Venäjän kielikursseja voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 etsimällä kolmella asiasanalla eli venäjän kieli, kielikurssit, alkeistaso (tekijä+nimike -kohdat voi muuttaa nuolesta asiasanoiksi). Näin löytyvät mm. seuraavat
- Opi Venäjää : oleellisia sanoja ja sanontoja aloitteilijoille
- Nikiforow, Maria: Saljut
- Furlong, Svetlana: Puhu venäjää, käytännön venäjän alkeiskurssi
Part-time loverin on suomeksi levyttänyt ainakin Kari Värri & Bamperos. Stevie Wonder -tulkinta Vanhaan taloon löytyy vuonna 1986 julkaistulta esittäjänsä nimeä kantavalta albumilta.Kari Värri & Bamperos – Kari Värri & Bamperos (1986, Vinyl) - Discogs
Valtioiden liput ja vaakunat -kirjassa sanotaan, että "Luxemburgin trikolori on samanlainen kuin Alankomaiden lippu, paitsi siinä on eri mittasuhteet ja sininen on hiukan vaaleampi". Tarkemmat mitta- ja värimääritelmät löytyvät sivulta http://flagspot.net/flags/lu.html#alt
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että ”Into” on 1850-luvulla suomalaisuusaatteen innoittamana muodostettu nimi. ”Suomen sanojen alkuperä” -teoksen (osa 1; Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) mukaan ”into” saattaa olla germaanista lainaa sanasta, josta tulee muinaisruotsin ’ulostekoa, työsuoritusta’ merkitsevä sana ”inna”. Etymologinen yhteys on kuitenkin epävarma. ”Into” merkitsee erityisesti itämurteissa ’kovaa halua’, mutta vanhassa kirjasuomessa se on voinut tarkoittaa myös ’kiimaa’.
Nimi ”Aaro” perustuu ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan hepralaiseen nimeen ”Aaron”, jonka alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisegyptin ’vuorta’ merkitsevästä sanasta. Täyttä...
Kirjastoissa ei ole standardivalikoimaa, vaan jokaisella kirjastolla on oma kokoelmapolitiikkansa, joka määrittää raamit, mitä kokoelmiin otetaan. Yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmapolitiikat esimerkiksi ovat myös hyvin erilaiset. Sen lisäksi on eri alueisiin ja/tai tehtäviin erikoistuneita kirjastoja, esimerkiksi Saamelaiskirjasto ja Kansalliskirjasto.
Korkealla tasolla yleisten kirjastojen toimintaa ja kokoelmaa ohjaa laki yleisistä kirjastoista, jossa sanellaan muun muassa näin:
Yleisen kirjaston tehtävät
Yleisen kirjaston tehtävänä on:
1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4) tarjota...
Nykyisin on käytössä erilaisia lukemaan opettamisen menetelmiä. Esimerkiksi seuraavat kirjat esittelevät joitakin menetelmistä, joita on käytetty opetettaessa alle kouluikäisiä lapsia lukemaan:
Doman, Glenn, Miten opetan pienen lapseni lukemaan, lempeä vallankumous. WSOY. 1991.
Karvonen, Pirkko, Lukuleikkejä lapsille. Kirjayhtymä. 1993.
Magga, Marja, Ymmärtäminen ja lukemaan opettaminen käytännössä. Laatusana. 1992.
Sarmavuori, Katri, Mikael oppi lukemaan kotona - lapsen lukuprosessi kolmen vuoden iästä
kuuden vuoden ikään Domanin menetelmää käyttäen.
Äidinkielen opetustieteen seura ry:n tutkimuksia 11. 1995.
Lisää yllä mainittujen kaltaisia, usein hyvin tieteellisiä esityksiä, löytyy esimerkiksi maakuntakirjastojen aineistotietokannoista...
Suosikki on suomalainen nuorisolehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1961. Lehden vaiheista löytyy tietoa seuraavilta sivustoilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suosikki ;
http://www.helsinki.fi/~jerola/onil1908_ihSuosikki.html
Kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta Artosta löytyi pari artikkelia, joista voi olla apua aiheen käsittelyssä.
Haapanen, Seppo : Mikä menee nuorten kaaliin? Julkaisussa: Aikakausilehdistö, 1992 : 4, s. 23-27.
Karvala, Kaappo : Jyrki Hämäläinen : Suosikki ei ole historiaa. Julkaisussa: Markkinointi & mainonta : Talentum, 1996 : 8, s. 25. Lehdet on luettavissa Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot: Unioninkatu 36 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.
puh. (09) 191 23196.
Suosikki -lehden vuosikertoja löytyy vuodesta 1983...
Myönnän auliisti, ettei kyse ehkä ole aivan samasta asiasta, mutta tätä parempaan en pystynyt: Yuval Noah Harari on mainiossa kirjassaan Sapiens : ihmisen lyhyt historia jäljittänyt ensimmäisen historiasta löytyvän ihmisen, jonka nimi tiedetään. Hararin mukaan vanhin nimeltä tunnettu ihminen on mesopotamialainen kirjanpitäjä Kushim, joka eli noin 5 000 vuotta sitten. Varhaisin nimeltä tunnettu henkilö, jonka voidaan tietää olleen olemassa on siis Kushim.
Vuonna 1916 SDP sai 103 paikkaa, yli 47 % äänistä. Katso Suomen eduskunta 100 vuotta. [Osa] 5, Kansanedustajan työ ja arki s. 207 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993726514006250?sid=2920315147. Lisäksi Tilastokeskuksen Doria-palvelussa https://www.doria.fi/handle/10024/67154 voi katsoa pidettyjen eduskuntavaalien tilastotiedot.
Alla olevista kirjoista löydät tietoa huumeiden käytöstä Suomessa. Kirjat ovat Kokkolan kaupunginkirjastosta tai jonkin muun Anders-kirjaston kokoelmassa. Tarkista teoksen saatavuus verkkokirjastosta http://anders.verkkokirjasto.fi.
Ylikangas, Mikko: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä : huumeet Suomessa 1800-1950, 2009
Rööperi : rikoksen vuodet 1955-2005 / toim. Harri Nykänen, 2009
Ruma sota : talvi- ja jatkosodan vaiettu historia / Sari Näre & Jenni Kirves (toim.), 2008
Salasuo, Mikko: Huumeet ajankuvana : huumeiden viihdekäytön kulttuurinen ilmeneminen Suomessa, 2004
Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa / toimittaneet Olavi Kaukonen ja Pekka Hakkarainen, 2002
Kontula, Osmo: Huumeiden käyttö ja mielipiteet, 1992
Lisäksi...
Lupakysymyksissä voitte kääntyä Suomen Kirjailijaliiton toimiston puoleen, (09) 445 392 tai (09) 449 752 tai info@suomenkirjailijaliitto.fi, http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp
Luotettavaa tietoa tekijänoikeuksista saa myös Tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta: http://www.kopiosto.fi/
Urho Kekkosen pituutta on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa, ja tällöin vastaus oli Urho Kekkosen museosta (myös Tamminiemi) kysyttynä n. 181,5 senttiämetriä. Tähän vastasi aikanaan Eduskunnan kirjasto. Aiemman kysytyn kysymyksen kommenteissa on myös lisäpohdintaa siitä, että kyseinen pituus on mitattu Kekkosen ollessa jo eläkeiässä, joten hän on saattanut nuorempana hyvinkin olla pari senttiä pidempi.
Lähde:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinkahan-pitka-mies-urho-k
https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi
Tässä palvelussa on vastattu samaan kysymykseen viime vuoden alussa
"Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976)."
https://www.biblioteken.fi/asklib_question/133590?from=comments&language_content_entity=fi
Vauva.fi keskustelupalstalla Jermu herätti 2014 erilaisia mielleyhtymiä. https://www.vauva.fi/keskustelu/3939152/ketju/lapsen_nimi_jermu_mita_nimesta_tulee_mieleen
Kysyjän muisti pelaa kyllä mainiosti! Maj-Lis Könönen laulaa sanoittamansa laulun "Kirje joulupukille" (sävellys Lasse Könönen) äänitteellä JOULUN AIKAAN (Minimusic MIC24, p1981). Tätä äänitettä ei kuitenkaan ole julkaistu muussa kuin kasettimuodossa.
Kasetti löytyy ainakin seuraavista kunnankirjastoista: Inari (ei voi varata), Puumala, Reisjärvi sekä Pielisen verkkokirjaston jostain yksiköstä. Suosittelen vierailua lähikirjastoosi ja siellä voitte tehdä kaukolainatilauksen tästä kasetista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Alakulo-sanalle ei näy löytyvän tyhjentävää selitystä vanhemmistakaan etymologisista lähdeteoksista. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen sanojen alkuperä teoksessa se kyllä mainitaan, mutta siinäkin selvitetään vain sinänsä ymmärrettävämpi alkuosa (ala-) - jälkiosan (-kulo) alkuperä on sen mukaan "epäselvä".
Sekä Suomen sanojen alkuperä että Raimo Jussilan Vanhat sanat -teos ajoittaa alakulon ensimmäisen kirjallisen esiintymän vuoteen 1781, jolloin J. E. Frosterus käytti sitä August Hermann Francken Postillan jälkimmäisen osan suomennoksessa (kahdessa eri muodossa - alakuloinen ja alaskuloinen). Sanan taustalla saattaa olla yksinkertaisesti viljelytermistön (ala)kuloinen-sana kuvaannollisesti käytettynä. Toisaalta, Vanhan kirjasuomen...
Kirjojen sosiaalista luettelointia varten voi käyttää esimerkiksi Goodreadsia tai LibraryThingiä, jos listaamiseen haetaan tässä nyt jotakin musiikkitietokanta Discogsin kaltaista alustaa eikä esimerkiksi kirjablogeja, muistiinpanosovelluksia tai Instagramin kirjatilejä.
Amazonin omistamalla Goodreadsilla on eniten käyttäjiä ja eniten nimekkeitä. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Näiden kahden todennäköisesti eniten käytetyn palvelun lisäksi on olemassa pienempiäkin alustoja, kuten esimerkiksi The...
Astiankuivauskaapin keksi kotitalousopettaja ja osastopäällikkö Maiju Gebhard (1896 - 1986).
Alla hiukan lisää tietoa Maiju Gebhardista ja hänen mainiosta keksinnöstään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maiju_Gebhard
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/astiankuivauskaapin_keksija_maiju…
Runo on nimeltään "Elämän kouluun" ja sen on kirjoittanut Alpo Noponen (1862-1927). Runo alkaa: "Nyt kevät on. Nyt luonto herää. Povensa auliin avaa maa, salolla kielo tekee terää". Runo, jossa on kuusi säkeistöä, sisältyy seuraaviin kirjoihin:
Suomen kirja [1] : lukukirja ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittaneet Mikael Soininen ... [ja muita] (tästä kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1925 julkaistussa painoksessa runo on sivuilla 155-156)
Valistuksen isänmaallinen lukukirja : ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittivat Konr. Hildén ... [ja muita] (tästäkin kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1910 julkaistussa painoksessa runo...
