HelMet-kirjastoissa 29:ssä on lukusali https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Lukusali. Kirjastojen aukioloajat vaihtelevat. Rikhardinkadun kirjastossa iso lukusali on periaatteessa aina käytettävissä. Joskus lukusalissa järjestetään tilaisuuksia, jolloin se on poissa alkuperäisestä tarkoituksestaan, mutta tätä tapahtuu vain keksimäärin pari kertaa viikossa muutaman tunnin ajan. Rikhardinkadun kirjasto on nyt kesäkaudella avoinna ma-to klo 9-20.00, pe klo 9-18 (kohta enää 16)ja la klo 10-16.
Tähän kysymykseen kysyjä itse antoi vastauksen. - Kysyin eilen tietoja "Salaisuuden lapsi" -runon tekijästä. Äsken sain uutta tietoa runon alkuperästä. Runo on lähtöisin USAsta. Paikallisen lehden Dear Abby-palstalla oli ollut seuraava pyyntö: "Dear Abby, Last May you printed the poem titled Heaven's Very Special Child, stating that it had been sent to you by a Tuscon reader, and the author was unknown.
Abby, my wife is the author of that poem. She had it copyrighted in 1956. I feel that a correction is in order as several people are now claiming ownership. We are the parents of five daughters - one is retarded. ... Thank you.
The Rev. John A. Massimilla
Heaven's Very Special Child
by Edna Massimilla
A meeting was held quite far from earth...
Frederikin esittämän Titanic-kappaleen taustalaulajat 1980-luvulla olivat Meiju Suvas, Kaija Koo, Helena Lindgren ja Tuire Pentikäinen.https://yle.fi/a/20-89022
Sointujen yhteydessä ilmaisu flattened (tai pelkästään flat) tarkoittaa suomeksi alennettua. Flattened seventh -soinnussa on peruskolmisoinnun lisäksi neljäs sävel, jonka etäisyys intervallina perussävelestä on pieni septimi. C-duurissa tällainen sointu merkittäisiin, C7 ja se sisältäisi sävelet c, e, g ja b, joista b on alennettu eli pieni septimi, koska c-duurin luonnollinen septimi olisi puolta sävelaskelta ylempänä eli h.
Mutta flatted seventh voi tarkoittaa myös koko soinnun sijaintia sointukierrossa perussävelajiin verrattuna. Jos kappale soitetaan on vaikkapa A-duurista, niin alennettu seitsemännen asteen sointu on G-duuri. Pelissä ovat siis I ja VII asteen soinnut. Niitä hyödyntää Kinksin You Really Got Me -kappaleen vahva ja...
Tirlittan ilmestyi vuonna 1953, sota oli ohi ja Suomi oli toipumassa sen aiheuttamista kauhuista. "Tirlittan lensi kanavaan, Tirlittan upposi, Tirlittan nousi pinnalle, Tirlittan hengitti".
Tirlittanin vanhemmat ja sisarukset lentävät kuka mihinkin suuntaan ukkosen iskiessä heidän kotiinsa. Onko tuo ukkonen sota, avioero vai kenties tavallinen ukkonen? Tirlittan on orpotyttö "ihmisten ihmemaassa". Kirjan luvut alkavat nelirivisillä runoilla, joissa mainitaan myös Tirlittanin kulloinenkin olinpaikka: tori, vankila, huvila, pyhäkkö, sirkus ja sairaala. Onnellisessa lopussa "Tirlittan pääsi kotihin, Tirlittan riemuitsi, Tirlittan äidin, siskot sai, Tirlittan rakasti."
Kai oleellisinta teoksessa on Tirlittanin etsiminen ja ihmiseksi...
Nisäkkäiden sukellusrefleksi selitetään yleensä evoluution jäänteeksi ajalta, jolloin nisäkkäät asuivat vielä meressä. Ensimmäisen kerran se havaittiinkin juuri merinisäkkäillä, ja niillä sitä on tutkittukin eniten.
Sukellusrefleksi aktivoituu naama-alueen tuntoaistimista veden alla ja siihen kuuluu useita elimistön reaktioita hengityksen pysäyttämisen lisäksi: verenkierron sentralisaatio eli keskittyminen sisäelimiin, sydämeen ja aivoihin, sydämen sykkeen aleneminen, rentoutuminen ja aineenvaihdunnan hidastuminen sekä pernan supistuminen. Näiden seurauksena elimistön hapenkulutus ja hiilidioksidin tuotanto vähenevät, lämmönhukka pienenee ja painevaurioiden riski vähenee. Sukellusrefleksi on tahdosta riippumattoman hermoston säätelyn...
Sanaa hemura ei löydy laajoistakaan murresanakirjoista. Anneli Hänninen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kuitenkin kiinnitti huomiota seuraaviin samanalkuisiin murresanoihin:
hemu = ilo, riemu; olla hemussa = rakkauden huumassa; pariskunnan elämästä puhuttaessa hemuinen = rakkauden täyttämä. Näitä merkityksiä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.
Kuhmossa naisen puvun koristeesta on käytetty nimitystä hemukka, ja Ristijärvellä hemuta on merkinnyt koreana touhuamista.
Esimerkit löytyvät teoksesta Suomen murteiden sanakirja III (Helsinki 1992). Niissä kaikissa sanan merkitys liittyy johonkin myönteiseen, tavanomaisesta positiivisesti poikkeavaan ilmiöön. Saattaa siis olla, että mummusi on tuntenut jonkun näistä sanoista ja luovana...
Moberg-sukunimi on noin 450 henkilöllä Suomessa ja n. 6000 Ruotsissa väestörekisteritietojen mukaan.
Jos tarkoitat nimen merkitystä, alkuosan mo on suomeksi 'hiekkanummi, mäntynummi, kangas, harju'
Nimen loppuosan luontonimi berg 'kallio, vuori' on tyypillinen periruotsalaisen talonpoikais- porvarillisen nimen osa Eva Bryllan kirjan Andersson, Pettersson, Lundström och...Beachman (2009) mukaan.
Olisikohan kyseessä Anna-Kaarina Kiviniemen tekstittämä ja säveltämä Kesytetty? Kappale tehtiin alunperin Pikku prinssi -kuunnelmaan radioon 1973. Kappale löytyy esim. Suuresta toivelaulukirjasto, osa 11. Laulun sanat alkavat seuraavasti: "Sinä olet minulle vain yksi, yksi tuhansien joukossa. En tarvitse sinua. En, en tarvitse sinua. Mutta jos kesytät minut, niin silloin me toisiamme tarvitsemme..."
Jarna -nimen taustasta löytyy melko vähän tietoa. Se on suhteellisen uusi nimi, joka on yleistynyt 1960-luvun jälkeen. Todennäköisesti kyseessä on naispuolinen vastine Jarnolle, joka on puolestaan muunnos nimestä Jeremias. Jeremias oli yksi Vanhan testamentin suuria profeettoja, ja se merkitsee ”Jumala korottaa, Jumala avaa sydämen”. Tietoa harvinaisista etunimistä löytyy muun muassa teoksista: Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989) ja Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie… (Nemo, 2005). Myös esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) valottaa monen harvinaisemman nimen taustaa.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi voi tarkastella etu- ja sukunimien...
Naisenemmistöisin toimiala tilastoissa on terveys- ja sosiaalipalvelut (vuonna 2017 naisten osuus 86,4% työvoimasta) ja miesenemmistöisin taas rakentaminen (92%). Yksittäisiä ammatteja tarkasteltaessa naisvaltaisimmaksi nousee kätilö: vuonna 2015 99,8% kätilöistä oli naisia. Viiden kärkeen lukeutuvat myös hammashoitajat, kuulontutkijat ja puheterapeutit sekä suuhygienistit. Miehisistä ammateista lähimmäs vastaavia lukemia pääsevät maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat (vuonna 2016 97,8%) sekä kirvesmiehet ja rakennuspuusepät (97,4%) sekä moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat (95,9%).
Lähteet ja taustatietoa:
Työelämän segregaatio (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tyo/tyoelaman-segregaatio)...
Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on erilaisia uskomuksia siitä, miksi ihmiset vilustuvat. Esimerkiksi Suomessa meillä on tapana sanoa, että vilustuminen liittyy lähes aina siihen että olemme kylmettyneet, olemme menneet ulos märällä tukalla tai emme ole pukeneet riittäväksi vaatteita pakkassäällä.
Sitkeästi elävistä uskomuksista huolimatta flunssa ei ole seurausta kylmettymisestä tai "vilustumisesta" vaan virustartunnasta. Tavallisin flunssan aiheuttaja on rinovirus, joka on syynä 30–50%:ssa sairastumisista. Rinovirus lisääntyy kylmässä nopeammin kuin lämpimässä. Ihmisen immuunijärjestelmä taas heikkenee kylmässä. Kun nenä viilenee kylmässä ilmassa, immuunisolujemme kyky kontrolloida viruksen lisääntymistä limakalvoilla heikkenee. Tämän...
Morsiamen ulos huutaminen vaikuttaisi liittyneen häätilaisuuksissa vihkimisen jälkeisiin menoihin: morsian huudettiin hääyön jälkeen ulos katsastettavaksi. Uloshuutajat eivät kuuluneet varsinaiseen hääväkeen, vaan nämä olivat usein ulkopuolisia. Pääkaupungissa varsinkin akateeminen nuoriso osallistui tähän toimintaan niin innokkaasti, että yliopiston osakuntia yritettiin saada ikävyyksien välttämiseksi hyväksymään periaate, jonka mukaan "pidättäydyttäisiin häätilaisuuksissa vallitsevasta tavasta 'huutaa morsian ulos'".
"Vihkimisen jälkeen seurasivat illallinen ja tanssi juhlien jatkuessa pitkälti pikkutunneille. Seuraavinakin päivinä järjestettiin vielä kekkereitä, sillä morsiusparin ei juuri ollut tapana lähteä...
Kyseessä on varmaan Kustannus-Mäkelä Oy:n 1983 julkaisema sarja, johon kuuluu neljä eri kirjaa. Ystävämme taidemaalari, Ystävämme kirjailija, Ystävämme kuvanveistäjä ja Ystävämme säveltäjä. He asuvat kaikki samassa talossa ja lapset vierailevat heidän luonaan. Kirjasarja on käännetty saksankielestä ja idea sekä kuvitus ovat Paul Mangoldin ja alkuperäinen teksti Bernd Schmidt ja suomennos on Kari Vaijärven.
Kerrostaloasukkaita löytyy kirjoja myös tällaisista kirjoista, mutta ne ovat joko tuoreempia tai vanhempia kuin 1990-luku:
Sanna Mander Avain hukassa
Ingrid Skoten Tornitalon Mikko (1969)
Jenni Erkintalo - Réka Király Talo kulman takana
Myös kerrostalosta kertoo Ib Spang Olsen Kissatalo, mutta siinä lapset,...
Tämä laaja Ylen artikkeli käsittelee kasvojentunnistusteknologiaa valvontakameroissa: https://yle.fi/uutiset/3-10135093. Tämän Time-lehden artikkelin mukaan kyseistä teknologiaa hyödyntävä valvontakamera auttoi nappaamaan huumekauppiaan Brasiliassa: https://time.com/5735411/china-surveillance-privacy-issues/.
Tekoälyn käyttöön valvontakameroissa liittyy syvällisiä lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä.
https://yle.fi/uutiset/3-10815487
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006380255.html
Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on ensitietojen mukaan poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty.
Lampaat toimivat dekkareina Leonie Swannin kirjassa Murha laitumella : lammasdekkari (WSOY 2007).
Siihen on myös jatko-osa: Ihmissutta ken pelkäisi : lammasdekkari (WSOY 2011).
