Tehtäviä löytyy Oppikouluun pyrkivän opas -kirjoista. Vuoden 1967 painoksessa voisi olla tehtäviä noilta vuosilta. Lisäksi koulujen arkistoissa voi olla pääsykoetehtäviäkin arkistoituna. Ne löytyvät Kansallisarkiston kokoelmista. LinkitFinna.fi: Oppikouluun pyrkivän opas (1967) https://finna.fi/Record/helka.9920297393506253?sid=4839217282Arkistojen Portti: Oppikoulut https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/oppikoulut
Tieteelliselle tiedolle ei ole ominaista uskominen, vaan mm. se, että tutkimuksessa saatu tieto on aina alustavaa, ja sitä voidaan aikojen kuluessa joutua korjaamaan ja muuttamaan. Alla linkkejä tieteellisen tiedon määrittelyyn ja kriteereihin peda.fi-sivustolta, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sivuilta:
https://peda.net/tohmajarvi/tohmajarvenlukio/oppiaineet/filosofia/filosofia-1/filosofia1/3tjt/3t/ttk
https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/tiedon-maarittelya
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/kirjastotuutori/aihehaku-tutkimusprosessissa/tiedonlahteet-eri-tarpeisiin
Helsingin Sanomien tuorein numero on luettavissa paperisena kaikissa Helsingin kirjastoissa.
Helsingin Sanomat Helsingin kirjastoissa.
Lehden voi lukea myös digitaalisena lehtitabletilta sekä kirjastojen asiakaskoneilta ePress-palvelussa https://www.epress.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Naisasialiitto Unionin sivuilla kerrotaan antirasistisesta työstä, https://naisunioni.fi/, tarkemmin heidän toimistaan kannattaa kysyä sieltä, https://naisunioni.fi/yhteys/. Heidän julkaisemaansa Tulva-lehteä kannattaa myös tutkia, https://tulva.fi/. Yhteystiedot sinne tulva@tulva.fi.
Asiasta voisi myös kysyä Feministisen puolueen kannanottoa, https://www.feministinenpuolue.fi/. Heidän puolueohjelmaansa on kirjattu syrjimättömyys.
Naisjärjestöjen keskusliiton sivuilla esitellään kannanotot, https://naisjarjestot.fi/kategoria/kannanotot/ ja lausunnot, jotka he ovat antaneet, https://naisjarjestot.fi/kategoria/lausunnot/ tasa-arvotoiminnan puolesta. He varmasti kykenevät myös tekemään yhteenvedon...
hei,
Tove Janssonin esikoisteos on Småtrollen och den stora översvämningen (Söderström & Co, 1945).
Tove Janssonia on aikaisemminkin kyselty näillä sivuilla. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit hakea hakusanalla Jansson Tove muiden saamia vastauksia. Esim. seuraavasta saat hyödyllisen nettiosoitteen ja keskeisten hakuteosten nimiä.
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=4625&arkisto=tru…
Muumikirjoista on oma hakemistonsa Muumilaakso osoitteessa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/index.html
Sieltä löydät myös tiivistelmät kirjojen sisällöstä, kun otat esille tarkennettu haku -hakulomakkeen ja teet haun teoksen nimen mukaan
Teini-sana on kuulunut kirjakieleemme jo Agricolan ajoista lähtien. Alun perin se merkitsi rahan- ja ruoankeruussa kiertänyttä koululaista tai ylioppilasta. Nykyisen merkityksensä ("teini-ikäinen, 13-19-vuotias", "toisella vuosikymmenellään oleva koulunuorison edustaja") se on saanut englannin kielen vaikutuksesta 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Voisi sanoa, että 1800-luvulla teini-ikää ei ollut vielä keksitty; sen aikaisissa oloissa ei vielä ollut käyttöä nykyisin ymmärretyn teini-iän kaltaiselle käsitteelle, eikä kielessämme varsinaisesti ollut sitä merkitsevää sanaakaan (talonpoikaisessa kulttuurissa nuoruus merkitsi lähinnä toisen ihmisen vallan alaisena elämistä). "Nuorisokin" kotiutuu suomen kirjakieleen vasta 1830-luvulla, kun Elias...
Suomen yleisten kirjastojen tilastoissa ei tosiaan enää ole näkyvillä kirjastovenettä. Maan ainoan kirjastoveneen toiminta Paraisilla lopetettiin kustannussyistä syksyllä 2013.
Lähteet:
Findikaattori, Kirjastokäynnit: https://findikaattori.fi/fi/table/85
Maaseudun Tulevaisuus 22.10.2018: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.319105
Turun Sanomat 19.10.2016: http://saaristo.ts.fi/hyva-tietaa/paraisten-kirjastoissa-meri-saaristok…
Kirjastoveneen toiminnasta löytyy tietoa oheisesta Helsingin Sanomissa 29.6.2004 julkaistusta artikkelista: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004234105.html
Ei ole tietoa. Kirjavälityksen syksyn ennakkotiedoissa ei näy mitään uutta sarjaa Cassandra Clarelta, mutta kaikilta kustantajilta ei ole ennakkotietoja.
Claren tähänastinen suomalainen kustantaja on Otava, jonka omassa syksyn julkaisuluettelossa ei ole tätä sarjaa. Voit aina kysyä kustantajlata, onko sillä aikomus julkaista myöhemmin myös Infernal devices -sarja suomeksi. Otavan yhteystiedot ovat täällä: http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Kyseessä voisi olla tanskalaisen Lisbeth Wernerin Puck-sarja. Kirjoja julkaistiin suomeksi 1950-70-luvuilla, osassa tytön nimi on muodossa Puk ilman C:tä. Kirjoja näyttää olevan jonkin verran saatavilla kirjastoissa sekä antikvariaateissa.
Jos haluamaasi aineistoa ei ole hankittu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaksi toisesta kirjastosta joko Suomesta tai ulkomailta kaukolainamaksua vastaan. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä Kaukopalvelutilaus-lomakkeella, sähköpostitse kaukopalvelu(at)kuopio.fi, puhelimitse 044 718 2333, tai missä tahansa Kuopion kirjaston toimipisteessä. Sinulla tulee olla Kuopion kaupunginkirjaston kirjastokortti. Myös kaukolainan uusiminen tapahtuu Kuopion kaupunginkirjaston kautta sähköpostitse kaukopalvelu(at)kuopio.fi tai puhelimitse 044 718 2333.Kaukolainojen hinnat: - alueellisen kehittämistehtävän kirjastoista, Varastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta 4 €/kpl- muista yleisistä kirjastoista, tieteellisistä...
Syntymäpäiväkortteihin sopivia runoja kannattaa etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Sydämeni laulut: kauneimmat suomalaiset runot (2014)
Muista runolla: nykyrunoutta vähän joka juhlaan (2009)
Anna-Mari Kaskinen: Olkoon päiväsi onnellinen (2010)
Myös verkkoon on koottu moneen tilanteeseen sopivia runoja. Tutustu esimerkiksi seuraaviin:
Onnitteluruno- ja värssypankki
Syntymäpäiväruno- ja värssypankki
Birgit-mummu
Huom! Sivut sisältävät mainoksia.
Kivipölyä voi käyttää ensinnäkin puutarhassa kasviravinteena kivennäislannoitteen tapaan. Kivipölyä suositellaan käyttämään kasveihin vain vähän kerrallaan, minkä vuoksi se ei riitä yksinään kasvien lannoittamiseen. Lisäravinteet ovat todennäköisesti paikallaan.
Kivipöly sopii rakenteeltaan maanmuokkaamiseen. Sen sisältämät hiukkaset sitovat kivipartikkeleita. Käyttämäni lähteen mukaan kivipöly saattaisikin soveltua sidosaineeksi esimerkiksi käytävien rakentamisessa.
Kolmas mahdollinen käyttötapa puutarhassa on tuholaisten torjunta kivipölyllä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan muiden muassa tuhkan, kalkin ja sahanpurun ohella myös kivipölyllä voi "tahrata" tuholaisia. Pölyä sirotellaan esimerkiksi tuholaisten ympärille ja...
Helmet-verkkokirjasto ei lopu vaan muuttuu Finna-pohjaiseksi sivustoksi. Itse asiassa jo nyt pääset käyttämään uutta Helmetiä osoitteessa: https://helmet.finna.fi/
Kirjaudu omalle tilillesi kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla, niin varauksesi näkyvät kansikuvineen. Kirjautuneena käytössäsi on jopa kirjastokortin sähköinen viivakoodi, jota voit käyttää kirjastossa lainaamiseen.
Jotkin toiminnot ja toimintojen nimet ovat uudessa Helmet-verkkokirjastossa hieman erilaiset kuin nykyisessä Helmet.fi:ssä, esimerkiksi Omat tiedot on Finnassa nimeltään Oma tili ja Uutuusluettelot ovat Uutuushaku. Varauksen lukitseminen on uudessa Helmet-verkkokirjastossa nimeltään jäädyttäminen.
Keräämme palautetta uudesta Helmet-Finna-sivustosta:...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kavaljeeri on naisen miesseuralainen, tanssi-, pöytätoveri (tanssi- t. juhlatilaisuudessa). Eli periaatteessa on väärin käyttää sanaa naispuolisesta seuralaisesta.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kiitos aiheellisesta kysymyksestä! Tervon kirja on tilattu meille jo toukokuussa kustantajan antaman ennakkotiedon perusteella. Silloin kirjan työnimenä on ollut tuo Tiikerin siittäjä, mutta nimi onkin matkalla muuttunut, kuten usein käy. Tällaisessa tapauksessa ainoa tapa tunnistaa kirja on sen ISBN. Pääsemme yleensä käsittelemään kirjan tietoja vasta, kun kirja on tullut meille kirjakaupasta tai saamme valmiit luettelotiedot järjestelmäämme.
Pyydän, että hankintaosastomme tekee heti tuon nimimuutoksen järjestelmäämme, koska se varmaan sotkee muitakin Koljatin etsijöitä.
Kyseinen runo on Eeva Kilven ensimmäisestä runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (WSOY, 1972, s. 45). Teoksesta on sittemmin julkaistu useita painoksia.
Runon voi lukea myös teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000 (2000).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.109054
https://finna.fi/Record/3amk.256941
Skiftesvikin novellikokoelmissa Gagarin kinoksessa, Puhalluskukkapoika ja Taivaankorjaaja sekä Tuulen poika on lapsen näkökulmasta kirjoitettuja novelleja.
Adolf Lindman onkin ehtinyt tehdä monenmoista. Kirjastossamme vietetään 150-vuotisjuhlaa tänä vuonna ja Lindmanin nimi on mukana kirjastomme historiassa: hän toimi Kansankirjaston kirjastonhoitajana 1874.
Suomen kansallisbiografian artikkelin
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6214/
mukaan suurimman osan Lindmanin historiallisista muistiinpanoista ja muista papereista lunasti Turun kaupunki, ja ne talletettiin 1960-luvulla Turun maakunta-arkistoon. Siellä aineistoa pitäisi olla runsaat kaksi hyllymetriä.
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/turun-maakunta-ar…
Tiettävästi kirjastossamme on enää vain Lindmanin julkaistua aineistoa, ei käsikirjoituksia.
HelMet-kirjastoissa 29:ssä on lukusali https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Lukusali. Kirjastojen aukioloajat vaihtelevat. Rikhardinkadun kirjastossa iso lukusali on periaatteessa aina käytettävissä. Joskus lukusalissa järjestetään tilaisuuksia, jolloin se on poissa alkuperäisestä tarkoituksestaan, mutta tätä tapahtuu vain keksimäärin pari kertaa viikossa muutaman tunnin ajan. Rikhardinkadun kirjasto on nyt kesäkaudella avoinna ma-to klo 9-20.00, pe klo 9-18 (kohta enää 16)ja la klo 10-16.
Kuvauksesi sopii Elimäen tarkoitus -kirjaan, joka ilmestyi vuonna 1996. Vuonna 1997 julkaistiin Elimäen perimmäinen tarkoitus, joka on edellisen painoksen täysin uudistettu ja kuvitettu laitos. Elimäen kootut tarkoitukset ilmestyi vuonna 2002 ja Elimäen koko tarkoitus vuonna 2017.
Silja Hiidenheimo, Tuomas Nevanlinna, Kirsti Määttänen ja Tarja Roinila toimittivat yhdessä kaikki Elimäki-kirjat, jotka perustuvat John Lloydin ja Douglas Adamsin teoksiin The meaning of liff ja The deeper meaning of liff. Ensimmäiset kolme julkaisi Loki-Kirjat, viimeisen Teos-kustantamo.
Tumman marjapuuron värinen kansi on Elimäen tarkoituksessa, Elimäen perimmäinen tarkoitus sai voimakkaan lilan kannen. Seuraavissa onkin kannessa valokuva, jossa...
