Monilla tulostinvalmistajilla on kierrätysohjelmia, joiden kautta tyhjät kasetit voi lähettää maksutta heille. Kannattaa katsoa valmistajan nettisivuilta, olisiko sellaista. Esimerkiksi Canonin sivu aiheesta löytyy osoitteesta http://www.canon.fi/recycling/ ja HP:n osoitteesta https://h30248.www3.hp.com/recycle/ereturns/welcome-hpe.asp?__cc=fi&__l…. Myös tulostimen värikasetteja myyvät liikkeet saattavat ottaa kasetteja vastaan.
Jos värikasetista haluaa vain eroon, se kuuluu lajittelussa sekajätteeseen, mikäli kasetti on tyhjä. Jos siihen on jäänyt mustetta ja siinä on varallisen jätteen merkki, kasetti on vaarallista jätettä eli ongelmajätettä, jolloin se tulisi toimittaa asianmukaiseen paikkaan. Tästä löytyy lisää tietoa HSY:n...
Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Koulun kirjastokortti on ns. laitoskirjastokortti, joka on Helmet-kirjastossa voimassa vuoden kerrallaan - mm. juuri sen vuoksi, koska vastuuhenkilöt voivat vaihtua. Luokan kortin vastuuhenkilö voidaan vaihtaa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Riittää, että uusi vastuuhenkilö hoitaa asian. Uuden vastuuhenkilön kannattaa ottaa mukaansa kuvallinen henkilötodistus sekä oma Helmet-kirjastokorttinsa. Luokan kirjastokortti linkitetään vastuuhenkilön tietoihin, mikä käy nopeimmin linkittämällä luokan kortti ja vastuuhenkilön kirjastokortti toisiinsa.
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
Tähän palveluun vastaavat ovat kaikki ihmisiä, joille voi myös sattua virheitä. Olemme kirjastoalan ammattilaisia, emme voi olla kaikkien mahdollisten alojen syvällisiä asiantuntijoita, vaikka suuren vastaajajoukon sisältä saattaakin löytyä yksittäiseen kysymykseen tavanomaista enemmän tietoa.
Tavoitteena on jättää vastausarkistoon mahdollisimman totuudenmukainen vastaus ja jos ensimmäistä vastausta joudutaan korjaamaan, siitä pyritään aina ilmoittamaan myös alkuperäiselle kysyjälle.
Useimmiten "muokkaukset" ovat lisäyksiä, tarkennuksia ja muita sellaisia, jotka eivät sinänsä muuta alkuperäistä vastausta. Jos alkuperäiseen kuitenkin on jäänyt virhe, pyritään sellainen aina korjaamaan, yhteiseksi hyväksi. Huvin vuoksi vastauksia ei muuteta...
Paavo Rintalan Pojat-kirjasta voit löytää tietoa lehtiartikkeleista ja kirja-arvosteluista. Kirja-arvosteluista löydät luettelon teoksesta 'Suomen kirjailijat 1945-1980'. Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on kokoelma Rintalaa ja hänen teoksiaan käsitteleviä lehtileikkeitä. Niiden joukossa on pari Pojat-teoksesta kertovaa. Lisäksi Oulun kaupunginkirjaston Ostrobotnia-aluetietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html löytyy viitteitä Pojat-kirjan elokuva- ja näytelmäversioista sekä Rintalan haastattelusta, jossa hän kertoo niistä lapsuuskokemuksistaan Oulussa, joihin kirja pohjautuu (Suomen kuvalehti 1990; 4, s. 20-25).
Kirjallisuuden hakuteoksissa on Pojat-kirjasta vain lyhyitä mainintoja (esim. Kotimaisia...
Turun kaupunginkirjastosta eikä muistakaan yleisistä kirjastoista löydy näitä vuosikertoja. Jos pääset Turkuun katsomaan, Eeva-lehti 1967-1968 löytyy sekä Turun yliopiston kirjastosta että Åbo Akademin kirjastosta.
https://finna.fi/Record/utu.993074015405971
https://finna.fi/Record/abo.9911294523405972
Tarkempaa tietoa, missä numeroissa jatkokertomus on, ei ole löytynyt, mutta voit tilata vuosikerrat etukäteen katsottavaksesi lukusaliin.
Eeva Karvisen pro gradussa "Debytantti pidoissa ja pannassa: Kaari Utrion Eevan tyttäret – teoksen vastaanotto 1984 – 85 naishistorian tutkijoiden yhteisön ja jokapäiväisten historian kuvien maailmassa" sanotaan "Viiteen opiskeluvuoteen oli sisältynyt kaksi pro gradua. Ne oli jo hyödynnetty...
Kyseessä on raiti, joka tarkoittaa mm. peitettä.
Sanan selitys Suomen etymologisessa sanakirjassa:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_1d9371ab201eb8152851…
Lapin maakuntakirjaston vastaus:
Meillä on aiheeseesi liityen esim. seuraavaa aineistoa:
Itkonen: Suomen lappalaiset osa 1 s. 360-363 (saamelaisten vöistä)
Tornionlaakson vsk. 1994 s. 271-286
aiheena: Saamelaisten vyöllispyörien taustaa (käsittelee heloja ja vöitä)
Kongressijulkaisu: Suomen varhaishistoria, Tornion kongressi 14-16.6 1991
esitelmät:referaatit
sisältää aiheen: Suomen vyötärön kerralliset saamalaiset (Julku, Kyösti)
Lisäksi löytyy vöiden nauhojen ja paulojen (myös poronnahkavöiden ja -nauhojen)
käsityöperinteestä ja malleista.
Esim. Näkkäläjärvi, Inga: Cuodinduodji ja Saamelaisten perinnekäsitöitä (sisältyy Saamelaispaketti julkaisuun)
Tätä aineistoa voit saada meilta kaukolainaksi.
Ota lisäksi yhteys...
Punahilkasta on tehty paljon erilaisia mukaelmia. Näistä lähimmäs kysymyksessä kuvailtua mennee Tomi Ungererin kirjasta Petronella ja muita satuja (Weilin+Göös, 1975) löytyvä versio. Siinä Punahilkka lähtee viemään viikoittaista ruoka-avustusta läpikotaisin pahalle isoäidilleen. Matkallaan tyttö kohtaa ystävällisen suden, joka tahtoo viedä hänet palatsiinsa. He lähtevät, menevät naimisiin, saavat paljon lapsia ja elävät onnellisina ikänsä kaiken. Sen sijaan ilman ruokaa jäänyt isoäiti kutistui, kunnes oli enää vaaksan mittainen. Viimeksi hänet nähtiin tyhjentämässä muuatta ruokakomeroa erään sopulin seurassa. Sadun lopussa on kuva isoäidistä reikäjuuston ääressä enemmän rottaa tai hiirtä kuin sopulia muistuttavan jyrsijän kanssa.
Radioaktiivisen jätteen määrä riippuu mm. öljyntuotannon tekniikasta ja paikasta, missä öljyä otetaan talteen. Rolling Stone -lehden artikkelin mukaan Yhdysvalloissa öljyntuotannossa syntyy vuodessa 3 biljoonaa gallonaa eli 11 356 235 352 000 litraa radioaktiivista jätettä.
hei, linkki turvanormeihin eli EUn standardeihin on tässä EN 1176.
http://www.en-standard.eu/set-csn-en-1176-csn-en-1177-standards-for-pla…
painettuna tätä ei meillä ole.
Merikalojen kidukset, munuaiset ja ruoansulatuskanava poistavat niiden juoman meriveden liian suolan. Tästä syystä merikalat eivät ole suolaisia. Tällaista säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Asiaa on avattu Helsingin Sanomien lasten tiedekysymyksissä vuonna 2021 seuraavasti:
Se, juovatko kalat vettä, riippuu elinympäristöstä. Kalat, kuten kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, nimittäin säätelevät tarkasti elimistönsä kudosten vesi- ja suolapitoisuutta. Tuota säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Makeassa vedessä, kuten järvissä ja joissa, elävien kalojen kudosten suolapitoisuus on ympäröivää vettä suurempi. Vettä tunkeutuu tällöin jatkuvasti kalojen sisälle, ja niiden täytyy erittää liika vesi pois munuaistensa...
Italialainen sarja Käskijän merkki (Il segno del comando, 1971) nähtiin Suomessa vuonna 1973 MTV:n ohjelmistossa.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/k%C3%A4skij%C3%A4n-merkki.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4skij%C3%A4n_merkki
Monissa maissa on käytössä jonkinlainen henkilötunnus- tai sosiaaliturvatunnusjärjestelmä, mutta niiden käyttötarkoitukset ja muodot voivat luonnollisesti olla erilaisia kuin Suomessa. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/National_identification_number tarjoaa aika hyvän katsauksen asiasta. Siitä käy hyvin ilmi, miten erilaisia käytännöt voivat olla. Jotkut saattavat myös suhtautua epäluuloisesti siihen, että valtio numeroi ihmisiä ja kerää heistä rekisteriä.
Koska tunnuksen käyttö voi olla maailmalla hyvin erilaista kuin Suomessa eikä monessakaan maassa henkilötunnus ole samanlainen kuin Suomessa, ei liene ihme, jos suomalainen henkilötunnus herättää maailmalla hämmennystä. Kansallisilla...
Johanna Tuomolan jännitystrilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt. Ilmestymisen ajankohdasta ei ole ennakkotietoa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Tässä Yleisradion jutussa kerrotaan, että Itämereen arvioidaan upotetun noin 50 000 tonnia kemiallisia aseita ja ainakin 200 000 tonnia tavallisia ammuksia. Osa näistä on vaurioitunut ja vuotaa, toiset taas syöpyvät hitaasti. Lähes kaikista näistä katsotaan voivan lähteä ympäristölle ja eliöstölle haitallisia kemikaaleja tulevan vuosisadan aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-12272316
Tiede-lehden artikkelissa kertoo tarkemmin, mitä vaarallisia kemikaaleja mereen päätyi toisen maailmansodan jälkeen sekä mihin paikoin kemiallisia aseita erityisesti upotettiin. Upotuksien tarkkoja määriä, koostumuksia ja sijainteja ei tunneta, minkä takia on epäselvää, kuinka paljon potentiaalisesti ongelmallisia aineita Itämeressä voi olla...
Kiitokset kirjoista tai äänikirjoista voi lähettää helposti suoraan kustantajalle. Aku Laitisen lukemat kirjat on pääosin kustantanut Karisto.
https://www.karisto.fi/
Armo Hormiasta ei ole julkaistu elämäkertaa. Hän syntyi 3.11.1928 ja kuoli 11.10.1988. Lisätietoja löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Armo_Hormia sekä teoksesta Suomen kirjailijat 1945-1980.
Laulun nimi on "Tyttöni Maria", alkuperäiseltä nimeltään "My girl Maria". Laulun ovat säveltäneet James Luck ja John Szego ja sen on sanoittanut Lasse Mårtenson salanimellä L. Vaajakorpi.
Suomen kansallisdiskografian Violan (finna.fi) mukaan Lasse Mårtenson esittää sen Aarno Ranisen orkesterin säestämänä singlellä, jonka ensimmäisenä kappaleena on Limon limonero. Äänitys on vuodelta 1969 (Discophon RCA Victor FAS014).
