Hei
Jeera on juustokumina (tai roomankumina) (meira.fi, gernot-katzers-spice-pages.com, herbal-organic.com)
Ajwain on intiankumina (gernot-katzers-spice-pages.com, herbal-organic.com)
Tässä blogikirjoitus näiden eroista: mangojauhetta.blogspot.com
1920-luvulla Kiinassa käytiin sisällissotaa.
1912 tasavallaksi julistautuneen Kiinan ensimmäisen presidentin Juan Ši-kain kuoltua 1916 maa ajautui nopeasti täydelliseen kaaokseen. Eri osissa maata valtaan nousseet maakuntien sotilaskomentajat hallitsivat alueitaan käytännössä itsenäisesti ja kävivät kiivaita taisteluja toisiaan vastaan.
20-luvulle tultaessa sisäisesti hajanainen Kiina oli jakautunut käytännössä kolmeen osaan: Etelä-Kiinaa hallitsi Sun Jat-sen, jonka lähin mies oli sotilaskomentaja Tšiang Kai-šek; maan keskiosia valvoi kenraali Wu Pei-fu, ja pohjoisosat olivat kenraali Tseng Tso-Linin hallinnassa.
Vuoden 1923 aikana Kiinan eri vallanpitäjät ajautuivat laajamittaiseen sisällissotaan. Sun Jat-senin kuoltua...
Täysikuu merkitään kalenteriin sen mukaan, mille päivälle osuu tarkka täydenkuun hetki. Vaikka kuu näyttää paljain silmin täysin pyöreältä eli täydeltä useamman vuorokauden ajan, täysikuu on tarkalleen ottaen silloin, kun kuu on radallaan tismalleen vastakkaisella puolella kuin aurinko. Täysikuun kellonajasta siis riippuu, kumpi yö on sitä lähempänä.Esimerkiksi joulukuussa 2025 kuu oli täysi 5.12. klo 1:14. Kalenterimerkki on siis päivän 5.12. kohdalla ja "täysin" hetki heti vuorokauden aluksi, 4. ja 5. päivän välisenä yönä. Vuoden 2026 tammikuussa ajankohta on 3.1. klo 12:03 eli vuorokauden puolivälissä - kumpikin yö lienee yhtä hyvä tai huono sen tarkkailuun. Toukokuussa 2026 täysikuu on 1.5. klo 20:23 eli vuorokauden loppupuolella....
Nykyisen Venäjän alueella eläviä on kutsuttu isovenäläisiksi ja esimerkiksi ukrainalaisia ja valkovenäläisiä vähävenäläisiksi. Nimityksilllä on pyritty korostamaan eroa slaavilaisten kansojen välillä.Lähteet ja lisätietoaYle: Venäjän ja Ukrainan kansat, kuin veljet keskenään? Tutkijan mukaan Ukraina on historiansa kautta lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Venäjää: https://yle.fi/a/3-12343975Savonmaa: Isovenäläiset ja vähävenäläiset https://savonmaa.fi/articles/article/isovenalaiset-ja-vahavenalaiset
Jos mahdollista, ota yhteyttä sen kaupungin kirjastoon, joka omistaa rikkoutuneen tai hukkaan menneen aineiston. Voit kuitenkin hoitaa asian myös muissa kaupungeissa.
Voit korvata kirjan maksamalla kirjastossa käydessäsi sen korvaushinnan. Yleensä voit myös sopia kirjaston kanssa hankkivasi uuden kappaleen korvattavan tilalle.
Aineiston korvausmaksun voit maksaa myös verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
Kesällä julkaistun artikkelin mukaan SARS-CoV-2 -virusta on maapallolla sadan gramman ja kymmenen kilon välillä oleva määrä.
Sender, R., et al., "The total number and mass of SARS-CoV-2 virions", Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, June 22, 2021, 118 (25). https://doi.org/10.1073/pnas.2024815118
Suomen Kellomuseosta kerrotaan, että museon kokoelmiin kuuluu kelloseppämestari Lauri Helskeen vuosina 1934-36 suunnittelema ja valmistama raekello, joka on yksi maailman tarkimmista mekaanisista kelloista. Raekellosta löytyy tietoa Kellomuseon sivuilta: http://www.kellomuseo.fi/menneet.html# -> Raekello - maailman tarkin mekaaninen kello?.
Yksittäisen kellon nimittäminen maailman tarkimmaksi on kuitenkin ongelmallista jo pelkästään siitä syystä, että kaikkia kelloja ei ole testattu, ja lisäksi testaus pitäisi suorittaa täsmälleen samoissa olosuhteissa, jotta tulos olisi vertailukelpoinen.
Aika määritellään nykyään atomikellojen avulla. Koordinoitu yleisaika eli UTC saadaan eri puolilla maailmaa sijaitsevien atomikellojen keskiajasta....
Meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 3,5 prosenttia, ja lähes 97 % maapallon vesivaroista on tätä väkevämpää laatua.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/05/yle-tieteen-kesakalenteri-miks…
Tästä päätellen suolapitoisuus ei ole liiallisesti alenemassa.
Ohessa vielä toinen vastaus tässä palvelussa suolapitoisuutta koskevaan kysymykseen.
"Kysymys: Merivesi on suolaista, mutta järvivesi makeaa. Miksi näin? Mistä meriveden suolaisuus johtuu?
Vastaus: Veden kiertokulku luonnossa on periaatteessa hyvin yksinkertainen. Vesi haihtuu merestä, kulkee vesihöyrynä tuulen mukana, tiivistyy pilveksi ja sataa maahan. Sieltä se valuu jokia ja järviä pitkin takaisin mereen.
Maapallo on niin vanha, että vesi on ehtinyt kiertää tämän lenkin...
Hakemalla Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa http://www.turku.fi/kirjasto/ löytyy International Who's Who of Professional and Business Women vuodelta 1989. Hakutuloksesta käy lisäksi ilmi että teos on sijoitettu Käsikirjaston hyllyyn (ts. ei ole lainakappale). Mutta International Who's Who of Professionals -nimistä kirjaa ei löydy, ja näyttää siltä että on perin hankalaa löytää Suomesta ylipäätään: sekä Manda (yleisten kirjastojen yhteistietokanta) että Linda (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) antavat kielteisiä hakutuloksia.
Lahden toisella puolella Kungliga biblioteket, Stockholms stadsbibliotek, ja Stockholms universitetsbibliotek eivät nekään tunnista ko. kirjaa.
(Ns. vapailta markkinoilta löytyy sen sijaan, esim....
Hei!
Kirjoittajan selvittäminen Wikipedian artikkelista ei näytä olevan ihan yksinkertaista, sillä yhtä artikkelia voi kirjoittaa ja muokata useampi henkilö. Wikipedian artikkeleiden yhteydessä on artikkelin "historia", josta näkyvät muokkaajat, mutta moni käyttää lempinimeä tms. Wikipediassa sanotaan mm. näin:
"Wikipedian käyttäjät [vastaavat artikkeleista]. Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan... Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka...
Mocoma-laitteiden valmistajasta ei tosiaan verkosta löydy juurikaan tietoa. Tuotemerkki katosikin markkinoilta jo ennen internet-aikaa 1990 luvulle tultaessa.
Ilmeisesti tanskalainen Cetelco oli kuitenkin yritys Mocoman takana https://www.mobilecollectors.net/phone/6247/Cetelco+Mocoma+CTC-900B
Cetelco ajautui taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun lopulla ja sen toiminta siirtyi saksalaisen Hagenuk-yrityksen haltuun.
https://books.google.fi/books?id=zymJfogLlmIC&pg=PA94&lpg=PA94&dq=cetel…
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Aykroyd, Peter: Nuorten taitovoimistelu
Hämäläinen, Raili: Taitavaksi voimistelijaksi
Tikkanen, Jouko: Temppuja telineillä
Soitto urheilukirjastoon http://www.stadion.fi/Urheilumuseo/kirjasto/kirjasto.html
osoitti, että heiltä löytyy aiheeseen liittyviä kirjoja, mutta
uutta aineistoa vähemmän. Urheilukirjaston käyttö on kaikille avointa.
Ilmeisesti tarkoitat varhaisinta äänitettä kupletista ”Yö Kaivopuistossa”? Sillä nimellä tästä kappaleesta ei löydy levytystä, mutta kappaleella on muitakin nimiä: ”Helsingin kulkurin huolia”, ”Kulkuripoika Helsingissä” ja ”Asuntopula Helsingissä”. Kaikissa melodia on sama; joissakin versioissa sävelmä on merkitty kansanlauluksi, uudemmissa viitteissä säveltäjäksi on nimetty Saša (tai Sasha) Makarov. Sävelmän alkuperäinen nimi on "Kak tsvetok dušistyi" (tai "Kak tsvetok dushistyi"). Sävelmä tunnetaan nimellä "Kerenski".
Kupletin sanoituksen on ilmeisesti alun perin tehnyt Eino H. Ahti (1894-1955), joka käytti mm. salanimeä Ahti H. Einola. Tosin Einari Kukkonen pitää kappaletta J. Alfred Tannerin kuplettina, kun taas Reino Hirviseppä...
Armi Kuusela ajoi helmikuussa 1953 Sunbeam Talbot -autonsa etuosan lyttyyn ajaessaan jäisellä tiellä päin linja-autoa. Hänelle itselleen ei käynyt kuinkaan. Ilmeisesti auto ei palannut Armi Kuuselän käyttöön, eikä sen myöhemmistä vaiheista löytynyt tietoa.
(Lähde: Marttila Jorma, Armin kultaiset vuodet, 1999, s. 114-115)
Euroopan komission ylläpitämä Eurodice -sivusto julkaisee kuvauksia kansallisista koulutusjärjestelmistä sekä mm.indikaattoreita ja tilastoja koulutuksen alalta. Sivuston mukaan Sveitsi on liittovaltio ja monikielinen maa, jossa on hajautettu koulutusjärjestelmä. Ensisijainen vastuu koulutuksesta on 26 kantonilla eli osavaltiolla. Kukin osavaltio luo oman opetussuunnitelmansa, mutta periaate on, että opetuskieli on saksa, ranska, italia tai retoromaani riippuen kielialueesta. Oppilaat oppivat kielialueensa pääkielen ohella peruskoulun aikana jonkin toisen Sveitsin virallisista kielistä sekä englannin kielen.Lisätietoja aiheesta löydät Eurodice -sivuston Sveitsiä kuvaavasta osuudesta:https://eurydice.eacea.ec.europa.eu/national-...
Philip Larkinin lyriikkaa on kaiken kaikkiaan käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta This be the verse kuuluu harvalukuisiin Larkin-suomennoksiin: Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -antologiasta löytyy Risto Ahdin suomenkielinen tulkinta Tässä sinulle säkeet.
"Nigromantin" taustalla lienee sana nekromantia, josta keskiajan latinassa esiintyi muunnos "nigromantia". Nekromantia (nigromantia) merkitsee ennustamista vainajien henkiä manaamalla; näin ollen "nigromantin" voisi ajatella merkitsevän ennustajaa, joka manaa kuolleita ennustamaan tulevaa.
Etsitty runo on Arthur Rimbaud'n Le bateau ivre, josta löytyy ainakin neljä eri suomennosta: Humaltunut venhe (Kaarlo Sarkia), Humaltunut laiva (Sarkian käännöksen pohjalta Aale Tynni), Juopunut pursi (Tuomas Anhava) ja Juopunut pursi (Einari Aaltonen).
Kysymyksessä on siteerattu näistä Anhavan tulkintaa:
"Lapsille olisin mielinyt näyttää sinisten aaltojen
doradit, nuo kultaiset kalat, laulavat kalat."
Anhavan Juopunut pursi on luettavissa kokonaisuudessaan esimerkiksi kirjoista Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991) ja Anhavan runosuomennosten kokoelmasta Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (Otava, 2003) sekä Parnasso-lehden...
Kyllä Kustaa Vaasa kävi Helsingissä, perustamassaan kaupungissa. Kustaa Vaasa saapui valtakunnan itäosaan, Suomeen, vuonna 1555 ja viipyi täällä 11 kuukautta ja kävi tuolloin myös Helsingissä. Staffan Bruunin artikkelissa HBL;ssä (22.9.2017) kuvataan Kustaa Vaasan uraa ja myös hänen vierailuaan Suomessa sekä näkemyksiä Suomesta ja suomalaisista, https://www.hbl.fi/artikel/720983f4-41a5-4597-99a4-f56ae912b975.
Kustaa Vaasa -arkistomateriaalia (esim. päätöksiä ja kirjeitä) löytyy runsaasti Ruotsin Riksarkivetistä, https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=Gustav+I
