Sota-ajan oloissa ihmisten liikkumisvapautta rajoitettiin yleisesti. Sodan päätyttyä kotimaan matkailussakin oli erilaisia rajoituksia, esimerkiksi Sisäasiainministeriön päätöksen 21.8.1946 mukaan koko Ahvenanmaalle tai useille Kymen, Kuopion, Oulun ja Lapin läänin alueille matkustamiseen tuli olla poliisiviranomaisen lupa. Ulkomaalaisille tällaisen luvan antoi Valtiollinen poliisi. Nämä rajoitukset korvattiin lailla rajavyöhykkeistä vuonna 1947.
Talvisodan syttymisen vuoksi maa oli julistettu sotatilaan 30.11.1939 (SA 441/1939). Sotatila julistettiin päättyneeksi 26.9.1947 (SA 700/1947) eli sen jälkeen kun Pariisin keväällä solmittu rauhansopimus oli ratifioitu ja liittoutuneiden valvontakomissio poistunut maasta.
Sotatilan aikana monia...
Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on vastattu kysymykseen 2007:'
Kerkko Hakulisen kirjassa Paikannimet (WSOY 2006) Ahvenanmaan nimen alkuperästä kerrotaan seuraavaa:
”Nimen alkuperää ei ole tyhjentävästi selvitetty. Erään arvelun mukaan sekä ruotsin- että suomenkielisen lyhyen nimen merkitys on ´vesimaa´ tai ´vesisaari´, sanasta å (muinaisskandinaavin ahva) ´vesi´ (nykyruotsissa joki) ja land ´maa´ tai ´saari´. Toisen arvelun mukaan suomenkielisen nimen alkuosa ahvena olisi peräisin muinaisskandinaavista ja sen merkitys olisi ´ahven´ (1500-luvulla saaristolaiset maksoivat veroja ahvenina). Kolmannen arvelun mukaan ruotsinkielisen nimen alkuosa johtuisi sanasta ål ´soraharju´. Ruotsissa olevan Ålandin pitäjän nimen on...
Teoksen Businessetiketti (s. 13)mukaan miehet ottavat hansikkaan pois kätellessään. Nuorempi nainen ottaa hansikkaan pois kädestään, mikäli vanhempi "daami" on riisunut hansikkaan.
Polyteekkareiden kokoamat ohjeet sivulla http://www.polyteekkari.fi/index.php?k=10429 ovat seuraavat: "Miehillä hansikassääntö on, että jos molemmilla kättelijöillä on hansikkaat, niitä voi pitää kädessä, mutta muuten oikea käsi pidetään paljaana. Nainen saa kätellä hansikkaat kädessä. Naisen hansikkaan erikoisuus on myös se, että sen päällä saa pitää korukelloa ja rannekorua. Kukaan ei syö hansikkaat kädessä"
Kotilieden arkiston mukaan tytöt pitävät hansikkaat kädessään tervehtiessään. Tässä linkki arkistoon http://www.kotiliesi.fi/vanhat-ajat/arkisto/2008/2/3/...
Laamapaidan nimellä ei ole yhteyttä laamaan tai laaman villaan, vaan laamapaidaksi kutsutun puuvillaisen aluspaidan nimi johtuu tohtori Lahmannista, joka suositteli pehmeää ja joustavaa puuvillaista aluspaitaa terveellisenä alusvaatteena.
Lähde:
Vuokko Lindfors, À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja. Otava, 2004
Kirjastoveteraanien mukaan mitkään "pöpöt" eivät säily tai pysy hengissä kirjojen sivuilla. Kirjastoissa likaisia kirjoja puhdistetaankin vain vedellä ja miedolla puhdistusaineella.
Toisen vinkin mukaan kannattaa korkeintaan tuulettaa ja pyyhkiä kirjojen kannet.
Listätietoa kirjojen käsittelystä ja säilytyksestä:
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/kasittely.htm
Alan asiantuntijaliikkeestä kerrottiin, että piippauksen kesto riippuu täysin palovaroittimen merkistä ja mallista. Useimmissa malleissa piippaus saattaa kestää kuitenkin päiviä tai jopa viikon.
Mikäli kuvaamanne kaltainen tilanne tulee eteen, kannattanee ottaa yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään.
Lähde:
Turvakauppa.com
Pasilan kirjaston lehtialueella (2. krs) on kopiokone, jolla voi skannata muistitikulle. Kirjaston ensimmäisen kerroksen kopiokoneella voi skannata sähköpostiin ja periaattessa myös muistitikulle, mutta laite ei tunnista kaikkia muistitikkuja. Pasilan lisäksi Kirjasto 10:ssä on kopiokone, jolla on mahdollista skannata muistitikulle.
HelMet-kirjastot
http://www.helmet.fi/fi-FI
Äänikirjojen lukijat ovat taitaneet löytyä aiemmin lähinnä näyttelijäkoulutuksen saaneiden joukosta. Celia-kirjaston sivuilta löytyy tieto, että he hankkivat äänikirjansa Silencio- ja Dramafoni-studioilta. Silencion lukijaksi pääseminen vaatii näyttelijäkoulutuksen ja Dramafonikin hakee äänenkäytön ammattilaisia.
Muita äänikirjastudioita ovat ainakin Artlab, Sakon Studio ja Book Brothers.
Äänikirjojen lukijoita on haettu myös ainakin Nelonen Median Supla-palveluun.
Antti Tuuriinhan tämä ajatus tavallisesti liitetään, vaikka se ei aivan sanatarkka lainaus olekaan. Tuuri, sitä paitsi, puhuu miehistä yleensä - ei erityisesti nuorista. Niin tai näin, seuraava Pohjanmaa-romaanin katkelma lienee kysymyksen sanonnan taustalla: "Mummo -- kertoi ihmetelleensä jo pitkään, minkä takia Pohjanmaalla viisaus on aina vanhoissa naisissa, viisaus ja hyvyys, ja kun kysyin, mikä täälläpäin sitten on miehissä, se mietti sitä jonkin aikaa ja arveli, että niissä asui jonkinlainen hulluus." (luku XLVI, s. 331)
Vaikuttaa siltä, että ainakin kaapeliverkossa maksullisten HD-kanavien katselu ei onnistu nykyään. Suojattujen, maksu-TV-kanavien katsomiseen kaapeliverkossa vaaditaan, että maksukortti ja katsomislaite "paritetaan" ja PC-laajennuskorteille tähän ei ole kaapeliyhtiöt antaneet tähän lupaa:
http://blogit.tietokone.fi/ossi/2009/12/joululahjaksi-maksukanavia-koti…
Mikään ei kuitenkaan viittaisi siihen, että antenniverkossakaan maksukanavien katselu onnistuisi, mutta tästä ei löytynyt mitään varmaa lähdetietoa. Maksutelevisio-operaattoreilla näyttäisi siis olevan valta sanoa, että minkälaisilla laitteilla maksullisia HD-kanavia voi katsella.
Testatutlaitteet-sivustolla ei HTPC-laitteita mainita:
http://www.testatutlaitteet.fi
Kannattaa siis...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Kotimaisten kielten keskuksen tutkijat kirjoittivat Kieli-ikkuna-juttuja Helsingin Sanomiin. Liisa Nuutisen kirjoitus, Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta, on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.12.1999. Kirjoituksessa kerrotaan mänkki-sanan alkuperästä näin: "Pienimmän tiernapojan nimitys on mänkki. Sanan alkuperästä on erilaisia oletuksia. Sen on arveltu olevan peräisin nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana. Toisen teorian mukaan se olisi tullut ruotsin sanasta mannekäng ’mannekiini’, joka on alkuperältään sama sana kuin manick (saksan Männchen) ’miespuolinen hahmo, nukke’. Keskiaikaisissa näytelmissä mannekiini oli vuorosanoja vailla oleva...
Kyseinen novelli sisältyy kokoelmaan Ivan Bunin: Valitut kertomukset vuodelta 1969. Teos on lainattavissa useasta Helmet -kirjastosta. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi. Teos on saatavissa myös Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastossa, www.rusin.fi > Kirjasto- ja tietopalvelut, aineistohaku Veera.
Lisäksi novelli on suoraan luettavissa internetissä englanninkielisenä nimellä ’In Paris’.
Uutislähteiden mukaan lumivyöryissä on Suomessa 2000-luvulla kuollut kaksi ihmistä. Onnettomuudet sattuivat Utsjoen Ailigas-tunturilla vuonna 1998 ja Kuusamossa Rukan Konttaisella vuonna 2000.
Vakava lumivyöry oli myös Pyhätunturilla 1990-luvun vaihteessa. Silloin kaksi laskijaa jäi lumen alle, mutta heidät pelastettiin.
Ilmatieteen laitos on vuodesta 2005 alkaen antanut ennusteita lumivyöryistä http://ilmatieteenlaitos.fi/lumivyoryennuste
Lisätietoja lumivyöryistä http://www.luontoon.fi/RetkeilynABC/turvallisuus/vaarojenennaltaehkaisy…
Suomalaisia sotilaita todella hoidettiin toisen maailmansodan aikana myös Suur-Saksan alueella, johon nykyisen Puolankin osia kuului. Taustana tälle oli luonnollisesti Suomen ja Saksan välinen yhteistyö, joka kulminoitui erityisesti suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka taisteli Saksan itärintamalla vuoteen 1943.
Tämän ”panttipataljoonan” haavoittuneita hoidettiin useissa saksalaisissa sairaaloissa, myös esimerkiksi Krakovassa ja Zakopanessa Puolan alueella. Saksaan lähetettiin myös suomalaisia sairaanhoitajia. Erityisesti on mainittava Ruth Munck, suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja, joka toimi yhdyshenkilönä suomalaisen SS-pataljoonan sairaanhoidossa, kierrellen suomalaisia hoitavia sotasairaaloita.
Sen sijaan emme löytäneet...
Lainaus on seuraavanlainen:
"-Tavallaan maapallossa on liiaksi viisautta, epäili Konsta luodollaan. -Sitä ei jakseta kaikkea käyttää, vaan turvottaa se nupopäät mustansinisiksi... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää..."
Huovinen, Veikko 1952. Havukka-Ahon ajattelija. WSOY: Helsinki. Kuudes luku, sivu 83.
Tutkielmia ja kirjoituksia...
Viddla on tosiaan käytössä muutamissa kirjastoissa, mm. Kuopiossa. Helmet-kirjastoihin palvelu ei ainakaan vielä ole tulossa. Syynä on Viddlan elokuvavalikoiman pienuus ja se, että sen hinnoittelu on isolle kirjastokimpalle hankala (jokainen katsomistakerta maksaa). Tilannetta seurataan kuitenkin tiiviisti.
Janne Tulkin esittämän kappaleen Sinisen taivaan sateenkaari (Love shine a light) on säveltänyt Dario Tinozetti. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Jari Holm.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
.
Kyseessä on todennäköisesti nuorison talkoomerkki vuodelta 1945. Sotavuosina työvoimasta oli pulaa, ja nuoriso organisoitiin mukaan kotirintaman ponnistuksiin talkookampanjoiden avulla. Talkootöitä tekemällä ansaittiin postimerkin kaltaisia talkoomerkkejä, ja kun merkkejä oli kertynyt riittävä määrä, nuori sai lunastaa itselleen rinnassa kannettavan talkoomerkin.
Merkeissä oli eri vuosina eri kuva-aiheita. Vuoden 1945 talkoissa ansioituneet saivat talkoomerkin, jossa on muurahainen. Merkki oli joko kullattu, hopeoitu tai rautainen riippuen tehdyn talkootyön määrästä. Todennäköisesti kuvailemasi merkki on aikojen saatossa tummunut alkuperäisestä väristään.
Lisätietoja talkootyöstä ja -merkeistä saa esimerkiksi teoksista Varjo, Kerttu:...
Makkara kuivuu kuumassa, jolloin neste tulee pintaan ja näyttää kuin makkara hikoilisi. Myös rasva lämpenee ja tirisee läpi kuoren.
http://www.ruokamenot.fi/reseptit/opiskelijankeittio/153-lenkkimakkaras…
Makkaran aineisosat ja ravintoarvot Fineli - elintarvikkeiden koostumustietopankki
http://www.fineli.fi/foodsearch.php?name=makkara&lang=fi
