Ainakaan Kallion kirjastossa olevista Taiteilijamatrikkeleista ei kysymiäsi nimiä löytynyt. Myöskään verkossa olevasta Kuvataiteilijamatrikkelista ei löytynyt tietoa mainitsemillasi nimivaihtoehdoilla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Googlaaminenkaan ei tuottanut tulosta. Sukunimi auttaisi tietysti paljon etsintää, ilman tarkkaa sukunimeä tietoja on hyvin vaikea löytää.
On myös mahdollista, että kyseessä on sen verran tuntematon taiteilija tai mahdollisesti harrastajataiteilija, mikä selittäisi sen, että tietoa on vaikea löytää. Mikäli kyseinen henkilö on ollut Kankaanpäässä vaikuttajahahmoja, voihan tietysti olla että hänestä saattaisi olla maininta esimerkiksi jossakin paikallishistoriassa. Mikäli taas omistat...
Kotiin takaisin ei perustu kirjaan, vaan on sarjaksi kirjoitettu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/22/kotiin-takaisin-australialaine…. Oheislukemistoa ei ainakaan vielä ole. Muita kartanoromaaneja ja sarjojakin sen sijaan löytyy.
Kartanosarjoja:
Eeva Vuorenpää Kotkansilmän kartano -sarja
Elisabeth Aho Urajärven kartano -sarja
Aulis Piiroinen Kruunun kartano -sarja
Sparre, Birgit Th. Diana-sarja
Cookson, Catherine: Greenwallin kartano-sarja, Tilly Trotter-sarja
Söderholm Margit Hellesta-sarja
Sara Medbergin Kamarineitsyt on tuore kirja, sarjan ensimmäinen osa.
Tässä vastauksessa on Brittein saarille sijoittuvia kartanoromaaneja https://www.kirjastot.fi/kysy/irlannista-skotlannista-ja-englannista-kertovia...
Wikipedia listaa 33 helsinkiläistä kauppa- tai ostoskeskusta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Helsingin_kauppa-_ja_ostoskeskukset
Kauppakeskusyhdistyksen julkaisusta löytyy laajempi lista Suomen kauppa- ja ostoskeskuksista. Se listaa 23 kauppakeskusta ja useita muita ostoskeskuksia.
https://www.kauppakeskusyhdistys.fi/media/kauppakeskusyhdistys_julkaisu…
Tästä vanhemmasta julkaisusta löytyy tietoa myös entisistä ostoskeskuksista:
http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2012/isbn9789526047607.pdf
Kaukolämpöjohdot lämpöeristetään tehokkaasti, mutta lämpöhävikkiä syntyy silti jonkin verran. Johtojen siirtämästä energiasta Suomessa kuluu jakeluverkon lämpöhäviöihin 8−9 prosenttia, isoimpien kaupunkien verkoissa 5−8 ja harvemmin asuttujen pienten taajamien verkoissa 10−15 prosenttia.
https://energia.fi/energiasta/energiaverkot/kaukolampoverkot
Tarkemmin aiheesta:
Lämpöhäviöt kaukolämpöverkossa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/161529/kandidaatintyo_maja…
Kaukolämpöverkon lämpöhäviöiden tarkastelu https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158097/Kalliokoski_Henri…
Turun kaupunginkirjaston valikoimissa on suomenkielinen teos Hieroglyfikirja (2003), jonka sivulla 69 neuvotaan oman nimen kirjoittaminen egyptiläisin hieroglyfein. Suosittelen myös englanninkielistä teosta Handbook of scripts and alphabets (1997), joka sisältää tietoa 39 eri kielen merkkijärjestelmistä, mm. kiinan ja japanin.
Tällä hetkellä Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antama suositus kasvomaskien käytölle koko maassa. Kyse ei ole velvoitteesta. Yksityinen palveluntuottaja tai tapahtumanjärjestäjä voi edellyttää maskin käyttöä, mutta tällöin tulee huomioida yhdenvertaisuuslakiin liittyvät vaatimukset. Kasvomaskien käyttösuosituksesta voit lukea THL:n verkkosivuilta näistä osoitteista:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille#Milloin_kasvomaskia_tulee_k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4?_Suosituksen_soveltaminen_epidemian_eri_vaiheissa
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/...
Nimenmuutos ei valitettavasti onnistu netin kautta vaan sinun on käytävä jossain HelMet -kirjastossa valokuvallisen, uudella nimellä varustetun henkilötodistuksen kanssa. Saat uuden kirjastokortin veloituksetta.
Kattavaa listausta lienee mahdotonta tehdä, mutta tässä muutamia tietokirjoja ja tutkimuksia aiheesta:
Minna Huotilainen: Näin aivot oppivat
Jo Boaler: Rajaton mieli: opi, elä ja kehity ilman esteitä
Petri Paavilainen: Kuinka ajatukset syntyvät: aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä
Minna Huotilainen & Leeni Peltonen: Tunne aivosi
Handmade Wellbeing Handbook: Facilitating art and craft workshops for older people in care settings
Eija Vähälä: Luovan käsityöprosessin yhteydet psyykkiseen hyvinvointiin
Voit myös itse etsiä kirjallisuutta esimerkiksi asiasanoilla taidekasvatus, henkinen hyvimvointi, luovuusterapia, luova toiminta, osaaminen ja aivotutkimus.
Aprillipäivän tarkkaa syntyä ei tiedetä. Eräs teoria on, että päivä on saanut alkunsa Ranskassa 1582. Maa oli siirtynyt juliaanisesta kalenterista uuteen gregoriaaniseen kalenteriin jo 1563. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin alettiin vääränä päivänä uutta vuotta viettäviä sanoa Huhtikuun hölmöiksi. "Some historians speculate that April Fools’ Day dates back to 1582, when France switched from the Julian calendar to the Gregorian calendar, as called for by the Council of Trent in 1563. In the Julian Calendar, as in the Hindu calendar, the new year began with the spring equinox around April 1.
People who were slow to get the news or failed to recognize that the start of the new year had moved to January 1 and...
Tapio Rautavaaralla oli kolme tytärtä Irma (Rautavaara-Lehmuskoski 1943-), Marja (1946-) ja Leena (1948-). Kangasniemen lehdessä vuodelta 2017 on kuvat kaikista. https://www.kangasniemenlehti.fi/paikalliset/4039833. Viimeisin haastattelu sisaruksista näyttäisi olevan iltalehdessä 20.6.2020. https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/c2d42b17-8a2e-4719-83b3-94959714d831 Siinä haastatellaan Leenaa ja Irmaa, mutta Marjaa ei mainita. Jutussa ei kuitenkaan puhuta mitään hänen menehtymisestään. Kenenkään sisaruksen kuolemasta ei löydy netin kautta tietoa, joten voisi olettaa kaikkien olevan elossa. Sisarusten kuolemasta olisi varmasti uutisoitu heidän kuuluisan isänsä vuoksi.
On totta, että suurimmaksi osaksi feministinen kirjallisuus on naisten kirjoittamaa. Mutta jos lasketaan ns. kriittinen miestutkimus feministiseksi, löytyy Suomestakin muutamia mieskirjailijoita, jotka käsittelevät aihetta, ainakin:
Arto Jokinen
Helmet -- arto jokinen tasa-arvo
Susi Nousiainen
Helmet -- susi nousiainen
Sekä brittiläinen Jeff Hearn
Jeff Hearn - Wikipedia
Gender, sexuality and violence in organizations : the unspoken forces of organization violations | Varastokirjasto | Finna.fi
"Sex" at "work" : the power and paradox of organisation sexuality | Varastokirjasto | Finna.fi
The violences of men : how men talk about and how agencies respond to men's violence to...
Useimmissa Raamatun käännöksissä näytetään käyttävän sinuttelumuotoa, esimerkiksi
Lutherin käännöksen tekstissä Du/Dein, jota Mikael Agricola käytti kreikankielisen ja latinankielisen Raamatun tekstin ohessa, https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthaeus%206&version=LUTH…. Latinan kielessä teitittelyä ei ole.
Käännöksiä eri kielillä voi tutkia esimerkiksi Biblegatewayssa, https://www.biblegateway.com/
Aivan kaikki kielet eivät kuitenkaan ole päätyneet sinutteluun, esimerkiksi hollanninkielinen rukous teitittelee, https://www.cgkrijnsburg.nl/sites/default/files/kerkdienst/2021-03/VERK…
Valitettavasti en löytänyt syvällistä tutkimusta aiheesta, verkossa suurin osa asiaan liittyvistä löydöistä ovat...
Finna-hakupalvelun mukaan Elanto-lehden vuosikerrat 1959-1977 olisivat saatavilla Varastokirjastossa. Varastokirjastossa olevaa aineistoa voi mahdollisuuksen mukaan saada käyttöönsä tilaamalla oman yleisen kirjaston kautta.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1964456
http://www.varastokirjasto.fi/kaukolainaus/varastokirjaston-palvelut-he…
Työväenliikkeen kirjasto säilyttää myös Elanto-lehteä kokoelmissaan.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=al…
Työväenliikkeen kirjasto sijaitsee Helsingissä osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 A 1. 31.1.2021 asti jatkuvien koronarajoitusten vuoksi kirjasto on tällä hetkellä käytettävissä vain varattujen kirjojen noutoja, palautuksia ja puhelinpäivystystä varten....
Karhujen vanhainkotiin joutunut Anna-täti oli halunnut sukulaispoikansa muuttavan maasta heti kun tämä kynnelle kykeni ja sitä silmälläpitäen täti oli opettanut hänelle englantia. Niinpä karhu matkasi Etelä-Amerikasta Englantiin salamatkustajana valtamerilaivan pelastusveneessä. Ennen kuin herra ja rouva Kent nimesivät Paddingtonin Paddingtoniksi, hänellä oli "ainoastaan perulainen nimi jota kukaan ei ymmärrä".
Lähde:
Michael Bond, Paddington-karhu tulee kaupunkiin
"Meidän Herramme on voittaja" on alun perin englanninkielinen laulu "Through Our God", joka on myös levytetty nimellä "Victory Song (Through Our God)". Sen sävelsi ja sanoitti uusiseelantilainen Dale Garratt. Suomenkielisen sanoituksen kirjoitti Tapani Suonto. Kappale on levytetty myös ainakin hollanniksi nimellä "Door mijn God".
Fono.fi: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=through+our+god&ID=9b63…
Dale Garratt: https://www.discogs.com/artist/1977583-Dale-Garratt?type=Credits&subtyp…
https://kerkliedwiki.nl/Door_mijn_God
Keskustelin tästä kysymyksestä Pasilan kirjaston kukkaisihmisten kanssa ja totesimme yhteisellä kokemuksella, että daalian kasvatus ainoastaanasuinhuoneessa on toivoton yritys. Daalia on upea kukka, joka vaatii kasvattajaltaan moninaisia toimenpiteitä. Mm. juurakot pitää syksyllä nostaa maasta ja niitten säilömiseksi seuraavaan kesään täytyy olla hyvä kellari. Netissä on paljon tietoa daalian kasvattamisestä.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, LINDA-tietokannasta, löytyi seuraavia tutkimuksia päiväkodin ja neuvolan yhteistyöstä sekä moniammatillisuudesta:
Lagerblom, Katri
Lastentarhanopettajien ja terveydenhoitajien kokemuksia viisivuotiaan lapsen arviointi- ja
yhteisteistyömenetelmän käyttöönotosta Espoossa
Helsinki : Helsingin yliopisto, 2004
Opinnäyte: Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos
Sillanrakennus lapsen parhaaksi : tutkimus kodin, neuvolan,
päivähoidon ja koulun yhteistyökokeilusta Porissa ja
Kankaanpäässä 1990 - 1995
Helsinki : Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1994
Heinämäki, Liisa
Varhaista tukea lapselle - työvälineenä
kehittämisvalikko
Helsinki : Stakes, 2005
(Oppaita / Sosiaali- ja...
Monen ruokalajin ateriat tunnettiin jo antiikin aikana. Esimerkiksi roomalaisilla päivällisillä saatettiin tarjota useita ruokalajeja, joista käytettiin nimitystä prima cena (ensimmäinen ateria), secunda cena (toinen ateria), tertia cena (kolmas ateria) jne., sen mukaan kuinka monta ruokalajia tarjottiin.
Hienot juhla-ateriat ovat läpi vuosisatojen sisältäneet jopa yli kymmenen ruokalajia. Erään tarinan mukaan ensimmäisen menyyn kerrotaan kehittyneen juuri helpottamaan sekä vieraita että juhlien isäntää ottamaan sopivan kokoisia annoksia. Ensimmäisen menyyn kerrotaan olleen käytössä 1500-luvulla erään Braunschweigin herttuan juhlapäivällisellä. Talon keittiömestari oli asettanut isännän lautasen viereen pergamenttiliuskan, johon oli...
Kirjasarja on nimeltään Disneyn iloinen tietolukemisto. Sarja ilmestyi vuosina 1983-1995.
Kiinassa seikkailtiin ainakin kirjoissa Silkkiperhosten maa ja Leijonatanssi.
