Tekijänoikeuslaki 12§ sallii kopioinnin yksityistä käyttöä varten. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeuslaki
Heiri on vanha talon nimi ja sukunimi Vaasaan kuuluvan Vähänkyrön Hiiripellon kylässä, jossa myös Heirintie sijaitsee. Vähänkyrön Joulu -lehdessä v. 1980 mainitaan, että Heiri saattoi aikoinaan olla Hiiripellon kylän suurin talo. Sittemmin talon nimi on lehden mukaan muuttunut Ollilaksi.
Aurelius Augustinuksen säilynyt kirjallinen tuotanto sisältyy täydellisimmässä laitoksessa 16 tukevaan niteeseen. Useimmat hänen teoksensa ovat syntyneet kiistakirjoituksina, vastauksina esille nousseisiin kysymyksiin tai sielunhoidollisiin tarpeisiin. Suomeksi ovat ilmestyneet: 1)Tunnustukset/Confessiones (viim. painos v. 2003), 2)Jumalan valtio 1/De civitate Dei (10 ensimmäistä kirjaa, kirjat 11-22 suomentamatta), 3)Henki ja kirjain/De spiritu et littera, 4)Herramme vuorisaarna/De sermone Domini in monte, 5)Usko, toivo ja rakkaus/De fide spe et caritate, 6)Saarnoja ja 7)Pääsiäispuheita. Osa suomentamattomista kirjoista on peräisin ajalta ennen hänen lopullista kääntymistään kristinuskoon (v. 386). On vaikea sanoa, missä hän on käsitellyt...
Valitettavasti kaukolainaa ei voi tilata muualta, jos nimeken on HelMet-kirjastolla jo olemassa - eikä silloinkaan, vaikka kaikki HelMetin niteet olisivat lainassa, kuten nyt tässä tapauksessa.
Vaihtoehdot ovat joko tehdä varaus HelMetin nimekkeeseen (niteitä on 34 kpl eikä tällä hetkellä ollenkaan varausjonoa, joten jokin niteistä kyllä vapautuu lähiaikoina) tai kysellä muista kirjastoista.
Oppilaitoskirjastoista kyseistä kirjaa kyllä löytää. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Opiskelijakirjasto omistaa kyseistä nimekettä 86 kpl kahden viikon lainalla, joista tällä hetkellä on kaksi hyllyssä. Lisäksi Opiskelijakirjastossa näyttää olevan kahden vuorokauden pikalaina myös hyllyssä. Saat kirjan varaamalla melko nopeasti HelMet-kirjastosta,...
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi maahanmuuttajan etninen tausta eikä ikä.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi. Kirjoita aiheeksi maahanmuuttajat tai kotouttaminen.
Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsingin kaupunki. 2002
Suomeen muuttajan opas. Työministeriö. 2001
Merkitse mopojen määrä muuttujaksi X. Autojen määrä on kolme kertaa niin suuri kuin mopojen määrä eli 3X. Polkupyörien määrä on kaksi kertaa niin suuri kuin autojen määrä eli 2 x 3X. Ajoneuvojen yhteismäärä on siis X + 3X + 2 x 3X = 30 eli 10X = 30. Tästä saat ratkaistua yhtälön.
Alexia on lyhentymä nimestä Aleksandra, joka taas on Aleksanterin sisarnimi. Aleksanteri on alkuaan kreikan Aleksandros 'puolustaja, suojelija' ja Aleksandra tarkoittaa siis puolustajatarta tai suojelijatarta.
Aleksandran nimipäivä on 11.9.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Johannes Kastajan pään vaiheista ei ole varmaa tietoa, ja perimätieto kertoo eri versioita tapahtumista. On olemassa ainakin neljä reliikkiä, joiden uskotaan olevan Johannes Kastajan pää.
Perimätiedon mukaan pää löytyi Jerusalemista Herodeksen palatsin viereltä. 300-luvulla kaksi pyhiinvaellusmatkalla Jerusalemissa olevaa munkkia löysivät pään ja lähtivät kuljettamaan tätä kotimaahansa. Sen jälkeen pään vaiheista on kaksi erilaista traditiota. Ensimmäisen mukaan munkit veivät pään mukanaan Kilikiaan, josta se oli määrä siirtää Konstantinopoliin. Sattuneesta syystä pää kuitenkin jäi Bitynian Panteikhioniin, jossa se säilyi, kunnes keisari Teodosios Suuri (379–395) nouti pään ja kuljetti sen Hebdomonin kirkkoon Konstantinopoliin....
Jeanne d'Arcista on suomeksi vain yksi varsinainen elämäkerta: Armas J. Pullan Jeanne d'Arc vuodelta 1938.
Tietoja hänestä on myös kirjoissa Valloittavia naisia (1948), Fries: Kuuluisia naisia (1911) ja Setälä: Keskiajan nainen (1996). Jeanne d'Arc on päähenkilönä
historiallisissa romaaneissa Dahlerup: Orleansin neitsyt (1947), Twain: Johanna d'Arc (1910) tai Orleansin neitsyt (1948) sekä Schillerin näytelmässä Orleansin neitsyt (1875).
Monet näistä teoksista ovat niin vanhoja, että ovat vain kirjastojen varastoissa. Kannattaa kääntyä lähimmän kirjaston puoleen ja pyytää tilaamaan kirjat sieltä.
Määritelmiä voi etsiä suomen kielen sanakirjoista. Esim. Editan julkaisema Suomen kielen perussanakirja määrittelee tilkesanat näin: puheessa esiintyvä ajatuksen kannalta merkityksetön lisäkesana (esim. niin ku(in), t(u)ota). Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja määrittelee tilkesanat puhekielen sanoiksi, joita ilmankin asia välittyy, liikasana, toiste. Tilkesanoista käytetään myös ainakin nimitystä täytelisäkkeet.
Ei ole. Kirjasampo-sivustolla pääsee tarkastelemaan kaikkien Kaari Utrion teosten kuvauksia, ja ainakaan yhdenkään Kirjasampoon listatun teoksen tiedoissa ei lukenut, että kirja sijoittuisi 1700-luvulle. Utrion kirjoissa liikutaan useimmiten 1300- tai 1800-luvulla.
Lähde:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124
Runebergin suvun kantaisänä pidetyllä rakuuna Erik Larssonilla oli sotilasnimi Rönberg. "Rön" merkitsi 1600-luvun ruotsin kielessä ilmeisesti pihlajaa. Myöhemmin nimi kirjoitettiin muodossa Runneberg, ja Erikin poika Lars omaksui sen sukunimekseen muodossa Runeberg, kun hänestä tuli kirkkoherra.Lähteet:Runeberg - Kotus
Varsinaisia kokemuksia ja haastatteluja ei suoranaisesti löytynyt, mutta ohessa listatuissa teoksissa on mm. tutkimustietoa selkosovellusten käytöstä.
Teoksessa Selkoa selkokielestä (Toim. Ari Sainio. Helsinki, 1994) löytyy artikkeleita selkosovellusten käytöstä, mm. kehitysvammaisten lukuryhmätoiminnasta, selkokieli vanhusten käytössä, selkokieli afaatikon kuntoutuksessa ja ulkomaalaisten opetuksessa.
Myös kirjassa Teksti, joka rakastaa lukijaansa : kirjoituksia selkokielestä (Toim. Ari Sainio. Helsinki, 2000) on artikkeleita liittyen aiheeseen: mm. Irja Vinnin ja Ari Sainion artikkeli "Selkokielisten ja yleiskielisten tekstien ymmärtäminen kehitysvammaisilla". Teoksessa esitellään myös erilaisia tutkielmia selkokielestä, esim....
Emme ole onnistuneet löytämään mainintaa neiti Kesäheinästä Juhani Ahon novelleista. Voi siis olla, että nimeä ei esiinny Ahon novelleissa tai lastuissa. Pidemme kuitenkin asian mielessä, ja olemme yhteyksissä jos törmäämme nimeen Ahon tai jonkun muun aikakauden kirjailijan tuotannossa.
Kirjasammosta voit muuten tehdä hakuja myös henkilöhahmon nimen perusteella:
https://www.kirjasampo.fi/fi
Tekijänoikeuslaki on Suomen laki -teoksen I-osassa, kohdassa Yr 401. Kirjaa ei tosin voi kauhean selkeäksi väittää, mutta kyllä sieltä löytyvät pykälät Valokopiointi, Kappaleiden valmistaminen opetustoiminnassa , Tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevia erityissäännöksiä jne. Itselleen asiaa voi ehkä selkiyttää teoksen: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja avulla.
Se on tosin vain hakusanaluettelo, mutta kunkin hakusanan, esim. valokuva, kohdalla annetaan viitteitä teoksiin tai toisiin hakusanoihin; kirja on vuodelta 1998. Tekijänoikeuslaki on muuttumassa, joten varminta lienee seurata tilannetta internetin välityksellä, sieltä löytyy sivuto osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi .
Seuraavista kirjoista saat tietoa 1940-luvun lastenkirjallisuudesta:
NUORTENKIRJA Suomessa ennen ja nyt - WSOY, 1966
LAPPALAINEN, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus - W+G, 2. uud.p. 1979
SUOMEN kirjallisuushistoria 3.- SKS, 1999
HEIKKILÄ-HALTTUNEN, Päivi: Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi - SKS, 1999
PIENI suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia - Tammi, 2003
HUHTALA, Liisi: Ilosaarten seutuvilta - BTJ Kirjastopalvelu, 2004
LASTENKIRJA aikansa kuvastimena - BTJ Kirjastopalvelu, 2005
Seuraavista linkeistä pääset TY:n, SNI:n ja Turkuamk:n kirjastojen kautta opinnäytteisiin.
http://kirjasto.utu.fi/
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/prohje.htm
http://www.turkuamk.fi/kirjasto/
Mihail Solohovin tunnetuimman romaanin alkuperäinen nimi on "Tihi Don" eli "Hiljainen Don". Romaanista on julkaistu englannin kielinen versio, jonka nimi on "The silent Don" ja joka jakautuu kahteen osaan. Osilla on alaotsikot "And quiet flows the Don" ja "Don flows home to the sea". "Don flows home to the sea" ei siis ole erillinen teos.
Solohovin romaani on kokonaisuudessaan suomennettu nimellä "Hiljaa virtaa Don". (On olemasa myös vanhempi suomennos nimellä "Hiljainen Don".)
