International Sewing Machine Collectors' Society:n tietokannan mukaan Singerin F-sarjan koneet 7314990-7514989 on valmistettu vuonna 1917 Clydebankissa, Skotlannissa (http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html).
Singerin Clydebankin tehdas avattiin vuonna 1884 ja se oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas. Vuoteen 1943 mennessä siellä oli valmistunut noin 36 000 000 konetta. 1960-luvun alussa tehdas uudistettiin tuottamaan valurautakoneiden sijaan modernimpia alumiinirunkoisia koneita. Tehdas suljettiin vuonna 1980 ja rakennukset purettiin 1998.
Lisätietoa tehtaan vaiheista: https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana suomalaisia joukkoja oli aseissa Saksan sotanäyttämöllä tai vartiopalveluksessa eri linnoituksissa kerrallaan 10 000-14 000 jalkamiestä ja 3 000-5 000 ratsumiestä. Kaikkiaan sotaan osallistui arviolta 44 000 suomalaista, joista kaatui tai kuoli tauteihin laskelmien mukaan yli puolet. Tappiot olivat suurimmat jalkaväessä, johon kuuluneista 61% jäi sotaretkelle. Ratsuväkeen kuuluneiden tappiot olivat 39%.
Lähde:
Suomalainen sotilas. [2], Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan. Karttakeskus, 2010
Kirjasto voi varmastikin antaa tukea harjoitustehtävässäsi. Lähimmät ohjeet sen suorittamiseen saat kuitenkin opettajalta. Sähköpostiosoitteen perusteella käyt Turun ammattikorkeakoulua. Siellä on myös kirjasto ja tietopalvelyksikkö, jonka internet-osoite on http://www.turkuamk.fi/kirjasto/. Käy seuraavaksi kysymässä ohjausta sieltä. Myös kaupunginkirjaston tietovarannot ovat käytettävissä, ja opastusta niiden hyödyntämiseen saat parhaiten menemällä paikan päälle.
Harjoitustehtävien tarkoitus on sama kuin muunkin opetuksen: oppiminen.
Helmet-aineistohaulla (www.helmet.fi) löysin teoksen Tout Brel / Jacques Brel, 1982 (ISBN 2-264-01744-9 (nid.). Huomautustekstissä mainitaan seuraavaa: Jacques Brelin kaikkien laulujen sanat. Perusteellinen hakemisto sekä laulun nimen että alkusanojen mukaan. Lauluja on melkein 200, kaikki ranskankielisiä. Kirja löytyy Tikkurilan musiikkiosaston kokoelmista. Suomennoksia voit etsiä Helmetistä siten, että kirjoitat sanahaun kenttään Jacques Brel, valitset aineistoksi nuotti ja kieleksi suomi.
Sanonnan voisi kuvitella viittaavan etenkin brittiläiselle jalkapalloyleisölle ominaiseen tapaan laulaa kannatuslauluja omalle joukkueelleen. Kun putoaa kilpailusta, joutuu katsomon puolelle yleisön joukkoon – siis "laulukuoroon".
Anfield Sings Amazing Version Of Liverpool FC's "You'll Never Walk Alone" vs Villarreal (May 2016) - YouTube
Helmet-kirjastoissa (http://www.helmet.fi/) on Toto-yhtyeen Africa-kappale seuraavissa nuoteissa:
- 10 x songs of the '80s : PVG / [Esitt.] Toto, Lisa Stansfield, Eurythmics... et al (2006)
- Great bands of the 80s : All arranged for piano and voice with guitar chord boxes (2006)
- 80-talet : de bästa låtarna (2011)
- Toto : authentic guitar-tab edition (1996)
- Best of Toto : scores (1994)
- Past to Present 1977-1990 / Toto (1990)
Nuoteista vain ensimmäiset kaksi ovat tällä hetkellä paikalla kirjastoissa. Aivan varmasti niistä ei selvinnyt keyboard-soolon mukanaolo. Great bands of the 80s -nuotti ainakin vaikutti sisältävän koko kappaleen. Muut nuotit ovat juuri nyt lainassa, joten asiaa ei voinut tarkistaa. Eli asia varmistuu vain, kun...
Merci pour votre demande, voici une brève liste de sites Web contenant des informations générales sur la culture du sauna finlandais. N'hésitez pas à nous contacter au cas où vous auriez besoin de plus amples informations.
https://www.visitfinland.com/fr/article/le-sauna-explique-aux-debutants/
https://www.visitfinland.com/fr/article/15-saunas-a-connaitre-absolument-en-finlande/
https://finland.fi/fr/vie-amp-societe/le-sauna-autrement/
https://finland.fi/fr/vie-amp-societe/lunesco-souligne-lesprit-a-la-fois-immateriel-et-bien-reel-de-la-culture-du-sauna-en-finlande/
https://sauna.fi/ (site Web de la société de sauna finlandais, principalement en finnois)
https://saunafromfinland.com/fr/ (c'est...
Vanha Unski-kissa kertoo maailmanmatkoistaan Markus Majaluoman kuusiosaisessa animaatiosarjassa Kissan elämää, joka esitettiin ensimmäisen kerran Pikku kakkosessa helmi–maaliskuussa 2001. Unski seikkaili mm. kissanhiekkamaassa, pohjoisnavalla, Siperiassa ja Lombardiassa. Sarjan uusintakerroista lähimmäs vuotta 2005 osuu huhti–toukokuu 2006.
Runo on V. A. Koskenniemen ja ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Tuli ja tuhka vuonna 1936. Se löytyy myös Koskenniemen Kootut teokset II -kokoelmasta (1955). Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Muistit aivan oikein runon alun ja lopun.
Valitettavasti en löytänyt ihan suoraa vastausta kysymykseesi, mutta aiheesta
löytyi kyllä paljon mielenkiintoista tietoa (kokeile esim. Ihmemaan hakua eli
osoitetta: http://www.fi ja siellä hakusanaa "verkkolehdet").
Tässä muutamia mielenkiintoisia artikkeleita aiheesta:
http://www.uwasa.fi/~e75410/tietoverkkoviestinta/sanomalehdet.html
http://www.sanomalehdet.fi/suomenlehdisto/9902/02.shtml
Lisäksi löysin kattavan luettelon eri puolella maailmaa julkaistavista verkkolehdistä:
http://homeworld.aundw.net/ezines.html
Toivottavasti näistä on sinulle jotain apua.
HelMetistä kun katson, niin suomenkielisiä äänkirjoja on enemmän kuin muunkielisiä, mutta jos tarkoitat e-äänikirjoja, niin siihen en osaa sanoa muuta kuin tarjonnan puutteen.
Toistaiseksi meillä ei vielä ole kirjastojakeluun sopimuksia äänikirjakustantajien kanssa MP3 formaatissa tuotetuista äänikirjoista. Kannatta seurata kirjaston uutisia, sillä sopimuksia neuvotellaan parhaillaan.
E-kirja kokoelmissa on vain englanninkielisiä äänikirjoja sekä MP3 että WMA formaatissa, koska meillä on jakelusopimus ulkomaisten toimijoiden kanssa.
Elisa-kirja on kuluttajille suunnattu palvelu eivätkä kirjastot sopimusteknisistä syistä voi hankkia aineistoa kuluttajapalveluista.
Eivät ole. Tieteen termipankin määritelmän mukaan lääninrovasti on "rovastikunnan kirkkoherroista piispan ja tuomiokapitulin avuksi rovastikunnan toiminnallisen ja hallinnollisen johdon määräaikaiseen sivuvirkaan nimitetty kirkkoherra." Lääninrovasti valitaan vaalilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:l%c3%a4%c3%a4ninrovasti
Rovasti taas on kirkollinen arvonimi, jonka piispa voi myöntää kirkollisessa työssä erityisesti ansioituneelle papille. Rovastin arvonimi voidaan myöntää lääninrovastille tai kenttärovastille tämän jäädessä pois tehtävästään. Lisää tietoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilta:
https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Rovasti
Olisiko etsimäsi kirja Joanne Greenbergin Tämän elämän sinulle annan (Tammi 1980)? Kirjan takakannessa mainitaan mm. "Abel ja Janice lähtevät kuurojen koulusta ja menevät naimisiin. Suurin toivein aloitettu perhe-elämä on sortua jo alkuunsa ylivoimaisiin ymmärtämisvaikeuksiin kuulevien tylyssä maailmassa. Ensimmäinen kohtalokas erehdys, auton osamaksuerän luuleminen koko hinnaksi, sitoo nuoret kahdenkymmenen vuoden velkavankeuteen."
Armi Kuusela ajoi helmikuussa 1953 Sunbeam Talbot -autonsa etuosan lyttyyn ajaessaan jäisellä tiellä päin linja-autoa. Hänelle itselleen ei käynyt kuinkaan. Ilmeisesti auto ei palannut Armi Kuuselän käyttöön, eikä sen myöhemmistä vaiheista löytynyt tietoa.
(Lähde: Marttila Jorma, Armin kultaiset vuodet, 1999, s. 114-115)
Euroopan komission ylläpitämä Eurodice -sivusto julkaisee kuvauksia kansallisista koulutusjärjestelmistä sekä mm.indikaattoreita ja tilastoja koulutuksen alalta. Sivuston mukaan Sveitsi on liittovaltio ja monikielinen maa, jossa on hajautettu koulutusjärjestelmä. Ensisijainen vastuu koulutuksesta on 26 kantonilla eli osavaltiolla. Kukin osavaltio luo oman opetussuunnitelmansa, mutta periaate on, että opetuskieli on saksa, ranska, italia tai retoromaani riippuen kielialueesta. Oppilaat oppivat kielialueensa pääkielen ohella peruskoulun aikana jonkin toisen Sveitsin virallisista kielistä sekä englannin kielen.Lisätietoja aiheesta löydät Eurodice -sivuston Sveitsiä kuvaavasta osuudesta:https://eurydice.eacea.ec.europa.eu/national-...
Philip Larkinin lyriikkaa on kaiken kaikkiaan käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta This be the verse kuuluu harvalukuisiin Larkin-suomennoksiin: Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -antologiasta löytyy Risto Ahdin suomenkielinen tulkinta Tässä sinulle säkeet.
Etsitty runo on Arthur Rimbaud'n Le bateau ivre, josta löytyy ainakin neljä eri suomennosta: Humaltunut venhe (Kaarlo Sarkia), Humaltunut laiva (Sarkian käännöksen pohjalta Aale Tynni), Juopunut pursi (Tuomas Anhava) ja Juopunut pursi (Einari Aaltonen).
Kysymyksessä on siteerattu näistä Anhavan tulkintaa:
"Lapsille olisin mielinyt näyttää sinisten aaltojen
doradit, nuo kultaiset kalat, laulavat kalat."
Anhavan Juopunut pursi on luettavissa kokonaisuudessaan esimerkiksi kirjoista Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991) ja Anhavan runosuomennosten kokoelmasta Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (Otava, 2003) sekä Parnasso-lehden...
Kyllä Kustaa Vaasa kävi Helsingissä, perustamassaan kaupungissa. Kustaa Vaasa saapui valtakunnan itäosaan, Suomeen, vuonna 1555 ja viipyi täällä 11 kuukautta ja kävi tuolloin myös Helsingissä. Staffan Bruunin artikkelissa HBL;ssä (22.9.2017) kuvataan Kustaa Vaasan uraa ja myös hänen vierailuaan Suomessa sekä näkemyksiä Suomesta ja suomalaisista, https://www.hbl.fi/artikel/720983f4-41a5-4597-99a4-f56ae912b975.
Kustaa Vaasa -arkistomateriaalia (esim. päätöksiä ja kirjeitä) löytyy runsaasti Ruotsin Riksarkivetistä, https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=Gustav+I
Pähkinärinteen kirjaston asiakaspalvelu on syksyllä avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 14-20, ja omatoimiaika on tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 7-12.
Perjantaisin kirjasto on suljettu. Kirjastolla on yhteinen sisäänkäynti nuorisotilan kanssa, joten perjantaisin kirjastotilan kautta voi kulkea nuorisotilaan, mutta kirjaston palvelut ovat käytössä vain kirjaston aukioloaikoina.
Noudettavissa tai matkalla olevien varausten noutopaikkaa ei voi vaihtaa. Vielä jonossa olevien varausten noutopaikan voi vaihtaa Helmetin omissa tiedoissa tai vaikka soittamalla kirjastoon.
Nimi Abner on peräisin Raamatusta ja se tulee heprean sanasta Abner, ’valon isä’ eli Jumala. Raamatussa Abner oli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin serkku ja tämän armeijan päällikkö. Nimeä on käytetty 1500-luvun lopulta lähtien lähinnä anglosaksissa maissa, joissa se kuitenkin on harvinainen (Room, Adrian: Dictionary of first names, Cassell 2002).
Suomessa nimi on ollut myös käytössä; Väestörekisterikeskuksen verkkosivujen etunimihaun mukaan edellisen kerran Suomessa on kastettu Abner-niminen poikalapsi vuosien 1960 -1979 aikana. Suosituimmillaan nimi on ollut viime vuosisadan alussa, 1900 -1919 on kastettu kaikkiaan 39 Abneria (http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1).
Abnerilla ei ole suomenkielisessä almanakassa...
