Peter on Petrus-nimen muoto esimerkiksi englannin, ruotsin ja saksan kielissä. "Petrus" on latinaa ja tarkoitaa kiveä tai kalliota, samoin kuin kreikan kielen sana "petros".
Nimen voidaan katsoa olevan peräisin Jeesuksen opetuslapselta Simonilta, jota kutsuttiin arameaksi nimellä Kefas l. kallio. Nimen kreikankielinen muoto oli siis Petros. Suomenkielisessä Raamatussa nimi on muodossa Pietari.
Lähteet:
Kutsu vaikka kukkaseksi : nimitiedon vuosikirja
Wallensteen - Brusewitz: Våra namn
http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
Claes Anderssonin runossa, joka on otsikoitu numerolla 29, on rivit: "Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut / ei ole enää oma itsensä. / Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä."
Runo on kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003) ja se alkaa suomeksi näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Voit lukea runon myös kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51450
On kylmä, täällä palaa -kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kaikkia Facebook-julkaisuja ja vastaavia muita ympäristöjä koskevat samat tekijänoikeusmääräykset kuin muutenkin. Myös suljetut ryhmät ovat julkista toimintaa. Artikkelit nauttivat suojaa 70 vuotta kirjoittajansa kuoleman jälkeen, samoin kaikki piirrokset ja maalaukset.
Valokuvilla on erityinen asema laissa. Kaikki valokuvat nauttivat suojaa, joka kestää 50 vuotta valokuvan ottamisesta, myös kenen tahansa nappaama maisemakuva, Sen lisäksi valokuva, jota pidetään taiteellisesti omaperäisenä teoksena, saa normaalin 70 vuoden suojan ottajansa kuolemasta, Tästä syystä valokuvien tekijänoikeudellisen suojan pituus on joskus tulkinnanvarainen. Yleensä kuitenkin lähdetään siitä, että jos kuvaaja on sitä mieltä, että hänen teoksensa on...
Anagrammologi John Erkonarmo (Jarmo Korhonen) sormeili uutuuskirjojen ja niiden tekijöiden nimiä Helsingin Sanomissa 30.12.1990. Väännös Lasse Pöystin Lassen oppivuosista oli ensimmäinen kaikkiaan 103 kirjan listalla, jolta löytyy sellaisiakin teoksia kuin Eelimatias Hila: Lötkyvaate, Santra Alipaino: Rohkea kuva majuri Muhosta ja Iita Runttu: Terävän lelukirja.
Kyseessä lie seuraava elokuva:
Hakase no aishita sûshiki (2006)
https://www.imdb.com/title/tt0498505/
Filmin englanninkielinen nimi on The Professor and His Beloved Equation joka suomennettuna vastaa kysymyksessä esitettyä nimeä.
Elokuvaa ei ollut etsityissä suomalaisissa kirjastoissa.
1. Tsehovin tuotannossa on useita mainintoja koivuista esim. Sahalinissa hän kuvaa kulotusta: " Koivikossa luikertelevat tulikäärmeet näyttävät vieläkin kauniimmilta; koko metsä on läpivalaistu, valkoiset savupatsaat erottuvat selvästi, koivujen varjot häilähtelevät valoläikkiä vasten. Tuollainen ilotulitus tekee olon hieman kammottavaksi. (s. 13.)" http://gamma.nic.fi/~juhatik/pohdinta/sahalin.htm,
Vanja enossa Astrov:"Ku mä istutan pienen koivun, ja sitte mä näen, miten se vihertää ja huojuu tuulessa, niin mun sydän pakahtuu, ja mä tunnen ylpeyttä ja mä... (Huomaa rengin, joka on tuonut tarjottimella lasin viinaa.) Mutta yhtä kaikki... (juo) ... täytyy lähteä. Kaikki tää on varmaan vaan jotain mun kummallista...
Japanin kielen oppikirjoja löytyy runsaasti Suomen yleisesti kirjastoista. Joten omasta kotikirjastostasi saat varmasti lainattua tai ainakin tilattua japanin alkeisoppikirjan. Suomen kielellä on julkaistu muutama ihan hyvä alkeisoppikirja. Kannattaa tutustua ainakin Kawatan "Japanin kieli"-teokseen, jonka saa myös kuuntelukaseteilla varustettuna sekä Takako Karppisen "Japanin kielen alkeet"-teokseen.
Suomeksi on ilmestynyt myös kaksi suppeahkoa sanakirjaa eli Tero Salomaan "Japani-Suomi-sanakirja" sekä Igarashin ja Kauppilan "Suomi-japani-suomi : 5000 sanaa ja sanontaa". Niillä pärjää varmasti opintojen alkuvaiheessa. Vaativampaa käyttöä varten kannattaa lainata tai ostaa laajempi englanti-japani- ja japani-englanti-sanakirja. Niitä...
Kyseessä voisi olla Guillaume Duprat'n Pannukakusta päärynäksi: kuinka maailma on ennen nähty (Nemo, 2009; suom. Kira Poutanen). Se on palkittu Bolognan lastenkirjamessujen parhaana tietokirjana ilmestymisvuonnaan 2009, ja siinä on juuri kuvaamasi kaltaisia avattavia luukkuja.
Kyseessä on englantilainen kansanlaulu "Kuninkaan viuluniekat", jonka suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Laulutunti. WSOY, 2005.
Musica 3-4. Warner/Chappell Music Finland, 1988.
Tie musiikkiin : Musica 2. Musiikki Fazer, 1976.
Esimerkistä näkee, etteivät koneet sentään ihan kaikkeen pysty. Tietokoneen käännösohjelmat tuottavat monesti käsittämätöntä ja tahattomasti hullunkuristakin tekstiä. Koneellisia käännösohjelmia haittaavat mm. puutteet asiayhteyksien ymmärtämisessä, samoin monimerkitykselliset ja epätavalliset sanat tuottavat ongelmia. Googlen käännösohjelma perustuu suurten tekstimassojen käytölle ja tilastollisille menetelmille, ja sen tekemät tekstien analyysit lienevät melko alkeellisia. Kiinan ja japanin kielen kääntäminen on ongelma sinänsä, koska niissä jokainen merkki voi tarkoittaa useaa eri asiaa.
Tietoa käännösohjelmista : http://www.kaj.fi/files/114/kajawa_nro_4_2008.pdf
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=862&vl=2007
http://www....
Oheisessa linkissä todetaan, että voiton tuottaminen osakkeenomistajille on yleensä osakeyhtiön tarkoitus pitkällä aikavälillä. Tähän sisältyy myös osan voitosta sijoittaminen investointeihin, joitten tarkoituksena on tuottaa voittoa osakeyhtiölle pitkällä aikavälillä, ei pelkästään yksittäiselle osakkeenomistajalle lyhyellä aikavälillä. Näin ollen kurssin lasku heikentää pitkän aikavälin tavoitetta ja kurssin nousu parantaa sitä. Lisätietoja oheisesta linkistä.
https://www.minilex.fi/a/voiton-tuottaminen-osakeyhti%C3%B6n-tarkoituksena
Suomen Pankin ekonomisti täydensi vastausta lisäksi seuraavasti:
”Yhtiön etu” voi olla hankala käsite, ja menee melko filosofiseksi. Voiko yhtiöllä, joka ei ole tietoinen toimija, olla jokin...
Luonnonkumia valmistetaan trooppisten puulajien maitiaisnesteestä. Kumin tuotantoon valjastettujen puiden elinkaari on vain noin 30 vuotta. Aikaisemmin kannattamattomiksi käyneet puut poltettiin, mutta nykyään niistä tehdään huonekalupuuta. Kumiplantaasien suurimpana haittana ympäristölle pidetään monimuotoisuuden katoamista, eroosiota, suurta vedenkulutusta ja puiden haavoittuvuutta kasvitaudeille.
https://helecleaner.com/luonnonkumi-ekologinen-vai-ei/
Vuonna 2016 laskettiin, että luonnonkumin tuotantoalue kattoi 11 miljoonaa hehtaaria maata. Kysyntä kasvaa koko ajan, joten yhä enemmän maata on sittemmin otettu tuotantokäyttöön. On mahdoton sanoa tarkalleen, kuinka paljon tästä alasta on raivattu muilta puulajeilta....
Heti alkuun on korostettava, ettei tämän palvelun vastaajilla ole lainopillista ammattipätevyyttä, joten hankalissa kysymyksissä kannattaa aina kääntyä asiantuntijoiden puoleen.
Lakimääräisessä perimysjärjestyksessä sukulaiset on järjestetty etäisyyden mukaisesti ryhmiin, joita kutsutaan parenteeleiksi. Laillinen perintöoikeus koskee siis vain sukulaisia. Jos vainajan sukulaisia ei ole elossa, puolison mahdolliset sukulaiset eivät kuulu laillisen perimysjärjestyksen piiriin. Tämä koskee luonnollisesti tilannetta, jossa vainajan omaisuus jaetaan ilman testamenttia. Testamentilla voidaan määrätä omaisuuden jakautumisesta toisin kuin laillinen perimysjärjestys vaatii. Jos testamentti on olemassa, vaimo kuollut eikä avioehtoa ole, leskimies...
Lainattavia lehti- tai kirja-artikkeleita voi hakea kaikista Suomen kirjastoista finna.fi-palvelun kautta. Valitaan Tarkennettu haku, hakukentäksi Aihe ja sitten kirjoitetaan hakukenttään artistin suku- ja etunimi. Valitettavasti vain osa lehdistä ja artikkeleista on asiasanoitettu, joten osumia tulee vähän. Anita Bakerista löytyy yksi suomenkielinen artikkeli Rytmi-lehden numerosta 9/1986. Sen lisäksi hänestä on kirjoitettu englanniksi David Nathanin kirjassa The Soulful Divas (Billboard Books 1999). Oleta Adamsista löytyy vain englanninkielinen artikkeli teoksessa Contemporary musicians : profiles of the people in music. Volume 17 (Gale Research, Cop. 1996). Kirjaa ei ole saatavilla Helmet-alueella, mutta voit tehdä siitä...
Kysymyksessä mainitun raamatuntekstin (Jer. 10:1-4, paremmin ehkä kokonaisuus 10:1-16) historiallinen yhteys lienee hieman epäselvä, mutta yleensä arvellaan, että se on suunnattu niille juutalaisille, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar (nimi voidaan lukea myös Nebukadressar) oli vuosina 598 ja 587 eKr. vienyt pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Profeetta on nähnyt vaaran, että hänen uskonveljensä omaksuvat siellä paikallisen väestön uskonnon tapoineen ja hän haluaa pilkallisesti muistuttaa, että sikäläiset jumalat ovat tosiasiassa vain puusta ja muusta elottomasta aineesta tehtyjä kuvia ja esineitä, jotka eivät kykene edes liikkumaan omin avuin vaan tarvitsevat kantajia. Ilmeisesti näitä jumalankuvia on kannettu paikallisissa...
Päivittäistavarakaupat ja -kauppaketjut solmivat ostosopimukset kunkin hyödykkeen tuottajan kanssa. Näin ollen ei ole olemassa standardihintaa tai korvausprosenttia, jonka voisi kauppaketjukohtaisesti tarkistaa. Päivittäistavaraliikeketjujen yhä kasvavasta vallasta alkutuottajiin nähden on kuitenkin kirjoitettu erilaisissa raporteissa, kuten mm. Finnwatch (2013) ja Kuluttajatutkimuskeskus (2011).
https://www.finnwatch.org/images/finnwatch_private_label_web_2_rev.pdf
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152351/Kirjallisuuskatsaus_kuluttajien_ja_tuottajien_vuorovaikutuksesta_elintarvikeketjussa.pdf?sequence=1
Myynnin lukuja voi tutkia myös ruokaketjujen omista vuosiraporteista:
Kesko: https://www.kesko.fi/...
Kyseessä voisi olla Alan Fennellin Simon ja Saaran taikahepo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1984.
Voit lukea lisää kirjasta Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Yhtiön omilla sivuilla on historiikkia, jonka mukaan Kellogg's olisi aloittanut "Pohjoismaissa" vuonna 1929. Aivan varma ei tämän perusteella voi olla siitä, kuuluiko Suomi tuon käsitteen piiriin, mutta mahdollista se on. Ainakaan siis ennen 1930-lukua tuotetta ei liene Suomessa ollut saatavana. Wikipedian Kellogg's-artikkelit eivät kerro juuri mitään eri maitten tuotantojen alkamisesta. Valitettavasti tämän suurempaa varmuutta ei lyhyehköllä verkkoetsinnällä löytynyt, mutta muistelen kyllä itsekin nähneeni ja luultavasti myös syöneeni Corn Flakes -hiutaleita 1950-luvulla.
Heikki Poroila
