Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät selitykset sanoille
tautologia = saman asian tarpeeton toistaminen,
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautologia?searchMode=all ja
tautofonia = samanlaisten äännejaksojen (häiritsevä) toisto,
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautofonia?searchMode=all.
Myös nykysuomen sanakirjassa selitetään käsitteet tautofonia ja tautologia, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
tautofonia = saman sana-aineksen lähekkäinen toistuminen puheessa tai kirjoituksessa
tautologia = saman seikan tai sanan tarpeeton toistaminen puheessa tai kirjoituksessa
Käsite tautonomia ei sen sijaan esiinny näissä sanakirjoissa. Sana nomen, joka on latinaa, on...
Pasilan kirjaston lehtialueella (2. krs) on kopiokone, jolla voi skannata muistitikulle. Kirjaston ensimmäisen kerroksen kopiokoneella voi skannata sähköpostiin ja periaattessa myös muistitikulle, mutta laite ei tunnista kaikkia muistitikkuja. Pasilan lisäksi Kirjasto 10:ssä on kopiokone, jolla on mahdollista skannata muistitikulle.
HelMet-kirjastot
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kotkan myöhäistä uusgotiikkaa edustava kirkko on Suomen tuotteliaimman kirkkoarkkitehdin Josef Stenbäckin (1854–1929) suunnittelema. Vuonna 1898 valmistuneen rakennuksen puurunkoinen, kuparipellillä päällystetty risti on varustettu takorautaisin koristein, joiden päässä on kuparipallot. Risti näyttää todella miekalta, mutta tätä yhdennäköisyyttä ei käsitellä Kotkan kirkon historiasta kertovissa teoksissa. Tietokirjailija Ulla-Maija Sievinen kirjoittaa kuitenkin seurakuntalehti Osviitassa 2/2021, että risti olisi saanut muotonsa saksalaisen ritarikunnan miekasta. Hänkään ei tosin tiedä, miksi Stenbäck valitsi juuri miekkaristin. Miekanmuotoinen risti on myös Stenbäckin suunnitteleman Joensuun kirkon tornissa.
Lähteet:
Harjunpää, Kaisu...
Kovin luotettavaa lähdettä ei tästä aiheesta löydy. Erilaisten mausteiden ja rohdosten vaikutuksista ei ole juurikaan lääketieteellistä tutkimusta. Jonkin verran tutkimustietoa löytyy tästä kriittisesti asiaa tarkastelevasta artikkelista, https://www.vastalaake.fi/vl_artikkelit/onko-kurkumasta-hyotya-terveydelle/. Kurkuma-kasvista ja sen eri käytöistä, http://www.plantsoftheworldonline.org/taxon/urn:lsid:ipni.org:names:796451-1
Yleisesti ottaen tietoa ruoka-aineista ja niiden turvallisuudesta löytyy Ruokavirastosta, https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/ Ruokavirastosta voi myös kysyä elintarvikkeista, https://www.ruokavirasto.fi/...
Ilmaisun "pumpattava Barbara" tausta on ruotsin kielessä. Barbara lienee valikoitunut nuken nimeksi yksinkertaisesti loppusoinnun vuoksi. Barbara sointuu useimpia muita nimiä paremmin yhteen ilmalla täytettävää merkitsevän sanan "uppblåsbar" kanssa, niin kuin ilmaisun lanseeranneen Robert "Robban" Brobergin laulu Uppblåsbara Barbara (1970) vastaansanomattomasti osoittaa ("underbara, uppblåsbara Barbara"). Finntrio-yhtye levytti kappaleen samana vuonna suomeksi nimellä Ihmeellinen pumpattava Barbara ja toi samalla tämän ruotsalaisperäisen ilmaisun suomen kieleen.
Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö ([Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.], etymologinen sanakirja, 2000) –kirjassa on selvitystä sanojen taustoista. Sireeni-sanalla on kolmekin eri merkitystä. Sireeni voi tarkoittaa äänimerkinantolaitetta, merilehmää, seireeniä tai vedenneitoa ja sireeni- eli syreenipensasta.
Näistä pensasta tarkoittava sireeni tai syreeni ei liity merkitykseltään muihin. Se on ruotsiksi syren- tai vanhassa kielessä siren ja latinaksi syringa. Molempia suomen kielen muotoja käytetään rinnan, ja molemmat sanat ovat kieliopillisesti oikein.
Sen sijaan hälytyssireenit ja seireenit ovat samaa alkuperää. Kirjan mukaan laivojen äänimerkki on vertautunut seireenien voimakasääniseen lauluun. Merilehmät (kuuluvat...
Pentti Linkolan essee Talaskankaan ikimetsä on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa v. 1989 ja myös hänen esseekokoelmassaan Voisiko elämä voittaa - ja millä ehdoilla (Tammi, 2004).
Kirjastossamme olevan Lakeuden kirkot teoksen mukaan Vaasan kirkko oli alunperin saanut alttaritauluksi lahjoituksen, Robert Wilhelm Ekmanin Pyhää Ehtoollista esittävän taulun. Koska sitä pidettiin liian vaatimattomana, tilattiin uusi alttaritaulu Albert Edelfeltiltä. Hän maalasi taulun "Paimenten kumarrus" vuonna 1894. Taulun esiaste "Betlehem" oli voittanut Helsingin Johanneksen kirkon alttaritaulukilpailun. Sitä ei kuitenkaan oltu toteutettu taiteilijan ja arkkitehdin välisten erimielisyyksien takia. Sen sijaan Edelfelt teki alttaritaulun Vaasaan.
Taulun lahjoittivat raatimes Gabriel Rewell ja Amanda Rewell. Kirjallisuudesta en löytänyt tietoa siitä oliko Edelfelt itse käynyt taulua katsomassa, mutta välitän mielenkiintoisen...
Unto Eskolan 77 sivun kirjanen "Jalkaväkirykmentti 45. Kolmen kannaksen koukkaajana vuosina 1941-1944" (1971) on saatavissa lainaksi esimerkiksi valtakunnallisen varastokirjaston (Vaarin) kautta. Se löytyy hyllystä lisäksi Kymenlaakson Pyhtään kunnankirjastosta.
Kirja on ollut myynnissä mm. Huuto.netin kautta viime syyskuussa, jolloin siitä pyydettiin 40 euroa.
Netin "Axis History Forum" -blogissa JR 45:stä on myös kyselty. Kysytyn kirjan lisäksi JR 45:stä saa tietoja ainakin seuraavista lähteistä:
Tarmo Metsälä "Isänmaan puolesta" (2002) and Marko Palokangas (ed.): "Jatkosodan tiellä" (2004), jotka ovat saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Interlineaarisessa tekstissä on jokaisen alkukielisen sanan alla sama sana käännettynä jollekin tutulle kielelle. Tämä helpottaa lukemista alkukielellä, siis kreikaksi, kun kyse on Uudesta testamentista. DigiNovum /Novumin ( Uusi testamentti selityksin) tietokoneversio sisältää mm. Uuden testamentin kreikka-suomi interlineaarisen käännöksen. Se on ostettavissa verkosta esim. osoitteessa http://www.ilonpolku.fi/kauppa/product_details.php?p=4206 tai http://www.nettikirjakauppa.com/fin/tuotekategoriat/?id=33&selProduct=7… tai suoraan täältä http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=42
Perinteisessä kirjamuodossa on 1980-luvulla ilmestynyt Novum 1-5. Uusi testamentti selityksin. (Raamatun tietokirja, 1980-1984). Se rakentuu kreikkalaisen ja...
Annettuja tuntomerkkejä vastaava kirja on todella olemassa: Rauno Pankolan Afrikan safari : autolla Afrikan ympäri (Gummerus, 1961) on kuvaus kirjoittajan ja hänen vaimonsa Mimosan Afrikan-matkasta Elmeriksi nimetyllä Land-Roverilla. Matka alkoi juhannuksena 1959 ja päättyi tammikuun toisena päivänä 1961. Reitti kulki 32 afrikkalaisen maan läpi; matkamittariin kertyi kilometrejä 56 000, joista 46 500 Afrikassa.
Härmän Kustaa eli oikeammin Härmän Kuustaa on oikealta nimeltään Vilho E. Koskimäki. Pohjalainen-lehden syntymäpäiväartikkelin mukaan hän täytti 23.8.1989 75 vuotta eli hän olisi syntynyt 23.8.1914. Koskimäki on syntynyt Kauhavalla. Hänen esikoisteoksensa on romaani Veijareitten matkassa, joka ilmestyi vuonna 1953. Toinen kirjakielinen proosateos oli Pako pimeään, jonka ilmestymisvuosi oli 1965. Koskimäki on kirjoittanut myös kaksi näytelmää. Siviiliammatiltaan V. E. Koskimäki oli nimismies, viimeksi hän toimi Ylistaron ”fallesmannina”. Härmään Kustaan kirjallista työtä on rinnastettu Vaasan Jaakoon pohjalaisen huumorin kyllästämiin murrepakinoihin.
Jatkosodan aikana Koskimäki oli rintamakirjeenvaihtajana Pohjois-Lapin rintamalla sekä...
Viikunahillo on maistuva makupari esimerkiksi pehmeille ja koville juustoille. Se sopii erinomaisesti juustotarjottimelle voimakasaromisten juustojen, esimerkiksi manchegon ja homejuustojen, varsinkin sinihomejuustojen kanssa. Mausteinen viikunahillo sopii lisäksi paahtoleivälle.Viikunahillo käy myös joulun juustopöytään esimerkiksi machegon, valko- tai sinihomejuuston, piparkakkujen tai kaurakeksien ja glögin kanssa. Raikkautta tarjoiluun tuovat rypäleet ja kypsät päärynät.
Itse tehty ja kauniisti pakattu viikunahillo on myös hieno lahjaidea.
Reseptejä:
https://aamuset.fi/artikkeli/4712467/Itse+tehty+viikunahillo+on+juustoj…
https://www.ess.fi/teemat/161164
https...
Venni nimeä on annettu enimmäkseen pojille, mutta se esiintyy myös tytön nimenä. 2000-luvun alusta Venni-nimi on yleistynyt. Nimien esiintymistä Suomessa voi tarkastella Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa, https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Nimen on ymmärretty pojilla olevan Vernerin ja Veinin lempinimi, tytön nimenä taas Venny on ollut yleisempi muoto ja lempinimi Venlasta tai Vendlasta. Rovaniemellä on kaupunginosa jonka nimi on Vennivaara. Erityistä lappilaislähtöistä selitystä en sanalle tiedä. Nämä tiedot löytyvät teoksesta Saarikalle, Anne, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Tietoa etunimistä löytyy myös teoksesta Vilkuna, Kustaa, Etunimet. Siitä on useita painoksia.
Teoksen Businessetiketti (s. 13)mukaan miehet ottavat hansikkaan pois kätellessään. Nuorempi nainen ottaa hansikkaan pois kädestään, mikäli vanhempi "daami" on riisunut hansikkaan.
Polyteekkareiden kokoamat ohjeet sivulla http://www.polyteekkari.fi/index.php?k=10429 ovat seuraavat: "Miehillä hansikassääntö on, että jos molemmilla kättelijöillä on hansikkaat, niitä voi pitää kädessä, mutta muuten oikea käsi pidetään paljaana. Nainen saa kätellä hansikkaat kädessä. Naisen hansikkaan erikoisuus on myös se, että sen päällä saa pitää korukelloa ja rannekorua. Kukaan ei syö hansikkaat kädessä"
Kotilieden arkiston mukaan tytöt pitävät hansikkaat kädessään tervehtiessään. Tässä linkki arkistoon http://www.kotiliesi.fi/vanhat-ajat/arkisto/2008/2/3/...
Kirjastoveteraanien mukaan mitkään "pöpöt" eivät säily tai pysy hengissä kirjojen sivuilla. Kirjastoissa likaisia kirjoja puhdistetaankin vain vedellä ja miedolla puhdistusaineella.
Toisen vinkin mukaan kannattaa korkeintaan tuulettaa ja pyyhkiä kirjojen kannet.
Listätietoa kirjojen käsittelystä ja säilytyksestä:
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/kasittely.htm
Rahab (רהב)esiintyy nykyisessä suomalaisessa vuoden 1992: n käännöksessä viisi kertaa
Job 9:13
Job 26:12
Ps. 89:11
Jes. 30:7
Jes. 51:9
Heprealaisessa alkutekstissä lisäksi vielä
Ps. 40:5 (käännöksessä ’pahan voima’)
Ps. 87:4 (käännöksessä ’Egypti’)
Rahab (merkitys: ’myllertyneisyys, kuohunta’ ) on ymmärretty jonkinlaiseksi meripedoksi tai henkilöidyksi alkumereksi , jonka Jahve voitti luomistyötä tehdessään. Tutkijat ovat todenneet, että ajatuksella Luojan ja Rahabin taistelulla voi olla jotain yhtymäkohtia babylonialaiseen muinaistarinaan, jossa luojajumala Marduk kävi voitollisen taistelun alkumerta, Tiamatia vastaan. Vertailun kannalta on mielenkiintoista, että Raamatun luomiskertomuksen (1. Moos. 1:2) ’syvyys’ (תהום tehoom) lienee...
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
1900-luvun alkupuolella aviottomat lapset muodostivat yhteiskunnalle paitsi moraalisen ja sosiaalisen ongelman, myös taloudellisen taakan (esim. Pulma ja Turpeinen: Suomen lastensuojelun historia. 1987). Avioton äitiys oli vuosisadan alun Suomessa tyypillisesti alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluva ilmiö, kirjoittaa neljän helsinkiläisen 1900-luvun alussa eläneen aviottoman äidin elämäntarinan avulla aihetta tutkinut Katriina Kokko teoksessa Matkoja Moderniin: Lähikuvia suomalaisten elämästä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen, ”äpärän” asema oli turvaton ja ankea, isättömyys oli lapsellekin elämänikäinen häpeä. Maaseudulla aviottomat saattoivat joutua kerjuulle tai kunta saattoi myydä heidät ”...
Nettihaussa ei tullut esiin mitään selviä trendejä. Osassa sivuja sanottiin ettei keskisormissa ole suosittua pitää sormuksia, koska se ottaa yleensä eniten painoa esim. kassia kantaessa, toisaalla taas että se on suosittu sormi. Sormuksen keskisormessa sanottiin useimmiten tarkoittavan tasapainoa ja vastuullisuutta, oletettavasti koska se on keskellä.
Englanninkielisessä wikipediassa kerrottiin aseksuaalien käyttävän mustaa sormusta oikean käden keskisormessa.
Ikävä kyllä nyt korona-aikaan en päässyt tutustumaan kirjaan Rings : jewelry of power, love and loyalty, jossa voisi olla jotain aiheesta.
