Kirsi Kunnaksen kirjoittamassa Tiitiäisen satupuussa on 43 lastenlorua. Tunnetuimpia loruja lienevät Vanha vesirotta, Haitula, Tunteellinen siili, Tiitiäisen tuutulaulu, Muusa ja Ruusa, Herra Pii Poo sekä Ville ja Valle. Lisäksi kokoelmassa seikkailevat ainakin kissa Krumeluu, Kelvoton Riika, papukaijat Elinoora ja Fassiloora, metsähiisi, Jansmakko Erikois, pikku paimen Laritsa, Kili Von-Der-Ferro sekä monia muita. Tarkemmin voit tutustua hahmoihin ja loruihin lainaamalla kirjan kirjastosta.
Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu (WSOY 1956)
Kun varauksesi on perillä ja noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat siitä postitse tai sähköpostitse (oman valintasi mukaan) ilmoituksen. Varauksesi odottaa noutoasi kahdeksan päivää.
Helmet-verkkokirjaston omien tietojen kautta sinun on myös mahdollista seurata varaustesi kulkua. Kun varauksen kohdalla lukee "Odottaa noutoa", on se noudettavissa.
Tietoa varaamisesta Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kuten kysyjäkin varmaan arvaa, yksittäisten ihmisten henkilökohtaisista ratkaisuista riippuvaisen kehityksen ennustaminen on mahdotonta. Mutta jos tyydytään tekemään arvio tähänastisen historiallisen kehityksen pohjalta ja sillä oletuksella, että muutos pysyy samalla tasolla kuin millä se on ollut 2000-luvun aikana, voidaan esittää karkea arvio, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten osuus koko väestöstä putoaa alle 50 %:n noin vuoteen 2040 mennessä (oletuksena on tässä noin 1 %:n vuotuinen määrä). Kirkko itse olettanee, että prosessi kestää paljon pidemmän ajan.
Wikipediassa julkaistun tilaston ja käyrien perusteella voi kuitenkin havaita, että vaikka yleinen trendi on selkeä eli kirkon jäsenmäärä vähenee (vuonna 1970 kirkkoon...
Lakimies-lehden kyseinen vuosikerta löytyy Varastokirjastosta, minne oma kirjastonne voi lähettää siitä kaukolainapyynnön. Hinnaksi tulee noin 3 euroa. Tämä vuosikerta on myös digitoitu, mutta se ei ole vapaasti saatavilla netissä. Sitä pääsee Kotkassa lukemaan Merikeskus Vellamon tietokeskuksessa, missä on käytössä Helsingin yliopiston tietokantoihin kuuluva Digitoidut aikakauslehdet -tietokanta. Vellamon tietokeskuksen työntekijät osaavat opastaa tässä asiassa.
Tapahtuiko välikohtaus Kyproksella siis joulukuussa 1967 vai 1968? Molempien vuosien Helsingin Sanomat löytyvät mikrofilmeinä Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Aiheesta löytyy ainakin Lauri Lehtimajan artikkeli ”Kun rauhanturvaajille katettiin leivätön pöytä... Kyproksen...
Kirjallisista lähteistä löytyy jonkin verran mainintoja kirjallisuudessa, mutta varsinaisia teko-ohjeita ei valitettavasti löytynyt.
Helena Honka-Hallilan Ryijystä räsymattoon (Avain 2011) -teoksessa sanotaan varsinaissuomalaisista patjoista:
"Patjojen ja pielusten päälliset tehtiin kotikutoisesta pellavakankaasta --- Patjojen ja pielusten kankaat olivat yleensä raidallisia ---" (s. 27)
Timo Niirasen teoksessa Miten ennen asuttiin - Vanhat rakennukset ja sisustukset (Otava 1981) sanotaan:
"Polsteri päällystettiin karkealla pellava- tai villakankaalla." (s. 261)
Ja Jyväskylästä vuosilta 1839-1885: "Päällysteenä käytettiin sinistä, harmaata, sinivalkoista, harmaanvalkoista, punavalkoista tai siniruskeaa palttinaksi tai toimikkaaksi...
Kysymäsi teoksen 2. korjattu painos (Helsinki, Sukuseura Rontu, 1995, Gummerus, ISBN 952-90-6254-0) löytyy Kansalliskirjastosta, os. Unioninkatu 36, ; se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa tutkia vain lukusalissa, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, puh 09-191 23196
Sukunimen Nikki taustalla voi olla pyhimyksennimi Nikolaus, joka on kansankielellä kehittynyt mm. muotoon Nikki. Nikki on ollut myös talon nimi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Suomen kielessä merkit voi tulkita eri kirjaimiksi, koska suomen kieli ei tunne Í -kirjainta. Käytännössä suomalainen ääntää molemmat merkit iinä.
Myös espanjan kielessä Í ja I ovat sama kirjain. Painomerkki jakaa vokaalin eri tavuun edellisen tai seuraavan vokaalin kanssa.
"Tavutuksesta: A, o ja e ovat vahvoja vokaaleja, i ja u heikkoja. Vahva + heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia kuuluvat samaan tavuun.
Jos yhtymässä on painomerkki, vokaalit kuuluvat eri tavuihin = Ma|rí|a."
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Perjantai 13. päivä on mielletty epäonnen päiväksi pitkään ihmiskunnan historiassa. Syitä on sekä uskonnollisissa että pakanallisissa tapahtumissa. Kristinuskossa syitä kyseisen päivän pitämiselle epäonnisena ovat muun muassa, että Jeesuksen viimeiselle aterialle osallistui 13 henkilöä ja Jeesus kuoli perjantaina. Pakanallisista historian tapahtumista puolestaan perjantai 13. päivä vuonna 1307 on ollut epäonninen Ranskan historiassa. Silloin kuningas Philip IV aloitti joukkoineen Temppeliherrain ritarikunnan hävittämisen ja ritarikunnan jäsenet joutuivat vainojen kohteeksi. Myös useita muita epäonnisia tapahtumia on sattunut 13. päivä perjantaille. Voit lukea niistä lisää alla olevista lähteistä.
Lähteet ja lisätietoja...
Annetta on italialainen hellittelymuoto Anna-nimestä, joka on kristikunnan käytetyimpiä nimiä ja siitä on kymmenittäin muunnoksia ja lyhentymiä. Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, joka tarkoittaa armoa.
Anna viettää Suomessa nimipäiväänsä 9.12. yhdessä Annen, Annin, Anun, Annikin, Annukan, Annikan ja Annelin kanssa. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa samana päivänä on mm. Annan ranskalainen muoto Annette. Annetta voi varmasti viettää nimipäiväänsä samana päivänä.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja
http://en.wikipedia.org/wiki/Anna_(name)
Kaikki kolme kirjaa on suomennettu. Carlen The very hungry caterpillar on Pikku toukka paksulainen, The mixed-up chameleon on Kameleontti kaikenkirjava ja Burninghamin The shopping basket on Henry käy kaupassa.
Carlos Sauran elokuvasta Korppi sylissä (Cría cuervos, 1975) tehtyä DVD-tallennetta ei valitettavasti ole Suomessa lainkaan kirjastolainauksessa.
https://finna.fi/
Elokuva on esitetty Yle Teemalla viimeksi vuonna 2016. Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintapyyntö.
https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_111587
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/24/korppi-sylissa
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Etelä-Karjalan maakuntalintunakin tunnetun satakielen germaanisten kielten nimityksen (ml. englannin nightingale ja ruotsin näktergal) ensimmäinen osa viittaa tosiaan yöhön. Jälkimmäinen osa sen sijaan viittaa erilaisiin äänentuottamisiin, kuitenkin mitä luultavimmin alun perin lauluun. Sen sukulaissanoja ovat esimerkiksi protogermaaninen verbi *galen ("laulaa"), sekä nykykielistä englannin to yell ("huutaa"). Satakielen nimen voi siis germaanisilla kielillä ymmärtää yölaulajaksi.Lähteet: Nachtigall – Schreibung, Definition, Bedeutung, Etymologie, Beispiele | DWDSNIGHTINGALE Definition & Meaning - Merriam-Webster
Metsän reunassa lumisena iltana sisältyy Tähtien väri -antologiaan. Ville Repo on kääntänyt kysymyksessä siteeratut säkeet näin:
"on vastattava sanoistaan,
saa uni jäädä vartomaan"
Valitettavasti kysymästänne aiheesta on vaikea löytää tuoretta tietoa suomen kielellä tai jos sitä on, se on hajallaan sanoma- ja aikakauslehdissä. Oletteko tutustunut monikulttuurisen kirjaston sivuihin osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -> World Info -> Iso-Britannia Vaikka sen aineisto onkin enimmäkseen englanninkielistä, uskoisin sen aukeavan helposti jo sanakirjan avulla.
CIA:n World Factbook (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html)sisältää perustietoa mm. maan maantieteestä, väestöstä, hallinnosta ja taloudesta.
Musorgskin laulua "Pesnja Mefistofelja v pogrebke Auerbaha" eli "Laulua kirpusta" tai "Kirppulaulu" ovat levyllä esittäneet suomeksi mm. Matti Salminen ja Jaakko Ryhänen. Ilmeisesti myös suomennoksia on tehty useampia kuin yksi, ainakin V. Arti (Ruhtinas kerran oli ja kirppu vaatteissaan) ja Väinö Sola (Maan kuninkaalla pieni on kirppu linnassaa) ovat olleet asialla.
Valitettavasti näitä sanoituksia ei kuitenkaan ole julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä. Siten ainoa keino on lainata nuotit ilman sanoja (seuraavat löytyvät HelMet-kirjastosta)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1421335~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1421159~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1646353~S9*fin
ja kuunnella näitä levytyksiä ja yrittää...
Martha (tai Suomessa useimmiten Martta) on alunperin heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on "valtiatar" tai "emäntä". Uudessa testamentissa Martta oli toimelias Lasaruksen ja Marian veli (Luuk. 10:38-42, Joh. 11:17-28). Martha (Martta) onkin perheenemäntien taivaallinen suojelija. Häntä pidetään myös majatalonpitäjien, kokkien, palvelijoiden ja maallikkosisarten suojelijana. Hänen mukaansa on nimetty myös kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö Marttaliitto.
Tunnettuja Marthoja (siis juuri kirjoitusasussa Martha) ovat esim. seuraavat naiset:
Martha Washington (USA:n ensimmäisen presidentin vaimo)
Martha Graham (tanssija ja koreografi)
Martha Gellhorn (journalisti)
Martha Stewart (liikenainen, toimittaja, kirjoittanut kirjoja...
Ei valitettavasti ole. Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löytyvät kuulokuvan tiedot:
Vanhan talon arvoitus : seikkailukuulokuva / tuottaja, käsikirjoitus, kansikuva ja toteutus: Pekka Karttunen.
Julkaistu:Kauhava : Kasettituotanto S. Aaramaa, 1986.
Ulkoasu:1 C-kas. (42 min)
Ainoa kirjastossa, jossa se on ja, jossa sitä voi lukusalilainana käyttää on Kansalliskirjasto:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Luultavasti kysymyksessä on kirja Portti naisten maahan, jonka on kirjoittanut Sheri S. Tepper. Tämä tieteiskirjallisuuteen kuuluva teos julkaistiin Suomessa v. 1990, Kariston Scifin parhaita -sarjassa. Kirjan englanninkielinen nimi on The gate to women's country.
Kielitoimiston ohjepankki neuvoo, että yleiskielessä voi käyttää nimiä Britannia, Iso-Britannia ja Englanti, tässä suositummuusjärjestyksessä.
Virallisissa valtiollisissa yhteyksissä käytetään nimiä Yhdistynyt kuningaskunta, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/iso-britannia/ohje/166
