Merten suolapitoisuudet vaihtelevat mm. leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Isoille vesialueille on mahdoton antaa tarkkaa suolapitoisuuslukemaa jo siksi, että etenkin suurimmissa merissä - kuten Atlantissa - suolapitoisuus vaihtelee suuresti saman meren eri alueilla. Atlantin suolapitoisuus vaihtelee 3,3%:n ja 3,7%:n välillä.
Muiden mainitsemiesi merten suolapitoisuudet ovat keskimäärin: Itämeressä 0,7-0,8%, Kaspianmeressä 1,1%, Punaisessameressä 4,2% ja Kuolleessameressä peräti 25%. Sekä Tyynessä valtameressä, Intian valtameressä että Välimeressä suolapitoisuus on kaikissa suunnilleen 3,5%.
Yksittäisten merten tarkkoja, alueellisia suolapitoisuuksia voi etsiä Internetistä esimerkiksi Google-hakuohjelmalla. Hakusanoiksi suosittelen...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'pitää paikkansa'. Pitää -sanan lukuisista merkityksistä tämä kuuluu kohtaan säilyttää hallussaan, huostassaan, itsellään, omanaan; myös jnk ominaisuuden säilymisestä t. säilyttämisestä, esim. pitää kutinsa, paikkansa, pintansa, puolensa.
Sanalle kekkeruusi löytyy selitys seuraavasta kirjasta:
Hannu Hyttinen: Pipa päässä rotvallir reunalla : taskusanakirja tampere-suomi (1995)
kekkeruusi - hepsankeikka t. muuten epäluotettava t. häilyväinen henkilö t. kaupungilla kukkoileva epämääräinen tyyppi
Ihmisen kuolema putoamalla voi johtua monesta eri syystä ja niissä kaikissa on erilaiset reunaehdot. Ihminen kuolla jo parin metrin pudotukseen, jos putoaa pää edellä ja esimerkiksi niska taittuu. Toisaalta tiedetään tapauksia, joissa ihminen on pudonnut lentokoneesta kilometrien korkeudesta ja säilynyt onnekkaasti hengissä, yleensä siksi, että on pudonnut riittävän pehmeälle alustalle. Vähäinenkin pudotusnopeutta hidastava vaatetus tai muu rakennelma vaikuttaa lopputulokseen samalla tavalla radikaalisti kuten putoamisalustan kovuus. Myös ihmisen omalla painolla on vaikutusta putoamisnopeuteen ja sitä myöten iskuun, joka ihmiseen välittyy.
Vaikka kysymykseen on mahdoton vastata suoraan, on selvää, että jos alusta on kova ja ihminen putoaa...
Kari Hotakainen on syntynyt 1957 Porissa. Turun Sanomien julkaisemassa jutussa 5.12.02 hän kertoo olevansa "maalta, seudulta jossa ei ollut paljon edes katuvaloja". 1970-luvun alussa hän on asunut Rautalammilla Pohjois-Savossa. Tämä ilmenee Helsingin Sanomissa 25.2.2001 julkaistusta artikkelista, jossa hän kertoo siitä, kuinka suuri vaikutus tuolloin uudella Mikko Niskasen ohjaamalla elokuvalla Kahdeksan surmanluotia oli häneen, Rautalammin kylään ja ehkä koko Suomen maaseutuun. Anna-lehden (nro 37, 1999) artikkelissa Hotakainen kertoo viettäneensa osan lapsuudestaan myös Pihtiputaalla. Hän kertoo kirjoittaneensa Ystäväni-kirjoihin, että "inhoan käärmeitä ja tyttöjä, mieliruokani ovat lihapullat ja haaveenani on tulla...
Kyseisessä digitreenit-jutussa on kattavasti käsitelty wifi-verkkojen ominaisuuksia. Hyvä nyrkkisääntö tosiaan on, että wifi kannattaa ottaa pois päältä, jos sitä ei tarvitse. Avoimien wifi-verkkojen kanssa tulee noudattaa varovaisuutta, sillä akun kulutuksen lisäksi niiden käyttöön liittyy suuria tietoturvariskejä.
Viestintäviraston sivuilla on lukuisia artikkeleita wifi-verkkojen käytöstä ja niiden turvallisuudesta:
https://legacy.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus/tietoturvanyt/2014/09/ttn201409171602.html
https://legacy.viestintavirasto.fi/viestintavirasto/blogit/2017/mitawifi-verkkojenturvattomuudestaseuraakayttajalle.html
Krimiturkin turkis on peräisin Krimin ja muualla Keski-Aasian alueella kasvatettavista karakul-lampaan turkiksesta. Turkis on erityisesti sen karitsan nahasta muokattu erittäin pienikiharainen turkislaji.
Runo Saatana ja hänen tyttärensä vaikuttaa hyvin suorasanaiselta tarinalta. Runon ”Saatana” on isä ja ”huora” on tytär. Lapsi elää täydellisessä perhehelvetissä. Äiti on lähtenyt pois. Runon tytär on vaikeassa tilanteessa, ei voi mennä kotiin, istuu yksin rapussa. Isä riehuu humalassa ja on uhkaava. Sitten isä kuitenkin tulee ulos asunnosta veitsen kanssa.
Erään tulkinnan mukaan Teräsmies saattaa olla kuolema tai ”kuoleman enkeli”, joka tulee hakemaan tytön pois sen jälkeen kun isä on surmannut tämän (hänellä on mainio leipäveitsi…kova sana lähitaistelussa).
Toisaalta Teräsmies voisi olla tytön mielikuvitusta ”pelastaja”, sarjakuvien hahmo, johon hän turvaa kun katoaa omaan mielikuvitusmaailmaansa ollakseen kokematta isän aiheuttamia...
Kyseessä ei taida olla mikään "oikea" laulu. Tuntematon sotilas -kirjassa kohta menee näin:
"Sitten hän veti raitista ilmaa keuhkonsa täyteen, aivan kuin tuulettaakseen itsestään turhan mietiskelyn, ja alkoi laulaa. Hän keräsi sanoja yhteen, miten sattui muistamaan, ja teki itse säveltä sitä mukaa kuin laulu eteni:
Ikkunasta katselin kun höyrylaiva seilaa
Aurajoen siliätä pintaa.
Sano hei hei juu vai seilailee
tuota Aurajoen siliätä pintaa.
Ja polle polle polle älä aisalles kaki
sillä huomenna on markkinapäivä.
Hili rimpsis jolkuta hiljalleen
vai huomenna markkinapäivä."
Edvin Laineen versioon Tuntemattomasta sotilaasta on musiikin säveltänyt Ahti Sonninen, lukuunottamatta tietenkin Sibeliuksen Finlandiaa. Hän on ehkä sitten kehitellyt...
Johan Bäckvallin Saarijärven Paavo -suomennoksessa esiintyvän sanan "sitkaimitten" ("tuli syksy, sivu sitkaimitten / meni vilun vaino vaarallinen / aivan koskematta kultapäihin") perusmuoto on sitkain. Sitkaimet olivat maahan pistettyjä merkkitikkuja, joilla kylvetty ala merkittiin maahan.
"Tähkäpää", joka esiintyy sekä Paavo Cajanderin että Otto Mannisen suomennoksissa, tarkoittaa jyvällä olevaa viljan tähkää.
"Perkas" (Cajander) tulee verbistä perata, joka kirjaimellisesti tarkoittaa jonkin tarpeettoman, tiellä olevan poistamista jostakin, jotta se tulisi käyttökelpoiseksi, pellon, laitumen tms. raivaamista.
"Silkko" (Cajander, Manninen) on petäjän kuoren alaisesta pehmeästä kerroksesta valmistetuista pettujauhoista leivottua hätäleipää...
Korttipelit ovat tiettävästi Kiinalainen keksintö. Keksintöjen kirja mainitsee, että varhaisin tieto pelikorteista on peräisin juuri Kiinasta jo vuodelta 969 jKr. Tarinan mukaan kiinalaiset haareminaiset keksivät pelikortit ikävystymisensä karkoittamiseksi.
Lisää tietoa pelikorttien historiasta löytyy osoitteesta
http://inventors.about.com/library/inventors/blpuzzles.htm kohdasta "cards"
Eurooppaan pelikortit tulivat tiettävästi kotiin palaavien ristiretkeilijöiden mukana, eikä kaikkien tahojen suhtautuminen pelaamiseen ollut lainkaan suopea. Esim. Ranskassa säädettiin vuonna 1397 laki kortinpelaamista vastaan.
Avoin asianajovaltakirja esim. perunkirjoitustilaisuuteen on yksinkertainen asiakirja jonka voi laatia itse, jopa käsin kirjoittamalla.
"Avoin asianajovaltakirja" -otsikoinnin lisäksi siinä on valtuutuksen antajan allekirjoitus, nimenselvennys sekä valtuutuksen antamispaikka ja -aika.
(Kodin lakitieto I, s. 148, WSOY, 1999). Todistajia ei välttämättä tarvita.
Tilanteen mukaan voidaan laatia myös yksilöity valtakirja.
Lisätietoja löytyy helposti. Esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa (2.krs.) on luokassa 33.03 erilaisia asiakirjakaavoja sisältäviä teoksia.
Väki-sanan alkuperäinen merkitys on ollut voima. Tässä merkityksessä se on mm. väkivalta-sanassa, ja myös joissakin muissa yhdyssanoissa ja sanonnoissa, vaikkapa väellä ja voimalla, väkijuoma ja väkivasara. Sana on useimmissa suomen sukukielissä. Suomen, inkeroisen ja karjalan kielissä pääsi myöhemmin vallalle sen nykyinen ihmisjoukon merkitys. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Suhmura on paikka Pyhäselän Hammaslahdessa. Se on pieni Haapajärveen, Laivanpäähän ja Salokylään rajoittuva perämaa. Suhmura ei ole kylä vaan Hammaslahden yksi nurkka, joka ulottuu Pyhäselkä-järven rantaan.
Suhmura-nimen alkuperästä ei ole tarkaa tietoa, mutta Terho Könönen, "Suhmuran Santra" -laulun tekijä olettaa paikan nimen juontuvan kahdesta venäjän sanasta: suhoi=kuiva ja smura=nurmi, siis suhoismura=kuivanurmi. Alueella on ollut venäläisvaikutusta.
Ks. TUOMINEN, Vesa: Pyhäselän partailta. 1995.
MAAKUOPPAMÖKKEJÄ ja suakkunoita Suhmurasta : Suhmuran
historiikki. 1995.
"Suhmuran Santra" -laulun on säveltänyt ja sanoittanut Terho Könönen.
Terho Könönen kertoo laulun synnystä seuraavaa:
"Kyllä Santra aikoinaan tavattiin. Kävin...
Jos kirjoja ei voi viedä kierrätykseen tai antikvariaattiin, ne pitää lajitella sekajätteeseen.
Kirjat eivät valitettavasti tällä hetkellä kelpaa paperinkeräykseen edes kansien poiston jälkeen, sillä sivut pysyvät tiiviinä kokonaisuutena eivätkä ne hajoa käsittelyprosessissa riittävän nopeasti.
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/kirja/
Jean Marc Norbert Emile Brigen säveltämän kappaleen Läähätän ja läkähdyn ( alkuperäinen nimi: Je ne suis pas un garçon façile) levytti Suomessa ensimmäisenä Markku Karjalainen 1972. Yle:n äänilevystön tietokannan ja Violan (musiikkiaineistojen yhteistietokanta) mukaan kappaletta ovat esittäneet myös Timo Tervo, Tiikeri (yhtye?), A. Aallon rytmiorkesteri, Zetor, Osmo's Cosmos sekä Pate Mustajärvi.
(Ja Oulun kaupunginkirjastosta kappale löytyy ainakin seuraavilta cd-levyiltä:
*70-luku : suurten hittienvuosikymmen, 2000
*A. Aallon Rytmiorkesteri : Parhaat & Live, 1999
*Toiveiskelmiä 4 : 20 suosikkia, 1999
*Huumorimiehiä 2 : 20 suosikkia, 1998
*70-luvun parhaat 2: 20 hittiä vuosilta 1972-1973, 1995)
Keltavuokko on monivuotinen, Suomessa alkuperäinen kasvi, joka kukkii valkovuokon tavoin aikaisin keväällä. Keltavuokko ei ole suomessa rauhoitettu mutta Ruotsissa on.
Rauhoitetuista kasveista ja eläimistä on luettelo Ympäristöministeriön sivuilla:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi#a1
http://www.environment.fi/default.asp?contentid=72990&lan=fi
Sekä vielä
http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/
Maija Louhivaara esittää kirjassaan Tampereen kadunnimet (Tampereen kaupunki, 1999), että synkältä kuulostavan Ristinarkku-nimen pohjana on ollut nimi Ristinorko. Nimen alkuosa viittaa kylän teiden risteykseen, "raitinristiin", ja loppuosa sen viereiseen notkoon raivattuun peltoon, "orkoon". Orko, "notko, notkoon raivattu niitty tai pelto", oli yleinen sana keskiaikaisissa kylännimissä. Orko-sanan muuttumisessa arkuksi lienee kyse ns. kirjurinetymologiasta: kirjuri, jolle sana orko oli tuntematon, korvasi sen mielestään ymmärrettävämmällä sanalla arkku. Louhivaara kertoo vastaavasta tapauksesta Vuoksen alueelta, jossa paikannimi Arkuntanhua esiintyy asiakirjoissa ensin muodossa Orkotanhua ja myöhemmin muodossa Arku(n)tanhua, joka sitten...
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Nimi Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on tämä sama päivä, kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
