Urho Kekkosen pituutta on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa, ja tällöin vastaus oli Urho Kekkosen museosta (myös Tamminiemi) kysyttynä n. 181,5 senttiämetriä. Tähän vastasi aikanaan Eduskunnan kirjasto. Aiemman kysytyn kysymyksen kommenteissa on myös lisäpohdintaa siitä, että kyseinen pituus on mitattu Kekkosen ollessa jo eläkeiässä, joten hän on saattanut nuorempana hyvinkin olla pari senttiä pidempi.
Lähde:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinkahan-pitka-mies-urho-k
https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi
Porttikielto tulee ruotsin sanasta portförbud. Sanan alkuperästä löytyy hyvä selitys Kotimaisten kielten keskuksen sivulta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
Roomalaisilla ei ollut vain yhtä nimitystä Manalan hallitsijalle. Kreikkalaisperäisten Haadeksen ja Pluton sekä siitä mahdollisesti johdetun Dis (Paterin) lisäksi roomalaisilla oli käytössä etruskiperäinen Orcus.
Lähde: P. Castrén & L. Pietilä-Castrén, Antiikin käsikirja, Otava, 2000
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön...
Elämäkerrat, kuten muukin kirjastoaineisto, valitaan monen kriteerin perusteella, joista yksi on yleinen kiinnostavuus: kokoelmaan pyritään hankkimaan aineistoa, jolle oletetaan löytyvän käyttäjiä. Julkaistavasta kirjallisuudesta kirjastot saavat tietoa niin ikään monin tavoin: sopimustoimittajiltaan, kirjankustantajilta, lehdistä, kirjastonkäyttäjiltä - ja niin edelleen. Elämäkerrat kuuluvat kirjastojen suosituimpiin tietokirjallisuuden osa-alueisiin, joten erilaisten henkilöhistoriallisten teosten hankintakynnys on melko alhainen.
Hevoseläinten varhaisin tunnettu esi-isä on eoseenikaudella (56–33,9 miljoonaa vuotta sitten) elänyt Eohippus ("aamunkoiton hevonen"), josta on käytetty myös nimitystä Hyracotherium. Se oli pienikokoinen, noin puoli metriä korkea kasvinsyöjä, jolla ei vielä ollut nykyhevosen kavioita.
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/animal/horse/Evolution-of-the-horse
Paleo Sleuths: http://paleosleuths.org/horses.html
Onageri (Equus onager) eli aasianvilliaasi on kaikkien Equus-sukuun kuuluvien hevosten, seeprojen ja aasien tapaan Eohippuksen jälkeläinen.
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/animal/onager-mammal
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokantaa. Tietokannassa on käännöksiä kaikista kolmesta kielestämme.
Tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joissa on englanninnoksia uudemmasta suomalaisesta runoudesta.
Europoésie : journal of the European Academy of Poetry ; 1 (2004, runoilijat Pentti Holappa, Helena Sinervo, Jyrki Kiiskinen, Olli Heikkonen)
https://finna.fi/Record/helka.9931609663506253#toc
Three Finnish poets : Arto Melleri, Risto Ahti, and Eira Stenberg (1999)
https://finna.fi/Record/fikka.3921287
How to address the fog : XXV Finnish poems 1978-2002 (2005)
https://finna.fi/Record/fikka.4026552
Whispering Birches (Risto Ahti, Inger-Mari Aikio-Arianaick (Ima), Bo...
Louhisaaren päärakennuksen portaalin yläpuolella on kivitaulu, jossa lukee "Ni Deus aedificet frustra dom[um] ulla paratur felices cives, datque facitque Deus" eli "Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät". Lisäksi taulussa on lause "Invidiam oblivione ulcisere" eli "Kosta vääryys unohduksella".Lähde: Louhisaaren opaskirja, Museovirasto 2005
Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan pullikoiminen ('niskuroida, vastustella') pohjautuu 'pulista'-sanan merkitykseen 'väittää vastaan'.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulista?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pullikoida?searchMode=all
Kyseessä on 70-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa ilmestynyt Maria Gripen Elvis-sarja, johon kuuluu viisi teosta. Sarjan suomensi Eila Kivikk'aho.Lisää kirjoista lukea esimerkiksi alla olevista linkeistä Kirjasampoon.Elvis ja auringonkukkaElvis! Elvis!Se "oikea" ElvisAika erikoinen ElvisElvis vain
Suomeksi halloween-tietoa löytyy seuraavista kirjoista:
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Karisto 1999.
Uskomatonta mutta totta : 516 kertomusta jotka ovat eriskummallisia, harvinaisia...mutta tosia. Valitut Palat 1978.
Turunen, Ari: Pahan merkit eli taikauskoisten tapojen tarina. Atena 1997.
Helakisa, Kaarina: Suomen lasten juhlakirja. Otava 1999.
Halloween-askarteluohjeita löytyy mm.
Karjalainen, Sirpa: Aprillia : lasten karnevaalikirja.
Wilkes, Angela: Värikästä askartelua.
Yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen. Yhdyssanat muodostuvat yleensä lajin ilmaisevasta perusosasta (loppuosa) ja täsmentävästä määriteosasta (alkuosa). Yhdyssanassa peruslääkärintarkastus on ”perus-” on siis määriteosa, joka määrittää sanaa ”lääkärintarkastus” (vrt. esimerkiksi ”edustusmääräraha”, ”perusterveydenhuolto”). Yhteen tai erilleen kirjoittamista helpottaa se, jos ajattelee, onko kyseessä oma käsite. Jos näin on, yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen.
Lähde:
Iisa – Piehl – Oittinen: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat, 2012)
Ainakin amerikkalaisten elokuvien kohdalla syynä oli usein se, että Yhdysvalloissa tehtiin aikoinaan vain tietty määrä filmikopioita levitystä varten. Suomi saattoi olla useimmiten tässä filmikopioiden jakelussa / kierrätyksessä vielä jälkijoukossa ja myös elokuvien tekstitys vei oman aikansa. Ennen digiaikaa Suomessa nähtiin siis monesti kierrätettyjä kopioita. Joskus taustalla saattoi olla sekin, että suomalainen levittäjä ei ollut tehnyt elokuvaan syystä tai toisesta levityssopimusta ensi-illan aikoihin. Sittemmin prosessien ja esitystekniikan kehittyessä ulkomaisiakin ensi-iltoja alettiin saada Suomeen nopeampaan tahtiin.
hei,
Gladys Aylward - nimisestä Kiinassa toimineesta lähetystyöntekijästä löytyy suomeksi kaksi kirjaa: Pieni nainen / Alan Burgess ; suomentanut Helvi Vasara, 1957 ja Muurinmurtaja : kertomus lähetyssaarnaajasta Kiinan kärsimysteillä / Gladys Aylward, 1954
Kirjastokorttiin kuuluvan pin-koodin saat kirjastosta. Ota kirjastokortti ja henkilötodistus mukaan. Alla lisää tietoa:
http://www.kajaani.fi/fi/palvelut/lainauspalvelut-ja-kirjastokortti
Kuvaus sopii Velma Wallisin teokseen Kaksi vanhaa naista (1994).
Lähteet
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8778
Kirja vieköön! -blogi: https://kirjaviekoon.blogspot.com/2016/09/velma-walis-kaksi-vanhaa-nais…
Wikipedian mukaan hyponymia tarkoittaa kielitieteessä sisältyvyyttä hierarkkisessa merkityksessä. Hyperonyymi on yläkäsite, hyponyymi on sen täsällisempi alaryhmä. Kaikki erilaiset hierarkkiset luokitusjärjestelmät ovat esimerkkejä hyponymiasta. Musiikissa esimerkiksi kirjastot käyttävät hyponymiaa, jossa yläkäsitteenä on populaarimusiikki, sen hyponyymejä eli populaarmusiikkiin sisältyviä alaryhmiä ovat esimerkiksi popmusiikki, jazz ja viihdemusiikki. Nämä puolestaan jakautuvat edelleen tarkempiin hyponyymeihin (popmusiikki -> rock ->-> heavy rock).
Kaikki hierarkkiset käsitteet ovat siten johonkin toiseen ryhmään nähden hyperonyymejä tai hyponyymejä. Ilmaisut "yläkäsite" ja "alakäsite" ovat suhteellisen hyviä suomenkielisiä...
Kalevala on sankarirunoutta, joten teoksessa viitataan usein todellisiin sekä myyttisiin aseisiin.
Martti Haavio kirjoittaa artikkelissaan ”Sota ja suomalainen sankarirunous” (Tiede ja ase 3 1935, s. 5-14), että miekka oli tärkein muinaissuomalainen ase. Myös Kalevalan sankareilla on miekka. Keihäs ja kilpi ovat Haavion mukaan harvinaisempia, kun taas jousi esiintyy aina salamurhaajan kädessä. Pitempiin siirtymiin sankari käytti joko hevosta tai laivaa.
Teoksessaan Suomalainen mytologia (WSOY 1967, s. 331-332) Martti Haavio valottaa myös suomalaisen tietäjän taisteluvarustusta. Tietäjällä oli päällään ylijumala Ukolta saatu asepuku, johon kuului rautapaita, kintaat, vyö sekä vyöhön liittyvä solki. Joskus tietäjän katsottiin...
Historia on kreikkalaisperäinen sana, joka on johdettu antiikin kreikan kielen tietämistä tarkoittavasta oída-verbistä (οἶδα). Antiikin Kreikassa tämä monimerkityksellinen sana tarkoitti niin tutkimusta, tietoa kuin historiankirjoitusta. Sanan ensiesiintymiset olivat Joonian alueella, josta se levisi ympäri kreikkaa puhuvaa maailmaa.Lähde: Robert Beekes, Etymological Dictionary of Greek, Leiden 2010.
Linkki maailman runouteen -runotietokannan mukaan W. H. Audenin runon "The more loving one" on suomentanut Pentti Saaritsa. Runon suomenkielinen nimi on "Se joka rakastaa enemmän" ja se on julkaistu kirjassa "Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät" (WSOY, 1997, s. 38). Kirjan alussa on yksi Tuomas Anhavan suomentama runo, mutta muut runot ovat Pentti Saaritsan suomentamia.
Linkki maailman runouteen on käännösrunouden viitetietokanta, jota ylläpitää Lahden kaupunginkirjasto: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI
