Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Laulaja taivaan portilta, joka löytyy mm. kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
"Olen kuolleen laulajan sielu -
tulen kaukaa päältä maan,
ei mulla onnea ollut,
oli ihana kaipaus vaan.
Olen katsonut silmäni sokeiks
unelmaini kirkkauteen,
en onnea pyydä, mut unet
suo nähdä mun uudelleen."
Nykyisin nimi Minni mielletään Walt Disneyn Mikkihiiri-kirjojen, sarjakuvien ja elokuvien suomalaisista versioista tutuksi tulleen Mikin tyttöystävän (engl. Minnie Mouse) nimeksi. Minni on kuitenkin ollut aiemminkin käytössä etunimenä Jeminan ja Vilhelmiinan lyhentymänä, jollaisena se on Minnan rinnakkaismuoto. Vilhelmiinan ja Minnan nimipäivä on 26.5. Vilhelmiina on muinaissaksalaisen Vilhelmin (merkitys: lujatahtoinen kypäräniekka) sisarnimi.
Helena-nimen lähtökohtana lienee kreikan aurinkoa merkitsevä sana helios. Helena merkitsee aurinkoinen, valaiseva, loistava, säteilevä, soihtu. Kreikan vanhassa mytologiassa Helena on ylijumala Zeuksen ja tämän myöhemmin joutseneksi muuttaman prinsessa Ledan kauneudestaan kuuluisa tytär. Helenasta...
Selma Lagerlöf tunnetaan parhaiten lastenkirjastaan Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907). Vuoden 1989 suomalainen käännös samaisesta kirjasta on nimeltään Nils Holgerssonin ihmeellinen matka.
Romaaneista tunnetuin on Jerusalem (1901-1902), mutta myös esikoisromaani Gösta Berlingin taru (1891) on kuuluisa.
Toki Selma Lagerlöfin muutkin teokset ovat erinomaisia, mutta nämä lienevät ne tunnetuimmat teokset.
Fred Vargasin Adamsberg-sarjaan kuuluvat teokset on alkukielellä julkaistu tässä järjestyksessä:
Sinisten ympyröiden mies, 2007 (L´Homme aux cercles bleus, 1992)
Kuriton mies nurin, 2006 (L´homme à l'envers, 1999)
Painu tiehesi ja pysy poissa, 2005 (Pars vite et reviens tard, 2001)
Ikimetsän sydän, 2008 (Dans les bois éternels, 2006)
Jalattomat, elottomat, 2010 (Un lieu incertain, 2008)
Normandialainen tapaus, 2013 (L'armée furieuse, 2011)
Hyisiä aikoja, 2016 (Temps glaciaires, 2015)
Kalmankuoriaiset, 2018 (Quand sort la Recluse, 2017)
Kaikki teokset on suomentanut Marja Luoma.
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=VargasFred#Teokset
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toimittanut Ulla Mononen, 2019)
Sanonta Odottaa kuin kuuta nousevaa löytyy jo Suomen kansan vanhoista kalevalamittaisista runoista. Nousevalla kuulla tarkoitetaan tässä sanonnassa kasvavaa kuuta eli vaihetta Uudesta kuusta, kun kuu on täysin pimeä, täysikuuhun, jolloin kuu on täysin näkyvillä. Vanhan kansan uskomus oli, että kasvavan kuun aikana moni työ tuottaa paljon paremman tuloksen, kuin laskevan kuun aikana. Odottaa kuin kuuta nousevaa ei siis tarkoita kuun ilmestymistä taivaalle iltaisin vaan kuun kasvamista.Lähteenä tähän olen käyttänyt Anne Pöyhösen Yläkuu ja alakuu –kirjaa. Kirja löytyy Helmet-kirjastoista ja halutessasi voi varata sen ja tutustua asiaan tarkemmin.
Ulkoasiainministeriön sivuilta löytyi seuraavanlaista tietoa:
Norjassa koulu aloitetaan kuusivuotiaana. Peruskoulu kestää kymmenen vuotta. Lukio on kolmivuotinen ja jakautuu kolmeen opiskeluihin valmistavaan (studieforberedende) linjaan ja yhdeksään ammattiin valmistavaan (yrkesforberedende) linjaan. Opiskeluihin valmistavat linjat vastaavat karkeasti Suomen lukiota valinnaisine aineineen ja ammattiin valmistavat linjat Suomen ammattikouluja.
Lukuvuosi alkaa elokuun puolivälissä ja päättyy juhannuksena. Sekä joululoma että pääsiäisloma ovat norjalaisissa kouluissa lähes kahden viikon mittaisia.
Norjan menestys PISA-tutkimuksessa on ollut varsin kehno. Suomen menestystä onkin ihailtu ja Suomen mallia käyty tarkastelemassa usean toimijan...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Rönkkö” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Roti” tai ”Rotka”. Ne puolestaan ovat peräisin venäläisistä nimistä ”Rodion” ja ”Ronka”, jotka perustuvat kreikkalaiseen nimeen ”Herodion”. Sen taustalla on kreikan sana ”heros” (’aatelinen, puolijumala’).
Sukunimen ”Rönkkö” vahvinta aluetta ovat olleet Pohjois-Savo (erityisesti Sonkajärvi ja Iisalmi) ja Pohjois-Karjala. Rönkköjä on löytynyt myös Kainuun ja Oulujoen seuduilta. Ilmeisesti se on alun perin lähtöisin Oulun Pyhäjärveltä, josta on peräisin vanhin kirjallinen maininta: Niilo Laurinp. Rönkkö vuodelta 1572.
Tässä lainaus "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja A-K":sta (SKS, 1992):
"hunsvotti(Ganander 1786) murt. hunsvantti, -vontti, -voltti, -potti 'heittiö, lurjus / Schurke' merk. myös 'tupakkakukkarosta riipuva piipun rassi' ~ka (Suojärvi; < sm) hunsfatti 'lurjus' < nr hundsfott 'roisto, lurjus, hulttio', 1600-luv. erittäin säädytön sana (< as hundsfott, ns Hundsfott id., oik. 'koiran häpy'). - Vi murt. huntsva(a)t 'roisto' < nr murt. t. saks."
Lyhenteet:
sm = suomi
nr = nykyruotsi
as = alasaksa
ns = nykysaksa
id = idem (samoin)
oik. = oikeastaan
vi = viro
murt. = murteen, murteissa, murteellinen
t. = tai
Puolan kielen sanakirjoista en löytänyt vastaavannäköistä sanaa.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
Käytännössä riittää, että takaaja (joka yleensä on lapsen jompi kumpi vanhempi) esittää oman henkilöllisyystodistuksensa ja lapsen Kela-kortin.
Lapselle voidaan tehdä oma kirjastokortti heti kun hänellä on henkilötunnus. Mitään varsinaista ikärajaa ei ainakaan pääkaupunkiseudulla ole käytössä. Lapsen vanhemmat voivat itse päättää, milloin heidän mielestään on sopiva aika hankkia lapselle kirjastokortti.
Mainoksessa (https://www.youtube.com/watch?v=VVmm96M_RNM ) panda todella näyttää halaavan.
Pandalla on joukko ihmistä miellyttäviä ominaisuuksia kuten pyöreys, tylppä kuono, paksu turkki, jotka antavat sille nallekarhumaisen olemuksen. Koskettaessa karvoitus kylläkin tuntuu öljyiseltä.
Todellisuudessa panda on halaamaton villieläin. Pandalla on petoeläimen poskihampaat ja leuat. Yllätettynä se on arvaamaton ja voi käyttäytyä aggressiivisesti tuntiessaan olonsa uhatuksi.
Panda ei ole halattava. Panda on hyökännyt maailmalla useammankin kerran ajattelemattoman halaajan kimppuun.
Alla olevista linkeistä voi lukea tapauksista lisää.
https://www.kaleva.fi/viihde/panda-ei-ollutkaan-nallekarhu/339319/
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/41913-panda...
Nimi Leena on lyhentymä nimestä Magdaleena. Magdaleena tai Magdalena (tarkoittaa hepreaksi Magdalasta kotoisin olevaa) taas on Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneen Magdalan Marian nimimuunnos. Suomessa nimi on ollut käytössä jo keskiajalla. Nimestä on muunnokset Mataleena ja Matleena. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää nimen Leena myös nimeen Helena, jonka lyhentymänä se myös esiintyy. Helena-nimen lähtökohtana taas pidetään kreikan sanaa 'helios', aurinko. Helenan merkitys on 'aurinkoinen, loistava'. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Porvoo: WSOY, 1999.
Leskenlehti on sanana vanhempi. Se esiintyy ainakin jo Elias Lönnrotin Flora fennica -teoksessa, joka ilmestyi v. 1860.
Sanan taustaksi on esitetty kaksi selitystä. Leskenlehden lehti on vanhemmiten yläpinnaltaan kalju ja viileän tuntuinen, toisin kuin alapinta, joka nukkaisena tuntuu lämpimämmältä. Tähän liittyy symboliikka lesken vuoteen kylmästä puolesta, jossa puoliso ennen makasi.
Kenties uskottavamman selityksen mukaan nimitys johtuu siitä, että leskenlehti kukkii ennen kuin sen lehdet kasvavat. Sen isot 10-30 sentin levyiset lehdet kasvavat vasta kukkien lakastuttua. Niillä ei siis ole seuraa toisistaan.
Lähteet:
Aapala Kirsti: Pääskynhattu, päivänkämmen : kasvikertomuksia. Helsingissä : Otava, 2007.
Lönnrot Elias: Elias Lönnrotin...
Sana käärti esiintyy esim. Helsingin Konalan kaupunginosan kadunnimessä Käärtipolku - Gärdesstigen
Alueen kadunnimistö on pitkälti vanhan suomalaisen maatalous- ja maanviljelyssanaston inspiroimaa, varmaan siksi että, osa alueesta säilytti melko pitkään maanviljelysalueen luonteen. Ensimmäisen asemakaavansa kadunnimineen Konala sai v. 1949.
Sana käärti on suomalainen kansanomainen lainamuoto ruotsin sanasta gärde (keto, pelto, vainio).
Lähde : Helsingin kadunnimet. 1992.
"Smolnana" tunnetaan meillä Valtioneuvoston juhlahuoneisto, C.L.Engelin 1820-24 suunnittelema talo. Talo oli 1918 jonkin aikaa punaisten päämajana ja sai silloin kansan suussa nimen "Smolna". Tämä johtui siitä, että pietarilaisesta tyttökoulusta, Smolny-instituutista oli tehty vallankumousjohdon päämaja.
(Kalevi Pöykkö: Valtioneuvoston juhlahuoneisto)
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Turku-nimi on tullut muinaisvenäläisestä toria eli kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta turgu. Turku-niminen paikkakunta on siis tarkoittanut nimenomaan Suomeen sijoittuvaa kauppapaikkaa erotuksena muun muassa Venäjällä sijainneista toreista, "turguista". Sanonta "Suomen Turku" vakiintui jo 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, jolloin Turku oli ruotsalaisesta näkökulmasta nimenomaan Suomen Turku ja alueen hallinnollinen keskus.
Lähde:
Päivä pulkassa, pyy pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla
Nopeasti luettuna Henry Millerin teokset keskittyivät seksiin ja erotiikkaan. Naiset olivat kohteita, usein prostituoituja, mutta myös suuria rakkauksia. Kirjoja voi tietenkin tulkita monella tapaa. Kun alat tutustua Henry Millerin naiskuvaan, voisit aloittaa tutustumalla elämäkertateoksiin.
Esimerkiksi teoksissa:
Dearborn, Mary V. : Henry Miller - mailman onnellisin mies (Helsinki, 2002) ja Elämäkerrassa Ferguson, Robert : Henry Miller (Jyvaskylä, 1991). Kuvataan sekä kirjojen syntytaustaa että Millerin henkilökohtaista elämää. MM. naissuhteita. Jälkimmäisen kirjan alussa esitellään mm. feministisen kirjallisuuskoulukunnan osoittamaa kritiikkiä.
Voi olla monia eri käsityksiä siitä, mistä Millerin lukeminen kannattaisi aloittaa. Varmin...
Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää.
Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu...
Kirsti Mirjami Lähteenkorva, 1904 - 1968, s. Heinolassa. Yo Käkisalmen yhteiskoulu, kansak.op. Helsingin ylioppilasseminaari. Kansak.opettaja Käkisalmi v:een 1939, Vaasa 1940-67, tuntiop. Vaasan käytännöllinen naisopisto 1940-67.
Tuotanto:
Hiljainen tukous. Uskonnollisia runoja 1945
Raamatun maa. Uskonnollisia runoja 1946
Savisydän. Runoja 1952
Lasinen kirkko. Runoja 1958
Kuin kukat ja linnut. Valikoima runoja, toim. Kastehelmi Karjalainen 1968.
Pilvi täynnä pisaroita. Valitut runot, toim. Anna-Maija Raittila 1979
Lisäksi Lähteenkorva on koonnut valikoiman suomalaista uskonnollista runoutta nimellä Kimalteleva tomu, 1947.
Lähde: Suomen kirjailijat 1945-1980. SKS 1985.
