkohtauksia ja Rakkautta plz, miksei myös vanhoissa Bertin päiväkijoissa, joita vielä muutamia Kuopion kirjastoista löytyy.
Nimityksiä inkeroinen, inkeröinen ja inkerikko on käytetty Inkerin vanhoista karjalaisperäisistä, kreikkalaiskatolisista asukkaista. Nimen Inkeri syntyä on pohdittu ja yksi selityksistä on, että se on peräisin venäläisestä nimestä Igor, jonka skandinaavinen vastine on Ingor. Viljo Nissilän mukaan Inkeroinen, Inkeröinen ja Ingersby viittaisivat inkeriläiseen siirtoasutukseen.Lähde ja lisätietoa: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Linnassa vieraana ollut Einö Grön varmaankin ilahtui tämän kappaleen kuullessaan. Kyseessä on hänen vuonna 1962 levyttämänsä käännös-iskelmä Caterina (Earl S. Shuman- Maurice Bugs Bower, suomennos Reino Helismaa). Kappale löytyy HelMet-aineistorekisterin mukaan mm. seuraavilta äänitteiltä:
Caterina
http://www.helmet.fi/search*fin/
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Alli Nissisen runoja on ainakin alla olevissa kirjoissa:
- Hopeakauha : valikoima satuja, kertomuksia ja runoja / Alli Nissinen (1938)
- Hämyhetkinä : joulukirja lapsille. 1, Runoja ja kertoelmia eri tekijöille / kertoelmat suom. A-a ; runot kirj. Immi Hellén ja Alli Nissinen (1898)
- Palleroisille iloksi: 1-5 / Alli Nissinen (1891, 1893, 1895, 1897, 1902)
- LASTEN TOVERINA / ALLI NISSINEN (1916)
Lisäksi yksittäisiä runoja on tosiaan mm. aapisissa ja koulujen lukukirjoissa, mm. näissä:
- Kultainen lukukirja / Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen
- Aapiskukko / Aarni Penttilä
- Hyvästi aapiskukko / Aarni Penttilä
Lukuisia Nissisen runoja on myös sävelletty lauluiksi: Suomen kansallisdiskografia Viola löytää 166 Nissisen runoon...
Tullin mukaan vuonna 2017 Suomesta vietiin ulkomaille 588 tuhatta tonnia romua ja jätettä.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-...
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Nimen tulee myös sopia hyvin kotimaiseen nimistöön.
Päätökset uusien nimien mukaan ottamisesta tekee Helsingin yliopiston rehtori. Asian valmistelevat yliopiston nimittämät nimiasiantuntijat, joista toinen huolehtii suomalaisista nimistä ja toinen suomenruotsalaisista nimistä. He esittelevät asian rehtorille, joka tekee siitä päätöksen.
Uudet almanakkanimet valitaan niiden yleisyyden perusteella. Siksi kansalaiset eivät käytännössä...
Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 166 sanotaan näin:
"Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä."
Koko laki löytyy alta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Samassa pykälässä sanotaan myös, että "jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi."
Tonttien ja rakennusten kuntoa valvoo siis kunnan rakennusvalvonta
sekä omien havaintojensa että kuntalaisilta tulleiden palautteiden perusteella. Voit siis tarvittaessa ottaa yhteyttä kotikuntasi...
Salmisen kirja ei juurikaan anna vihjeitä, joiden perusteella Katrinan pohjoispohjanmaalainen kotipaikka olisi määriteltävissä. Avausluvussa kertoja mainitsee paikkakunnan perunaviljelmät ja sen, että Jakob kumppaneineen on tullut sinne vierailulle rannikolta. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tärkeintä perunanviljelyaluetta, joten tämä tiedonmurunen ei sanottavasti auta vaihtoehtojen pois rajaamisessa. Tärkeimmäksi johtolangaksi jää siis merkittävän satamapaikkakunnan läheisyys – meripojat ovat tuskin kovin kauas sisämaahan pysähdyksensä aikana lähteneet seikkailemaan. Ruotsalaisen Gustaf Edgrenin Katrina-filmatisaatio (1943) on valinnut satamakaupungiksi Raahen. Elokuvasta Jakobstads Tidningiin 16.3.1944 kirjoittanut nimimerkki Luffare oli...
Alexandre Dumas'n tuotanto onkin melko hankala saada järjestykseen. Tuottelias mies! Vuonna 2009 tällä palstalla on kysymykseen vastattu seuraavasti:
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat teoksen mukaan 'Sotureiden' järjestys on seuraava:
1. Kolme muskettisoturia. G 1889
2. Myladyn poika= Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Muskettisoturit palaavat. K 1969
Muskettisoturit juonittelevat. K 1969
Muskettisoturit taistelevat. K 1969
Muskettisoturit pakenevat. K 1969
Muskettisoturit voittavat. K 1969
3. Bragelonnen varakreiviI-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt. K 1916
Vielä on Portoksen poika = Viimeinen muskettisoturi. K 1935
Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi löytyy 31 viitettä haulla Kolme...
Kylläpä se 'humu' on sekä Seljan esikoiskokoelmassa Vielä minä elän (1942) että niissä hänen valittujen runojen kokoelmissaan, joihin Nuori varsa sisältyy (Runot, 1970; Aurinko tallella, 1988; Riikinkukon lapsi, 2010).
