Pentti Haanpään teoksessa Kairanmaa : valitut jutut on kertomus nimeltä Työvoiman tuotannon rationalisoiminen (2. painoksessa vuodelta 1985 sivuilla 146-148), jonka alku muistuttaa kuvaustasi. Tarina alkaa näin: "Koko maanpiirin oli täyttänyt ylenpalttinen runsaus: ihmisiä oli niin yllin kyllin, ettei kaikille riittänyt mitään työtä tai puuhaa, ja ruokatavaraa ja kaikenlaisia hyviä vehkeitä oli niin runsaasti, että alimmaiset mätänivät. Mutta kävi ilmi, ettei tällainen runsaus ollut onneksi."...
Lääkkeeksi tilanteeseen eräs ministeri keksii lapsikieltolain, joka aluksi näyttää toimivankin hyvin, mutta joudutaan kuitenkin lopulta kumoamaan.
Kairanmaa-teoksen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät HelMet-tietokannasta: http...
Agatha Christien tuotannosta löytyy kaksi kirjaa, joissa tarinan minäkertoja on myös tarinan murhaaja: Roger Ackroydin murha ja Ikiyö. Näistä Ikiyö vastaa paremmin kysymyksessä jäljitettyä tarinaa. Siinä kertoja Michael Rogers hankkii itselleen unelmiensa talon menemällä naimisiin rikkaan perijättären Ellie Goodmanin kanssa ja järjestämällä sitten tämän kuoleman tapaturmalta vaikuttavassa ratsastusonnettomuudessa.
Jos jokin CD tai DVD on todettu korjausta (yleensä hiontaa) kaipaavaksi, ei sen pitäisi olla Korjattavana-tilassa montaakaan viikkoa. Kaksi kuukautta kuulostaa aika pitkältä ajalta, mutta voi sellaistakin ruuhkan tai lomien takia syntyä yksittäistapauksissa.
Kun kysyjä ei mainitse, minkä DVD:n varauksesta ja korjauksesta on kysymys, emme pysty tämän tarkemmin vastaamaan. Mutta allekirjoittanut voi tarkistaa asian, jos kysyjä ottaa sähköpostilla suoraan yhteyttä (heikki.poroila@vantaa.fi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarastoi
Anekdootissa on totuuden siemen, mutta kyseessä ei ole kovinkaan harvinainen käytäntö. Viime vuosisadalla käännettiin yleisesti teoksia harvinaisemmista kielistä (esim. japani) niin, että käännöksen lähdekielenä ei ollut alkuteoksen kieli vaan teoksen englanninkielinen tai saksankielinen käännös. Veijo Meri ei ole koulutettu kääntäjä, mutta koska hänet tunnetaan hyvänä sanankäyttäjänä, on ainakin Lilla Teatern tilannut häneltä muutamia näytelmien käännöksiä. Näiden kohdalla täytyy siis muistaa, että vaikka käännökset on sittemmin julkaistu kirjana, ne on alun perin tehty esitettäväksi. Anekdootti viittaa todennäköisesti muinaiskreikaksi kirjoittaneen Sofokleen Kuningas Oidipukseen, jonka Meri käänsi Lilla Teaterinille ja joka julkaistiin...
Kaivattu aapinen lienee Paavo Kuosmasen, Liisa Merenkylän ja Pentti Merenkylän Opin lukemaan : lasten aapinen (Valistus, 1962), josta kaikki kysymyksessä mainitut lorut löytyvät.
Kirjassa on sininen kansi, jossa on suurta kirjaa sylissään kannatteleva poika, kissa sekä räsynukkea pitelevä tyttö, joka osoittaa sormellaan pojan kirjaa. Muistikuva kansikuvan isosta kirjaimesta voisi olla peräisin aapisen tekstiosan alusta: sivulla 3 on kuvattuna "Aapiskukon leikkimökki", jonka kattorakennelma muodostaa suuren A-kirjaimen.
Opin lukemaan : lasten aapinen on edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilta Suomea. Voitte saada sen kaukolainaksi oman kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Aapisia ja muita vanhoja koulukirjoja voi toki yrittää...
Suomesta löytyy kolme käärmelajia: kyy, rantakäärme ja kangaskäärme.
Vaihtolämpöisinä ne ovat riippuvaisia auringon lämmöstä ja siksi suosivat päiväsaikaa. Lämpötila vaikuttaa käärmeiden liikkumiskykyyn, mikä on saalistaessa oleellista. Auringossa lämmittelystä käärmeet pitävätkin erityisen paljon. Elinympäristössään ne kaipaavat lämmittelypaikkojen lisäksi kuitenkin myös piilopaikkoja, joita ne käyttävät mm. yöpymiseen.
Yleisesti ottaen käärmeet ovat siis päiväaktiivisia.
Eteläisessä Suomessa kyiden tiedetään kuitenkin liikkuvan myös hämärän aikaan, kenties lämpimämpien öiden takia. Ei siis ole mahdotonta törmätä kyyhyn kesäyössä.
Sama näyttäisi pätevän myös rantakäärmeisiin. Tietokirjailija ja valokuvaaja Antti...
"Sotilas on kuollut" on novelli, ja WSOY on alun perin julkaissut sen vuonna 1930 teoksessa "Jättiläiset ovat kuolleet". Novellia ei ole käännetty saksaksi.
Ihmisen polveutumisen ahvenesta keksi Hietanen, kun Lahtinen selvitti teoriaa siitä, ettei Jumala ole luonut ihmistä vaan tämä on kehityksen tulos, syntynyt meressä ja suureksi osaksi hiiltä. Hietanen hämmästeli tätä ja arveli itse olevansa ahven, kun on köyryt hartiatkin. Kohtaus löytyy kirjan ensimmäisen luvun kuudennesta osasta.
Nykysuomen sanakirjan määritelmä käsikirjastosta: jonkin alan keskeistä kirjallisuutta käsittävä kirjakokoelma, joka on tarkoitettu käytettäväksi vain sen sijoituspaikassa.
Käsikirjastotyötä käsitellään lyhyesti ainakin kirjoissa Kirjastotyön perusteet / toimituskunta: Vuokko Blinnikka... (s. 71), Kirjastotieto / Marja-Liisa Vilkko-Hämäläinen... (s. 201) ja Tietopalvelu yrityksissä / toim. Ulla Hirvensalo (s. 21). Käsikirjasto mielletään neuvonnan ja tietopalvelun apuneuvoksi, joten käsikirjastosta pitäisi löytyä ajantasainen ja luotettava tieto asiakkaan kysymyksiin.
Käsikirjaston kokoelman pitäisi sisältää siis tiedonhaun apuneuvoja. Kokoelmaan kuuluvat esim. tietosanakirjat, sanakirjat, lait, asetukset, bibliografiat, tilastot,...
Vaikuttaa siltä, että ainakin kaapeliverkossa maksullisten HD-kanavien katselu ei onnistu nykyään. Suojattujen, maksu-TV-kanavien katsomiseen kaapeliverkossa vaaditaan, että maksukortti ja katsomislaite "paritetaan" ja PC-laajennuskorteille tähän ei ole kaapeliyhtiöt antaneet tähän lupaa:
http://blogit.tietokone.fi/ossi/2009/12/joululahjaksi-maksukanavia-koti…
Mikään ei kuitenkaan viittaisi siihen, että antenniverkossakaan maksukanavien katselu onnistuisi, mutta tästä ei löytynyt mitään varmaa lähdetietoa. Maksutelevisio-operaattoreilla näyttäisi siis olevan valta sanoa, että minkälaisilla laitteilla maksullisia HD-kanavia voi katsella.
Testatutlaitteet-sivustolla ei HTPC-laitteita mainita:
http://www.testatutlaitteet.fi
Kannattaa siis...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Kotimaisten kielten keskuksen tutkijat kirjoittivat Kieli-ikkuna-juttuja Helsingin Sanomiin. Liisa Nuutisen kirjoitus, Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta, on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.12.1999. Kirjoituksessa kerrotaan mänkki-sanan alkuperästä näin: "Pienimmän tiernapojan nimitys on mänkki. Sanan alkuperästä on erilaisia oletuksia. Sen on arveltu olevan peräisin nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana. Toisen teorian mukaan se olisi tullut ruotsin sanasta mannekäng ’mannekiini’, joka on alkuperältään sama sana kuin manick (saksan Männchen) ’miespuolinen hahmo, nukke’. Keskiaikaisissa näytelmissä mannekiini oli vuorosanoja vailla oleva...
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Miitta
on Armida nimen lyhennys. Armida tulee latinan aseistettua
tarkoittavasta sanasta ja sen merkitys nimen yhteydessä on
"lumousvoimalla aseistettu".
Alexei (myös Aleksei) Apostol (1866-1927) oli kreikkalaissyntyinen sotilasmuusikko. Turkin sodan aikana vuonna 1877 Suomen kaartin sotilaat löysivät orvoksi jääneen Alexein ja toivat mukanaan Suomeen. Alexeista tuli kaartin soittokunnan jäsen ja myöhemmin vuonna 1890 Suomen rakuunarykmentin ja vuonna 1893 Turun pataljoonan kapellimestari. Vuosina 1901-1918 hän johti muodostamaansa Helsingin Torvisoittokuntaa. Vuoden 1917 jälkeen hänestä tuli Suomen Valkoisen Kaartin kapellimestari ja armeijan ensimmäinen ylikapellimestari. Alexein puoliso oli vuodesta 1888 Anna Wittman (joka kuoli 1952).
Apostol oli 1900-luvun alkuvuosina yksi Suomen musiikkielämän voimahahmoista. Sotilasmusiikkiuransa ohella hän oli myös liikemies, joka perusti...
Uutislähteiden mukaan lumivyöryissä on Suomessa 2000-luvulla kuollut kaksi ihmistä. Onnettomuudet sattuivat Utsjoen Ailigas-tunturilla vuonna 1998 ja Kuusamossa Rukan Konttaisella vuonna 2000.
Vakava lumivyöry oli myös Pyhätunturilla 1990-luvun vaihteessa. Silloin kaksi laskijaa jäi lumen alle, mutta heidät pelastettiin.
Ilmatieteen laitos on vuodesta 2005 alkaen antanut ennusteita lumivyöryistä http://ilmatieteenlaitos.fi/lumivyoryennuste
Lisätietoja lumivyöryistä http://www.luontoon.fi/RetkeilynABC/turvallisuus/vaarojenennaltaehkaisy…
Makkara kuivuu kuumassa, jolloin neste tulee pintaan ja näyttää kuin makkara hikoilisi. Myös rasva lämpenee ja tirisee läpi kuoren.
http://www.ruokamenot.fi/reseptit/opiskelijankeittio/153-lenkkimakkaras…
Makkaran aineisosat ja ravintoarvot Fineli - elintarvikkeiden koostumustietopankki
http://www.fineli.fi/foodsearch.php?name=makkara&lang=fi
Hei
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto ja Helsingin yliopiston kirjasto järjestävät tiedonhaun kursseja opintojen alussa. Kurssit on tarkoitettu Avoimen yliopiston opiskelijoille. Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumisesta linkistä:
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opetustarjonta/StudyUnit.aspx?StyleS…
Työväenopisto järjestää yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston kanssa tiedonhaun alkeiskursseja. Näitä on ainakin Vuosaaren kirjastossa ja Itäkeskuksen kirjastossa. Lisätietoja löytyy työväenopiston oppaasta.
Helmet-sivuilta löytyy tietoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa käytettävistä ja vapaasti käytettävissä olevista tietokannoista. Yleensä jokaisessa tietokannassa on hakuohjeet, joihin kannattaa tutustua.
http://www.helmet.fi/fi-...
William Shakespearen näytelmästä ”A Midsummer Night´s Dream”, jonka nimi on useimmiten kääntynyt suomeksi ”Kesäyön unelma”, on useita suomennoksia. Saat tässä pätkät Paavo Cajanderin suomennoksesta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1891. Sittemmin näytelmän ovat suomentaneet mm. Yrjö Jylhä (1955), Lauri Sipari (1989) ja Matti Rossi (2005).
Paavo Cajander suomensi manitsemasi kohdan ”Kesäyön unelman” kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta näin:
Pulma.
[---]
(Laulaa). Ja rastas raudankarvainen
Ja keltanoukka sirkku,
Ja riemullinen leivonen
Ja peukaloinen virkku.
Titania. (heräten). Ruusuilta enkelinkö lauluun herään?
Pulma. (laulaa) Ja kerttunen ja leivo tuo,
Ja käki kukkuvainen,
Jok´ avioille kuoppaa luo,
Ja sitten...
Viddla on tosiaan käytössä muutamissa kirjastoissa, mm. Kuopiossa. Helmet-kirjastoihin palvelu ei ainakaan vielä ole tulossa. Syynä on Viddlan elokuvavalikoiman pienuus ja se, että sen hinnoittelu on isolle kirjastokimpalle hankala (jokainen katsomistakerta maksaa). Tilannetta seurataan kuitenkin tiiviisti.
Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö ([Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.], etymologinen sanakirja, 2000) –kirjassa on selvitystä sanojen taustoista. Sireeni-sanalla on kolmekin eri merkitystä. Sireeni voi tarkoittaa äänimerkinantolaitetta, merilehmää, seireeniä tai vedenneitoa ja sireeni- eli syreenipensasta.
Näistä pensasta tarkoittava sireeni tai syreeni ei liity merkitykseltään muihin. Se on ruotsiksi syren- tai vanhassa kielessä siren ja latinaksi syringa. Molempia suomen kielen muotoja käytetään rinnan, ja molemmat sanat ovat kieliopillisesti oikein.
Sen sijaan hälytyssireenit ja seireenit ovat samaa alkuperää. Kirjan mukaan laivojen äänimerkki on vertautunut seireenien voimakasääniseen lauluun. Merilehmät (kuuluvat...
Janne Tulkin esittämän kappaleen Sinisen taivaan sateenkaari (Love shine a light) on säveltänyt Dario Tinozetti. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Jari Holm.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
.
