Suomennos kuuluu näin:
Kun haavoissasi virut maassa Afganistanin
ja naiset saapuu silpomaan sua puukoin terävin,
kierittele pyssyn luo, ammu luoti aivoihin
ja astu taivaan salihin niinkuin sotilas
Monissa Helsingin kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi tuoda vanhoja kirjoja. Löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta "Kirjastot ja palvelut" listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
On kuitenkin toivottavaa, että kierrätypisteeseen ei tuoda kerralla kovin paljon kirjoja. Myös hyväkuntoiset kierrätyslehdet tuntuvat kiinnostavan asiakkaita ja näyttävät aina löytävän nopeasti uuden omistajan ja lukijan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Lähetin kysymyksesi Helsingin pelastuslaitokselle sekä Kuurojen palvelusäätiölle. Helsingin pelastuslaitoksen vastaus: "Yleisissä tiloissa usein käytetty vilkkuja palosireenien lisäksi havainnollistamaan kaikille henkilöille paloilmoituksen perillemenoa. Yksittäisissä asuintiloissa on mahdollista asentaa kuulorajoitteisille tarkoitettuja palovaroittimia missä vilkkuvalo ja erilaisia värähtelytoimintoja palohälytyksen havaitsemiseksi."
Pirkanmaan pelastuslaitoksen oppaassa kerrotaan, että huonokuuloisille on tarjolla palovaroitinjärjestelmiä, jotka antavat palon havaitessaan hälytyksen ääni-, värinä- ja valosignaalilla. Lisätietoja ja ohjeistusta asiasta löytyy osoitteesta www.kuuloavain.fi. Kyseisessä osoitteessa ei kuitenkaan löydy...
Finna.fi:stä löytyvät seuraavat:
tanskan kieli
Dansk frekvensordbog : baseret på danske romaner, ugeblade og aviser 1987-1990( toim. Bergenholtz, Henning)
löytyy Helsingistä Kaisa-talon kirjastosta ja Kansalliskirjastosta (kumpaakaan ei lainata kotilainaan), myös yliopiston kirjastoissa saatavilla: Jyväskylä, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto.
islannin kieli
Frequency dictionary Icelandic = Íslensk tíðniorðabók (toimittajat Quasthoff, Uwe; Fiedler, Sabine; Hallsteinsdóttir, Erla) 2012. Kaisa-talon kirjasto.
Grönlannin kielen sanakirjoja löytyy, mutta ei frekvenssisanakirjaa. Samoin on norjan, fäärin ja saamen kanssa, tosin sanakirjat näyttäisivät olevan yleissaamea.
Finna.fi:sta löytyvä tuorein ruotsin kielen frekvenssisanakirja on...
Lahden kaupunginkirjasto on julkistanut tänä vuonna käännösrunotietokannan ”Linkki maailman runouteen”. Se sisältää suomennettujen runojen viitetietoja. Runoja on luetteloitu tähän mennessä yli 18 000. Niitä voi hakea nimen, alkusäkeiden, jonkin yksittäisen sanan, tekijännimen, alkukielen ja maan perusteella. Osoite on http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ .
Tietokantaan on luetteloitu etupäässä antologioissa ja kirjallisuus- ja kulttuurilehdissä julkaistuja suomennoksia. Yksittäisten runoilijoiden kokoelmista ja valikoimista on vähemmän tietoja. Tietokannasta ei voi tarkastaa luotettavasti, mitä kaikkea kultakin runoilijalta on suomennettu.
Tietokannasta käy ilmi, että J. W. Goethen runo ”Selige Sehnsucht” on suomennettu...
Hyviä, vaativia ja kotimaisia kirjoja lopputyöhön voisivat olla esimerkiksi seuraavat teokset:
Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut (1967)
Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina (1978)
Pirkko Saisio: Kainin tytär (1984)
Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani (2004)
Sofi Oksanen: Puhdistus (2008)
Elina Hirvonen: Kun aika loppuu (2015)
Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta (2015)
Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia (2016)
Saara Turunen: Sivuhenkilö (2018)
Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (2018)
Pontus Purokuru: Römaani (2019)
Lisää lukuideoita voi saada esimerkiksi selaamalla Kirjasammosta Kalevi Jäntin palkinnon voittaneita teoksia (linkki) tai kurkistamalla Ylen Kirjojen Suomen valitsemaa...
Nalle Puh asuu omassa talossaan Puolen hehtaarin metsässä. Puhin seikkailuista ja ajatuksista voit lukea A.A. Milnen Nalle Puh -kirjasta, lukuisista kuvakirjoista. Voit myös kuunnella Nalle Puh -kirjat, ne löytyvät Yleltä Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen aivan hykerryttävästi alunperin radiossa lukemina , https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/19/nalle-puh.
Kyseessä on todennäköisesti Helsingin Sanomissa 30.10. ilmestynyt juttu. Jutusta ei saa tarkempaa kuvaa siitä, mikä teos voisi olla kyseessä. Jutussa ei myöskään kerrota, millä kielellä lääkäri oli kirjan lukenut.Mannerheimistä kirjoitetuista elämäkerroista löytyy kootusti tietoa kansallisbiografian sivuilta (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/625). Sivustolla mainituista elämäkerroista yhtäkään ei ole Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan perusteella käännetty.Tietokannan mukaan ainut venäjäksi käännetty teos olisi Mannerheimin itsensä kirjoittama muistelmateos (alkup. Minnen 1951, suom. Muistelmat). Kyseinen omaelämäkerta on hiljattain (v. 2020) käännetty myös ukrainaksi. Voisiko tämä teos olla...
Itämeren rannikkovaltiot ovat: Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua, Venäjä, Suomi ja Ruorsi. Selkosanomat 9.9.20
Wikipediasta löytyy myös Itämeren rannikkokaupunkien luettelo.
Suomen ympäristökeskuksen sivuilta löytyy tietoa meren tilasta sekä hankkeista sen tilan parantamiseksi. Syke
Kefiiri eli kefir on maitopohjainen juoma, jota on fermentoitu kefiirikasvustolla. Kefiirinsiemen eli kefiiririhmasto ei siis ole varsinainen mauste, vaan sienimäinen, hiivoista ja bakteereista muodostuva kasvusto, joka hapattaa maitotutteen huoneenlämmössä. Kefiirinsiemen on hieman harhaanjohtava nimitys, sillä kyseessä ei ole kasvi vaan tuhansia vuosia vanha tapa hapattaa. Kefiirikasvuston alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, vaikka koostumusta on tutkittu paljon (lähde: Nourish Kefir -tuotesivut).
Suomessakin myydään kefiirivalmisteita, kuten Valion Kefir-maitojuomia. Kefiiriä voi myös tehdä itse hapatteesta, jota voi ostaa esimerkiksi luontaistuotekaupoista.
Juttu kefiristä Askel Terveyteen -sivustolla....
Helena Meripaasin kirjoittamaa Kisse-sarjaa on ilmestynyt kaksi osaa: Elämäni frettinä (2006) ja Pöllöhilloa (2007). Sarjaa julkaisee Otava. Tänä keväänä ei sarjaan ole tulossa uutta osaa. Seuraavan osan ilmestymistä voit tiedustella kustantajalta www.otava.fi tai kirjailijalta helena. meripaasi@hotmail.com
Oikealla kuvassa on mitä ilmeisimmin vanha akku, joka on saattanut kuulua esimerkiksi Airamin sähköpaimenelle: http://www.radiohistoria.fi/yabbfiles/Attachments/S451_2.jpg
Vasemmalla oleva esine saattaa puolestaan olla yksi vastaavan lyijy-happoakun lyijylevyistä.
Sekä kissanpennut että aikuiset kissat naukuvat huomiota herättääkseen – pennut emolleen, aikuiset kissat ihmisilleen – joten nau'unnan määrä ei välttämättä liity niinkään kissan ikään, vaan enemmänkin siihen, kuinka paljon sillä on asiaa nau'untansa kohteelle. Naukuminen on luontaista, mutta sen käyttö kommunikointiin paljolti opittua, ja tätä kautta se, kuinka paljon kissa naukuu, näyttäytyy mitä suurimmassa määrin yksilöllisenä ominaisuutena.Pienet kissanpennut naukuvat herättääkseen emonsa huomion, kun ne ovat nälissään ja tarvitsevat ruokaa tai peloissaan ja tarvitsevat lohtua. Kasvaessaan isommiksi pennut kuitenkin lakkaavat kommunikoimasta emon ja muiden kissojen kanssa naukumalla. Ne alkavat käyttää hienostuneempaa...
Carl von Linné antoi 1700-luvun puolessa välissä meduusa-nimen onteloeläimille, joiden kellomainen ruumis muistuttaa päätä niiden ympärillä liehuvine polttiaislokeroineen. Nimitys tulee antiikin taruston Medusasta, manalan naishahmoisesta hirviöstä, jonka hiukset olivat käärmeitä.
Suomessa meduusa-sanaa on käytetty eläintieteessä jo 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1 -kirjan mukaan Francine Pascal on luonut Sweet Valley High -kirjasarjan. Hän laatii jokaiseen kirjaan luonnoksen, jossa kuvailee juonen käänteitä. Hän ei kuitenkaan ehdi kirjoittaa kaikkea itse vaan hänellä on kirjallinen työryhmä apunaan. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Major League Eating -lajiliiton mukaan kananmunansyöntiennätystä pitää hallussaan yhdysvaltalainen kilpasyömäri Joey Chestnut. Hän söi vuonna 2013 peräti 141 kovaksikeitettyä munaa kahdeksassa minuutissa.
https://majorleagueeating.com/records
Kilpasyömisellä on varsinkin Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Tarinan mukaan vuonna 1916 järjestettiin ensimmäiset hot dog -syöntikisat alkuperäisessä Nathan's Famous -ravintolassa Coney Islandilla New Yorkissa. Nykyään Nathan's Hot Dog Eating Contest on kilpasyömisen suurin ja merkittävin tapahtuma. Joey Chestnut on hallitseva mestari myös tässä kisassa. Tänä vuonna Chestnut söi kymmenessä minuutissa 75 nakkisämpylää. Naisten sarjassa Miki Sudo söi 48.5 nakkisämpylää...
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Попрыгунья (Poprygun’ja, 1892). Novellista on useita suomennoksia. Suomennoksissa novelli on saanut nimekseen sekä Huimapää että Hepsakka.
Kirjallisuuden tutkijoiden mukaan Tšehov sai aiheen novelliin hyvän ystävänsä Isaak Levitanin suhteesta Sofia Kuvshinnikovaan – tosin kirjailija itse kiisti tämän.
Reino Silvannon suomennos Huimapää vuodelta 1911 sisältyy teokseen Venäläistä rakkautta.
Matti Lehmosen suomennos, joka niin ikään on nimeltään Huimapää, on luettavissa teoksesta Anton Tšehov: Valittuja kertomuksia ja novelleja. 2 (1945)
V. Levänen suomensi novellin nimeksi...
Kirjaston käytössä oleva MOT Kielipalvelu antaa sanalle munkkipossu käännöksen square-shaped doughnut (Am donut) filled with jamIltasanomat / Menaiset kertoo lörtsyn osalta seuraavaa: ”Tätä perinteistä savonlinnalaista herkkua ei juuri Suomen ulkopuolella tarjoilla, joten ei siis ole ihme, että muissa kielissä tätä ruokalajia kuvaava sana loistaa poissaolollaan. Jonkinlainen korvaava, joskin ontuva sana lörtsylle voisi olla ”sloppy meat pie”. Lörtsy kuuluukin niihin sanoihin, jotka vain kyseiseen tuotteeseen tutustunut voi ymmärtää.”https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009220390.htmlMot Kielipalvelu antaa termille litteä lihapiirakka käännöksen flat meat pie.
Helmet kimppa on kiinni tai sulkeutumassa.
Kauniasten kirjasto sulekutui jo viime viikolla. Espoon ja Vantaan kirjastot ovat kiinni tästä päivästä alkaen (17.3.). Sulkeminen koskee myös omatoimikirjastoja.
Helsingin kirjastot sulkeutuvat huomenna (18.3.).
