Löysin Finna.fi:n aineistoista vain yhden erityisesti näkövammaisten käyttöön sovelletun lautapelin,
Sanapussi Musta kuula : kirjainlaatat
Se on Tampereen kirjaston aineistossa kirjattu kotipalvelun käyttöön ja lainattavissa kotipalvelun asiakkaille sekä myös Uudenkaupungin kirjaston kokoelmassa. Lähikirjastosi voisi tiedustella, lainaavatko he sitä kaukolainana.
Selailin näkövammaisten Celia-kirjaston sivuja, en löytänyt sieltä lautapelejä, mutta voisitte silti pyytää lähikirjastoanne ottamaan yhteyttä sinne ja kysymään, onko heillä lautapelejä, joita he toimittavat lainattaviksi yleisten kirjastojen kautta.
Näkövammaiset lapset ry:n sivulla on lueteltu pelejä, jotka soveltuvat myös näkövammaisten käyttöön.
Siitä...
Tein Helmet haun sanoilla lapsuus ja traumat. Haku tuotti 266 teosta, jotka ovat aikuisten osastolla. Joukossa on sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Esim.
En voi lakata ajattelemasta kuolemaa / Venla Pystynen. tai Eloonjääneet / Alex Schulman ; suomentanut Jaana Nikula.
Tietokirjoista esimerkkejä Lapsuuden kehityksellinen trauma : syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen / Juha Klaavu. tai Naisvangit : rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa / Sonja Saarikoski. Linkki hakutulokseen
Helsingin yleisistä kirjastoista vanhimmat kirjastot eli Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto lienevät tunnelmallisimmat ja kauneimmat.
Aivan toisen tyyppisiä kirjastoja ovat esimerkiksi Roihuvuoren pieni sivukirjasto ja Vallilan kirjasto. Molemmat ovat omalla tavallaan kauniita ja tunnelmallisia. Myös Töölön kirjasto on kaunis ja tunnelmallinen, mutta se on tällä hetkellä remontin vuoksi suljettu, joten siihen tutustumista pitää vielä odottaa. Myös Viikin kirjasto talvipuutarhoineen on erityinen ja tutustumisen arvoinen.
Helsingin kaunein kirjasto on varmasti Kansalliskirjasto, mutta siihenkään ei pääse tutustumaan tällä hetkellä, sillä kirjastoa peruskorjataan vielä vuoden ajan. Helsingin yliopistonkirjaston uuteen pääkirjastoon...
Helmet-kirjastokortit poistetaan rekisteristä, jos korttia ei ole käytetty viiteen vuoteen ellei asiakkaalla ole mitään palauttamattomia lainoja tai muita selvittämättömiä asioita kirjastossa. Suosittelen, että käyt lähimmässä kirjastossa ja otat kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen mukaasi. Jos korttisi on vielä voimassa, voit saada siihen pin-koodin. Jos tietosi on poistettu rekisteristä, voit saada uuden kirjastokortin ja siihen liittyvän pin-koodin samalla vierailulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Ulosottolaitos julkaisee tilastonsa vuosittain. Vuoden 2021 tilastoon voi tutustua verkossa. Siinä ei eritellä ulosottoasioita aiheen mukaan tarkemmin. https://www.ulosottolaitos.fi/material/collections/20220223134603/7XI0M…
Tilastokeskuksen taulukoista pystyy tarkemmin tutkimaan ulosottoon päätyneiden saatavien perusteita. Sarakkeista voi valita tietyn vuoden ja alimmasta valikosta esimerkiksi opintolainat. Vireilläolo-valikosta voi erikseen valita avoimet ja päättyneet ja lukumäärän yhteensä.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__uloa/statfin_ulo…
Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, jonka tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön. Jos haluaa lainata Varastokirjastosta löytyvää aineistoa, täytyy kääntyä oman kotikirjastonsa puoleen, joka tekee kaukolainapyynnön. Kaukolainan maksun suuruus riippuu omasta kotikirjastosta.Varastokirjaston kotisivu: https://varastokirjasto.fi/Fjärrmagasin viittaa Åbo Akademin kirjaston varastoon. Aineiston lainaamiseksi asiakkaan on tehtävä varastotilaus etukäteen. Tietoa lainaamisesta Åbo Akademin kirjastosta: https://www.abo.fi/fi/kirjasto/lainaa/
Varastokirjastossa Kuopiossa on Apu-lehden vanhoja vuosikertoja ainakin vuodesta 1933-1968. Varmasti ei voi luvata, että myös erikoispainokset on säilytetty. Oman lähikirjastosi kautta voit tehdä kaukolainapyynnön.
Kirjastojen kautta lehteä ei voi ostaa, ehkä kannattaisi kysellä antikvariaateista tai nettihuutokaupoista.
Hei,
Autonomisen Suomen aikana keisari nimitti senaatin, eikä silloin käyty varsinaisia hallitusneuvotteluita. Ensimmäiset varsinaiset hallitusneuvottelut järjestettiin itsenäistymisen alla vuonna 1917. Neuvotteluiden pitopaikkana oli Säätytalo.
Tästä lähtien hallitusneuvotteluja on pidetty Säätytalolla. Missään säädöksissä ei kuitenkaan tarkemmin ole säädetty neuvottelujen pitopaikasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Säätytalon ohella myös muualla on voitu käydä neuvotteluja hallituksen muodostamisesta. Niin sanotun presidentin kierroksen aikana hallituspuolueiden neuvottelijat ovat tavanneet presidentin joko presidentinlinnassa tai sitten presidentin asunnolla tammi- tai mäntyniemessä. Kekkosen aikana tapahtui usein niin, että...
Kirjallisuudessa ns. julkaisijafiktio, kirjallisen tekstin esittäminen jonkun toisen kirjoittamaksi tai vaikkapa löydetyksi käsikirjoitukseksi, ei ole ollenkaan tavatonta, vaan varsin tavanomainen kerronnallinen keino etenkin 1900-lukua edeltävässä proosakirjallisuudessa. Se, että vastaava silmänkääntötemppu tehdään teoksen maailman asemesta reaalitodellisuudessa, kustantajatasolla, on sitä vastoin perin harvinaista. Silloin tällöin toki saattaa törmätä keksittyihin identiteetteihin, kuten meillä äskettäinen Silvia Classic, ja toisinaan salanimillä julkaisevien kirjailijoiden markkinoinnin yhteydessä vähintäänkin sivutaan Nisonius-tapausta (esimerkkinä mainittakoon Pirkko Saisio ja "vankila-alan ammattilainen" Jukka Larsson). Ulkomaisista...
Seuraavista hakuteoksista voisi olla apua:
Loivamaa, Ismo: Helsinki kaunokirjallisuudessa. 1993
Helsinki-aiheista kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjaston Helsinki-kokoelmassa. 1987
Internetistä voi etsiä Helsinki aiheista kaunokirjallisuutta ROMA tietokannasta tai Sanojen aika tietokannasta
http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=6&lang=FI
Esimerkiksi:
Romaaneja 30 ja 40 luvulta
Hämäläinen, Helvi: Katuojan vettä (yksinhuoltaja)
Wallman, Marina: Kuja (pakolainen)
Ekholm, Kaija: Kuntsi: lapsen elämää Oulunkylässä ja Vallilassa 30-luvun lopussa ja 40-luvun alussa
Ekholm, Kaija: Lenkkakoipi ja kusimuteri: katkelmia lapsen elämästä Helsingin Vallilassa 1930-luvun puolivälissä....
Antiikin Kreikassa tiede kukoisti, mutta on totta, että Roomassa tilanne oli hieman toinen. Filosofia, matematiikka ja luonnontieteet eivät olleet antiikin Roomassa suuressakaan huudossa, vaan kävi mm. niin, että keisari Vespasianus karkoitti filosofit Roomasta. Filosofian opinnot senaatti kielsi v. 161 ja 153 eKr. Roomassa arvostettiin ja harjoitettiin puhetaitoa, mutta siihen ei liitetty esim. filosofiaa (tai fysiikkaa tai muita luonnontieteiksi katsottuja, jota kreikan filosofit usein pohtivat), toisin kuin Kreikassa. Keisarien Rooma oli ennemminkin reetorien, valtiotieteilijöiden, eetikoiden ja myöhemmin mystikkojen valtakunta, kuin filosofien. Roomalainen filosofia, sikäli kun sitä harjoitettiin, keskittyi ennemminkin varhaisemman...
Tieliikennelaki sanoo, että "Ajoneuvossa ja raitiovaunussa ei saa ajon aikana käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää siten, että sen käyttäminen haittaa tai vaarantaa ajamista. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tai raitiovaunun kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään." Laki ei siis kiellä kännykän käyttöä hands free -toiminnalla, jos se ei vaaranna liikenneturvallisuutta.
Lähteet:
Tieliikennelaki 729/2018 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Laita matkapuhelin pois - Laitteiden käyttö ajon aikana - Liikenneturva
Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannan mukaan voit kuunnella "Radio Suomen Ilta: Olli Haapakangas" -ohjelman jaksoja asiakaspisteissä. Kuunneltavissa on sarjan ohjelmia 19.12.2022 saakka. Kuunneltavissa ovat vain Yle Radio Suomi -kanavan lähetyksistä tallennettu tiedostot.
Listan asiakaspisteistä löydät alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat vastaan lahjoituksia, etenkin uusia ja kysyttyjä kirjoja. Se, otetaanko lahjoitettu kirja kokoelmiin, riippuu paljon siitä, onko sille tarvetta kokoelmassa. Kettu ja Kinnunen ovat luultavasti ainakin sellaisia kirjailijoita, joiden teoksia todennäköisesti otettaisiin vastaan, mutta kukin kirjasto tosiaan tekee itse päätöksensä kokoelmansa pohjalta.
Kannattaa siis kysyä omasta lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoista, ja kertoa kirjojen nimet, jotta niiden tarvetta kokoelman kannalta voidaan arvioida. Jos ensimmäinen kirjasto ei ole kiinnostunut, joku muu kirjasto saattaisi ne kuitenkin ottaa.
Jos kirjat eivät kelpaa kirjaston kokoelmiin, monissa kirjastoissa on...
Jos kysyjä tarkoittaa Thorbjørn Egnerin säveltämää ja Aira Meriluodon suomentamaa laulua Røvervise (suomeksi Rosvolaulu), joka alkaa sanoilla "Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään" ("Kolme iloista rosvoa" on Egnerin kirjan alaotsikko), vaihtoehtoja on runsaasti. Tässä valikoimaa tuoreimmasta päästä:
Pianohitit (2017), Lasten oma toivelaulukirja (2015), Lasten laulusuosikit (2012), Suomen lasten laulukirja (2012), Kultaiset koululaulut 1970-luvulta nykypäivään (2009), Suuri toivelaulukirja 10 jne. Ainakin viimeksi mainittu löytyy useimmista Suomen kirjastoista ja siinä on melodian lisäksi varmasti myös pianosäestys, joten sitä voi suositella.
Heikki Poroila
Santtu Winterin kehittelemän Palikan suurin eroavaisuus suhteessa Mölkkyyn on 13. tyhjä palikka. Tyhjä palikka saa yksinään kaatuessaan edellisen pelaajan kokonaispistemäärän. Tyhjä palikka tuo siis uuden ulottuvuuden perinteiseen Mölkkyyn.
https://www.youtube.com/watch?v=bXBp5ZqxVG4&t=0s
https://www.seattlemag.com/article/lifestyle/palikka-seattles-new-favor…
Viimeinen rauhanajan lakien aikana [Suomessa] langetettu kuolemantuomio mestaamalla pantiin täytäntöön vuonna 1825.
Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin pyövelin ammatti lakkautettiin tarpeettomana.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/105055ec-0eb2-45eb-8da7-2b22e6d7e7ee…;
Asevoimien suorituskykyä ja tehokkuutta on tutkittu laajemmin 1980-luvulta lähtien. Alan Millettin ja Williamson Murrayn Yhdysvaltojen puolustushallinnolle toimittama kolmeosainen ja nyt ehkä hieman vanhentunut Military Effectiveness (1988) koostuu historiallisista tapaustutkimuksista ensimmäisen ja toisen maailmansodan ajalta. Myöhemmin aihetta on käsitelty eri maantieteellisten alueiden ja aikakausien näkökulmasta. Suomessa samassa hengessä talvisodan Suomen asevoimien tehokkuutta on tarkastellut Pasi Tuunainen.
Kirjallisuutta:
Brooks, R. A. & Stanley, E. A. (eds.) (2007). Creating military power: The sources of military effectiveness. Stanford University Press.
Lawrence, C. A. (2017). War by numbers: Understanding...
