Kortitemppukirjoja löydät seuraavasti:
Ota esille kirjaston aineistohaku osoite: http://www.helmet.fi/
Napsauta sivulta kohtaa Aihe, kirjoita tämän jälkeen hakusanaksi valkoiseen palkkiin korttitemput. Saat tämän jälkeen esille sivun jossa on lista kirjoista joissa on korttitemppuja.
Kun napsautat hiirellä kirjan nimeä saat esille sivun, joka kertoo missä kirjastoissa kirja on. Mikäli haluat varata kirjan voit tehdä sen napsauttamalla Varaus-painiketta. Tämän jälkeen ohjelma kysyy sinulta nimesi, kirjastokortinnumeron ja tunnusluvun eli pin-koodin. Mikäli sinulla ei ole pin-koodia saat sen käymällä kirjastossa, ota henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti mukaan, tunnusluvun aktivoi korttiisi kirjaston virkailija.
Varauksen voi tehdä myös...
Sekä yleisillä että tieteellisillä kirjastoilla on olemassa pohjoismaista yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä vuosittain järjestettävä Pohjoismainen kirjastoviikko, joka tänä vuonna järjestettiin 12.-18.11. Alla olevan linkin kautta saat enemmän tietoa viikosta, sekä sen takana olevista järjestöistä:
http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7389
Suomen kansalliskirjasto on tehnyt monenlaista pohjoismaista ja muutakin kansainvälistä yhteistyötä. Tietolinjan artikkeli on vuodelta 1999, mutta siitä löytyy monipuolista tietoa:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0299/kansainv.html
Suomessa Ulkoministeriö toimii yhteistyökumppanina ja rahoittajana kirjastojen kansainvälisessä yhteistyössä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/...
Hei,
Kiitos kysymyksestä.
Kyseessä on Rare Export -elokuvaa varten luotu teos, jota ei siis ei ole oikeasti julkaistu. Elokuvassa esiintyvät kirjan sivut on julkaistu netissä.
Joulupukista löytyy tietoa ainakin jouluperinteisiin liittyvistä kirjoista. Hieman samantapaista tietoa pohjoisesta mytologiasta voi löytää teoksista:
Egerkrans, Johan: Pohjoismaiset taruolennot (Minerva, 2014)
Tukiainen, Maaretta & Frey, Markus: Pohjolan voimaeläimet (Tuuma-kustannus, 2018)
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia
Harva, Uno: Suomalainen muinaisusko (uudistettu laitos: SKS, 2018)
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko (Gaudeamus, 2014)
Ganander, Christfrid: Mythologia Fennica (3. täyd. laitos, Salakirjat, 2016)
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastauksia voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteeshttp://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun nimet ja tee haku.
Kopioin sinulle osan aikaisemmin annetusta vastauksesta tähän:
"Onni lienee vanhepien tunteita pojan syntymän johdosta kuvastava nimi. Nimen voi käsittää myös onnellisen elämän toivotukseksi lapselle. Se voi myös olla lyhennelmä sanasta onnellinen, jolloin sen vastineita olisi latinan Felix (muistathan Mika Waltarin kirjan Feliks onnellinen) ja kreikan Makarios."
"Ilmari on muotoutunut kantasanasta 'ilma'. 1551 Psalttarissa mainitaan jo hämäläisten epäjumala Ilmarinen. Kalevalassa seppä Ilmarinen oli yksi eepoksen sankareista. Ensimmäinen...
Kirjastojen verkkokirjastoista voi hakea teoksia suomenruotsalaisesta kansanmusiikista tai kyseistä musiikkia hakusanoilla "suomenruotsalaiset", "kansanmusiikki" ja valita aineistolajiksi esim. "teksti" tai "cd". Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy näillä hakusanoilla esimerkiksi Finlands svenska folkinstitutin julkaisuja eri aiheista. Teoksessa Paimensoittimista kisällilauluun (1976) käsitellään myös hieman suomenruotsalaista kansanmusiikkia Ann-Mari Häggmanin artikkelissa Ruotsalaisseutujen pelimannit ja soittimet.
Suomenruotsalaista kansanmusiikkia cd-muodossa löytyy esimerkiksi Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sarjasta Finlandssvensk Folkumusic (tai Finlandssvensk folkmusik). Artisteista ja pelimanniyhtyeistä mainittakoon...
Kyseessä saattaisi olla liiketunnistin. Esimerkiksi julkisissa käymälätiloissa sellaisia käytetään katkaisijan tarpeen poistamiseksi ja sen varmistamiseksi, etteivät valot pala turhaan, mutta ovat kuitenkin päällä aina silloin, kun niitä tarvitaan.Kameravalvonnasta on tiedotettava avoimesti: siitä tulee olla näkyvillä varoituskyltit. Lain mukaan toteutettua kameravalvontaa voidaan käytännössä käyttää kaikissa julkisissa tiloissa paitsi pukeutumistiloissa, pukukopeissa, wc-tiloissa, kylpyhuoneissa, saunoissa ja sovituskopeissa. Näissä tiloissa kameravalvonta on yksityisyydensuojan perusteella ehdottomasti kielletty. Rikoslain 24 luvun 6 §:n mukaan henkilö, joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa...
Tekijänoikeuslain ns. sitaattipykälän 22 mukaan tällainen runon osan lainaaminen on sallittua. Laissa mainittu "hyvän tavan mukaisesti" sisältää lähteen mainitsemisen, tässä tapauksessa laulutekstin kirjoittajan nimen ja alkuperäisen laulun nimen mainitsemisen. Tietokirjallisuudessa asia hoituisi kaarisulkeisiin perään tehdyllä merkinnällä, mutta kaunokirjallisessa tekstissä on varmaan luontevampaa tehdä tämä merkintä koko tekstin loppuun tai jos tämä luku julkaistaan erillisenä, kyseisen luvun loppuun. Maininta voi olla esimerkiksi tällainen: "X:n muistelema teksti on katkelma Y:n laulutestistä Z."
Heikki Poroila
Astrid Lindgrenin lastenromaaniin "Vaahteranmäen Eemeli" perustuvan näytelmän esitysoikeussopimuksia hoitaa Näytelmäkulma. Näytelmän tiedot löytyvät agentuurin sivuston Näytelmät ja kirjailijat -alalehdellä olevasta hausta sekä kirjailijan että teoksen nimellä. Näytelmäkulma hoitaa myös muiden Lindgrenin teoksiin perustuvien näytelmien esitysoikeuksia.
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1
Toivo Palmrothin säveltämä ja Reino Hirvisepän (eli Reino W. Palmrothin) sanoittama "Talonpoikaismarssi" sisältyy lehteen "IKL:n joulu" (01.12.1936, s. 54-55). Laulu alkaa: "Tään maan onnen me ostimme kerran". Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Ainut levytys löytyy Kansalliskirjastosta, jossa sen voi kuunnella. Käyttökopio on tilattavissa kuunteluhuoneeseen. Myös Yleisradiolla näyttää olevan tämä levytys, jolla laulun esittää Mustan Karhun yhtye ja joukko ylioppilaita johtajanaan Eino Raitio (Odeon A228315). Samalla äänitteellä on myös AKS:n marssi.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Talonpoikaismarssi, nuotti:
https://digi....
Sukunimi Mehtäläinen on peräisin Suomen itäisten murteiden alueelta. Itäisissa murteissa mehtä tarkoittaa yleiskielen metsää. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kovin yleinen nimi se ei ole. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 173 Mehtäläinen-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
"Ruovonpäillä" tarkoitetaan järviruo'on (Phragmites australis) pehmeitä röyhykukintoja, joita käytettiin esimerkiksi tyynyjen ja patjojen täytteinä sekä eläinten rehuna. Valmiiksi riivityt ja kuivatut röyhyt olivat arvokasta kauppatavaraa.
Lähde:
Nils Storå, Ihminen, järviruoko ja kulttuurimaisema. – Teoksessa Ihmisen maisema (1995)
Jännityskirjailija Christopher Fowler muistelee Clive-strippiä yhdessä blogikirjoituksistaan, ja sen perusteella Cliven – ja myöhemmin uudelleen Cliven pikkusiskon Gussien mukaan Augustaksi nimetyn sarjakuvan – kissan ja koiran nimet ovat Crippen ja Solomon. Fowlerin Bryant & May -jännäreissä on Crippen-niminen kissa, joka on saanut nimensä kuuluisalta murhamieheltä, mutta hän kirjoittaa, ettei se ollut ensimmäinen tämän niminen kissa: "He and Solomon the dog appeared in Dominic Poelsma & Angus McGill's cartoon strip in the Evening Standard called first 'Clive', then 'Augusta'."Amazon UK -sivustolta löytyvän lukijan Clive in love -kirja-arvostelu mainitsee, että Cliven perheen sukunimi on Bravo ja hänen tyttöystävänsä...
BTJ kirjastopalvelu on yksi välittäjä joka tarjoaa kirjastoille vuosittain yli 500 uutta videotallennetta. Se esittelee KIRJOssa sekä ulkomaisia että kotimaisia pitkiä elokuvia, lastenelokuvia, dokumentteja, tieto-ohjelmia ja musiikkivideoita. Kokeile yhteydenottoa heihin.
http://www.btj.fi/
Suomen elokuvakontakti vuokraa ja nyttemmin myy DVD:nä lyhytelokuvia, lastenelokuvia sekä dokumenttielokuvia. Se levittää eritoten kotimaisia elokuvia.
http://www.elokuvakontakti.fi/site/
Julkisesti esitetttävä elokuva on myös tarkistettava:
Kuvaohjelmien tarkastaminen
* vain ohjelmat, joita julkisesti esitetään tai levitetään alle 18-vuotiaille on tarkastettava ennakkoon.
* tarkastamisen suorittaa Valtion elokuvatarkastamo.
* ikärajat: S(...
Runo on nimeltään ”Navetan juhla”. Se sisältyy Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan ”Iloiseen aapiseen” (WSOY, 1. painos 1933, näköispainos 2004, s. 26) ja myös samojen tekijöiden ”Kotiaapiseen” (WSOY, 1937). Tämäkin aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiRunon on säveltänyt Olavi Ingman. Laulu sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: ”Iloisia lauluja lapsille” (WSOY, 1946). Nuotissa laulu alkaa: ”Aa dee tässä kiehuu tee”. Navetan juhla Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926987?term=HAAVIO&term=ILOINEN%20AAPINEN&page=30
Astronautti-nimitystä käyttävät Yhdysvaltojen, Kanadan, Euroopan ja Japanin avaruusjärjestöt (NASA, CSA, ESA ja JAXA). Venäjän avaruusjärjestö (Roscosmos) käyttää temiä kosmonautti ja Kiinassa taas käytössä on taikonautti-nimitys. Lisäksi ranskan kielessä tunnetaan myös rinnakkainen nimitys "spationaute ".
France Culture: https://www.franceculture.fr/sciences/cosmonaute-spationaute-ou-astrona…
WordlAtlas: https://www.worldatlas.com/articles/what-is-the-difference-between-an-a…
Aivan oikein, Kansalliskirjasto (osa Helsingin yliopiston kirjastolaitosta, entinen Helsingin yliopiston kirjasto) kerää edelleen pienpainatteita, joiksi exlibriksetkin luetaan.
Exlibristä tulee toimittaa kaksi kappaletta. Lähetyksen mukaan tulee liittää kaksi lähettäjän täyttämää vapaakappaleiden lähetysluetteloa, joista toisen kirjasto sitten lähettää luovuttajalle kuitattuna takaisin. Lomakkeessa tulee olla lähettäjän yhteystiedot, tuotteen valmistusajankohta, lyhyt kuvaus itse tuotteesta ja alla lähettäjän allekirjoitus. Lähetysosoite on
Kansalliskirjasto /Vapaakappaletoimisto
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
Kansalliskirjaston vapaakappaletoiminnasta kerrotaan tarkemmin osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/...
Valo ikkunassa, alkukieliseltä nimeltään The light behind the window, ilmestyi alun perin vuonna 2012. Sen myötä näyttää siltä, että kaikki kirjailijan Luncinda Riley -nimellä kirjoittamat kirjat on nyt suomennettu. Aiemmalla Lucinda Edmonds -nimellä julkaistuista kahdeksasta romaanista on suomennettu neljä (Tähti ja enkeli 1996, Näyttämöiden lemmikki 1997, Sydämen aaria 1998 ja Ilman sinua 1999). Suomentamattomista neljästä Edmonds-teoksesta Riley kirjoitti uudelleen Seeing double -romaanin, joka julkaistiin nimellä The love letter ja suomeksi Vaarallinen kirje.
Ainakin toistaiseksi kokonaan kääntämättä ovat romaanit Lovers and players (1992), Hidden beauty (1993) ja Playing with fire (1998). Niiden julkaisemisesta ei ainakaan...
Brittien kruununperimysjärjestyksen säännöt ovat varsin yksiselitteiset: ensisijaisina perillisinä tulevat kyseeseen hallitsijan jälkeläiset, jotka ovat syntyneet hyväksytyn avioliiton aikana. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset eivät voi periä kruunua.
Jos kävisi ilmi, että toinen kuningas Charlesin pojista ei olisikaan hänen biologinen lapsensa, tämä todennäköisesti poistettaisiin kruununperimysjärjestyksestä kokonaan. Edes australialaisella Simon Dorante-Daylla, joka on väittänyt olevansa Charles III:n ja hänen kuningatarpuolisonsa Camillan 60-luvulla syntynyt lapsi, ei olisi sijaa perimysjärjestyksessä, vaikka hän onnistuisi osoittamaan väitteensä paikkansapitäväksi, koska Charles ja Camilla eivät olleet naimisissa Dorante-...
Heinäveden historiaa käsittelevä sivusto (http://www.wikiwand.com/fi/Hein%C3%A4veden_historia#/ ) kertoo kunnan väkiluvun olleen 7 031 asukasta vuonna 1865. Heinäveden seurakunnan sivuilla (http://www.heinavedenseurakunta.fi/19) ilmoitetaan vuoden 1948 väestömääräksi 10 149 asukasta. Tilastokeskuksen sivuilla olevasta taulukosta kohdasta avainluvun muutos ajassa näkyy väkiluvun kehitystä vuosilta 1988-2014 (http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?active1=090).
