Kyseinen katkelma on Väinö Hannikaisen laulusta Marja-Liisa, jonka sanat ovat L. Onervan runoilemat. Laulun nuotti ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 3 (s. 23).
Runo Marja-Liisa sisältyy kokonaisuudessaan L. Onervan runokokoelmaan Helkkyvät hetket (1922) ja se on luettavissa esimerkiki L. Ornervan runojen antologiasta Liekkisydän : valitut runot 1904-1964 (Tammi, 2010).
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Tapio Saario kirjoittaa Kuka kukin oikeasti on -teoksessaan (BTJ Kirjastopalvelu, 1996) Kenttäläisestä seuraavasti:
"Paavo Kenttäläinen perustuu suurelta osin Salaman nuoruudentoveriin, kirjailija Jorma Kannilaan (1934-[2010]). Salama ja Kannila olivat tutustuneet Tampereen Klassillisessa lyseossa, ja heitä yhdisti kirjoittamisharrastus. Salama lopetti koulun jäätyään viidennelle luokalle vuonna 1954. Muutamaa vuotta vanhempi Kannila auttoi Salamaa ensin kirjoittamisen alkuvaiheissa, mutta ystävysten välit viilenivät Kannilan saatua ensimmäisenä menestystä kirjoittajana. Esikoisteoksen Salama sitten kuitenkin sai julki pari vuotta ennen Kannilaa."
"Salaman osalta Kenttäläisen hahmo on luultavasti syntynyt aluksi jonkinlaisena kostona siitä...
Oula on saamenkielinen muunnos Olavista, pidentymä on muoto Oulas. Olav, Olavi sekä latinalainen Olavus ovat muunnoksia muinaisskandinaavisesta nimestä Anleifr, Olafr, Oleifr (anu, ano, esi-isä + laib, jälkeenjäänyt, siis = esi-isiensä vesa, jälkeläinen). Olavi eri muodoissaan on ollut Pohjoismaissa keskiajalta lähtien tavallinen nimi Norjan marttyyrikuninkaan ja suojeluspyhimyksen Olavi Pyhän (k. 1030) ansiosta. Pyhän Olavin muistopäivä on ollut keskiajalta lähtien hänen kuolinpäivänsä 29.7.
Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1705 lähtien eri asuissa: Olaus, Olavus, Olavos, Olof, Olawi ja 1908 lähtien Olavi. Ruotsinkielisessä almanakassamme ovat nykyisin muodot Ola, Olav, Ole, Olle, Olof. Saamenkielisen almanakan mainitsemat...
Rattijuopumus kriminalisoitiin erillisenä rikoksena Suomessa vuonna 1926. Samana vuonna annettuun tieliikennelakiin otettiin kielto kuljettaa moottoriajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Laki jätti eri näytön varaan, milloin henkilön katsottiin olevan alkoholin vaikutuksen alainen. Oikeuskäytännössä rangaistavan humalatilan raja oli noin promillen paikkeilla eli suuri osa rattijuopumuksesta jäi lain ulottumattomiin
Liikenteen ja alkoholinkulutuksen kasvaessa myös rangaistuksia kovennettiin vuosina 1937, 1950 ja 1957. Kun alkoholi- ja kriminaalipolitiikka liberalisoituivat 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rangaistukset lievenivät ja lainsäädäntö muuttui. Rattijuopumusta koskevat säännökset siirrettiin tieliikennelaista rikoslakiin ja...
Paavo Cajanderin käännös Henrik viidennen kolmannen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen alkaa seuraavasti:
Kuningas Henrik:
Viel´, ystävät, viel´yksi ryntäys,
(Tai ruumiillamme muurit peittäkäämme!...)
Lähde:
Shakespeare, William (1958). Kootut draamat VII (2. painos).(Suom. P.Cajander). WSOY: Porvoo
Lentävien lauseiden sanakirjan (Suomen kielen sanakirjat 5, toim. Maunu Sinnemäki) mukaan yleinen tulkinta on oikea, eli että köyhässä talossa porsaita on vain yksi ja siksi kuljetaan "jonossa".
Nämä tapahtumat löytyvät seuraavista kohdista:
Albus Dumbledoren kuolema: Harry Potter ja puoliverinen prinssi, luku 27
Sirius Mustan kuolema: Harry Potter ja Feeniksin kilta, luku 35
Remus Lupinin kuolema: Harry Potter ja kuoleman varjelukset, luku 31
Dobbyn kuolema: Harry Potter ja kuoleman varjelukset, luku 23
Suomalainen noitatutkimus on paljolti keskittynyt noitavainojen aikaan ja aineistoa löytyy myös 1900-luvun uusnoituudesta kuten wiccalaisuudesta. Yksinomaan 1800-luvun suomalaisesta noidasta ei löytynyt lähteitä, mutta seuraavista kirjoista varmaankin on apua :
Suomen kansankulttuurin kartasto 2 : Suomen perinneatlas=Folklore/Matti Sarmela. 1994. (luku Samaanit, tietäjät ja noidat)
Virolainen, Merja : Samanismin ja noituuden käsikirja. 1994.
Nenonen, Marko : Synnin palkka on kuolema : suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla.
Siikala, Anna-Leena : Suomalainen samanismi. 1992.
Simonsuuri, Lauri : Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta. 2006.
Noidat ja noituus (Mystiikan maailma-sarja). 1992.
Hill,...
Suomeksi Lincolnista ei ole kovin tuoretta elämäkertaa. Laajempia elämäkertoja ovat Emil Ludwigin ”Lincoln” (WSOY, 1930) ja W. M. Thayerin ”Uutisasukkaan poika ja kuinka hänestä tuli presidentti: Abraham Lincolnin elämäkerta” (Gummerus, 1902). Lincolnin pienoiselämäkerta löytyy Johannes Karman teoksesta ”Politiikan voimamiehiä” (WSOY, 1934) ja Yrjö Karilaan teoksesta ”Suurmiesten seurassa” (2. uudistettu painos; Werner Söderström, 1927). Täytynee kai mainita vielä A. W. Gruben ikivanha elämäkerta ”Apraham Lincoln” (Kansanvalistus-seura, 1883), jonka sijaan kannattaa ehkä kuitenkin valita mieluummin joku uudempi teos.
Englanniksi tarjontaa on paljon enemmän suhteellisen tuoreita Lincoln-elämäkertoja ovat David Herbert Donan yli 700-sivuinen...
Vuoden 1866 10 pennin arvo vaihtelee sen mukaan, missä kunnossa kolikko on.
2€ Raha on huomattavan kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä.
6€ Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä.
45€ Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei enää ole.
250€ Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen, sen arvoa ei ole määritelty ja se kuuluu harvinaisiin rahoihin. Tällöin kolikon arvo on korkeampi.
Jos rahassa ei ole normaali vuosiluku (1866), vaan viimeinen "6" on stanssattu...
Noel-nimen alkuperästä näyttäisi olevan kahtalaista tietoa. Se on joko hebreaa tai ranskaa. Merkitys on kuitenkin yksiselitteinen. Nimi tarkoittaa jouluna syntynyttä, joulua. Noel on tavallinen nimi Ranskassa.
http://www.zelo.com/firstnames/index.asp
http://www.behindthename.com/
Hei,
Löysin haastattelun, jonka mukaan uusi kirja on työn alla. Kirja kulkee kahdessa aikatasossa (1800- ja 1960-luvuilla), ja kertoo naista, joka muuttaa Englannista Yhdysvaltoihin). Suon villiä laulua hän kirjoitti kymmenisen vuotta, mutta tämä valmistunee lyhyemmässä ajassa. Hän on myös kirjoittanut miehensä kanssa muutamia muistelmakirjoja (Cry of the Kalahari, The Eye of the Elephant, Secrets of the Savanna). Odotellaan, milloin kirja valmistuu (jos valmistuu). Todennäköisesti kirja tullaan suomentamaan Suon villin laulun suosion siivittämänä.
Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sanan tyyssija (merkitys ’vakituinen olopaikkaa, lähtökohta’) alkuosa perustuu tyvi-sanaan. Samaa kantaa ovat esimerkiksi tykö ja tyynni. Vastine esiintyy useissa sukukielissä, ja sitä lienee pidettävä omaperäisenä. Merkityksenä on yleensä jonkinlainen alaosaa tai pohjaa ilmaiseva merkitys.
Yleisin selitys neekeri-nimitykselle tulee painomusteesta: ennen vanhaan oikovedoksia lukevien toimittajien kädet ja kasvotkin olivat usein painomusteessa. Myös ruotsin kielessä on ollut käytössä sanonta "tidningsneger". Sanat löytyvät esimerkiksi Nykysuomen sanakirjan vuoden 1954 painoksesta ja Knut Cannelinin Suomalais-ruotsalainen taskusanakirjasta (WSOY 1946).
On muitakin teorioita: matalapalkkaiset toimittajat ovat olleet mielestään neekeriorjan asemassa.
Sanomalehtineekeri esiintyi jo Ilmari Kiannon romaanissa papin poika vuonna 1928. Tuo Ester Ståhlbergin päiväkirjamerkintä on siis vieläkin vanhempi. Termi oli 1930-luvulla yleisesti käytössä. Vuonna 1946 Helsingin sanomalehtimiesyhdistys julkaisi teoksen Me neekerit: alastonta...
Eläimen koon ja eliniän välillä on selvä yhteys: mitä kookkaampi eläin, sitä pidempi elämä. Kun paino 30-kertaistuu, elinikä kaksinkertaistuu. Esim. myyrä elää kaksi kertaa niin kauan kuin päästäinen ja rusakko kaksi kertaa niin kauan kuin myyrä. Kaikkiin lajeihin se ei päde: ihminen eläisi tämän laskutavan mukaan vain 27-vuotiaaksi.
Vanhimmaksi eläneet eläimet löytyvät kilpikonnista (vanhin tiedetty norsukilpikonna on yli 150-vuotias), valaista (Grönlanninvalas elää jopa 200-vuotiaaksi) ja simpukoista (Suomen vanhimmat eläimet Jokihelmisimpukat voivat elää yli 100-vuotiaiksi). Norsujen elinikä jää "vain" 60-70 vuoteen.
Lyhyen elämän elävät esim. jotkin päiväperhoslajit (alle 2 kuukautta) tai nisäkkäistä ruskopussikärpät (alle vuoden)....
Tiedot Meimi-nimestä löytyvät Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta, jonka mukaan nimi on mahdollisesti suomalaistunut versio amerikkalaisesta Mamie-nimestä, joka taas on nimen Maria muunnos. Suomeen nimi on tullut mahdollisesti siirtolaisten mukana ja useimmat Meimit ovat syntyneet 1900-20 luvuilla ja nimi esiintyi erityisesti Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä. Lopuksi Lempiäisen kirjassa todetaan, että "mikäli Meimi käsitetään Mamiesta johdetuksi, sen nimipäiväksi sopii Marian päivä 2. heinäkuuta".
Tutkimani fraasi- ja etymologiset sanakirjat eivät ottaneet kevytkenkäiseen kantaa, mutta arvelisin kysyjän olevan oikeassa epäillessään sanaa ruotsin kielestä lainatuksi. Ruotsissa vastaava sana on lättfotad ("kevytjalkainen"). Se, että suomen ilmauksessa on päädytty jalan asemesta kenkään, voisi selittyä allitteraatiolla: kevytkenkäinen. "Alkusointu on selkäytimessämme", niin kuin Pasi Heikura siteeraa tietokirjailija ja äidinkielenopettaja Kirsti Mäkistä kirjassaan Aristoteleen kantapää : fraasirikos ei kannata.
Kevytjalkaisessa ja -kenkäisessä voisi ehkä nähdä yhteyden ilonpitoa ja "vapaalle vaihtamista" merkitsevään sanontaan slå klackarna i taket ("kannat kattoon"), jonka alkuperä Bo Bergmanin Ordens ursprung -kirjan...
Kappale tunnetaan myös nimellä Sydänvika Rock. Etsin sanoja molemmilla nimillä mm. Suomen kansallisdiskografia Violasta, Helmet-tietokannasta ja internetistä, mutta tuloksetta.
Kappale löytyy kuitenkin levyltä The Mopott show, saatavuus Helmet-kirjastoista ks.
cd-muotoisena: http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott/tmopott/1%2C1%2C2%2CB/frameset&…
lp-levynä:
http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott+show/tmopott+show/1%2C1%2C2%2CB…
Valitettavasti cd-levyn esiteliitteessäkään ei ollut laulun sanoja. Lp-levyn mahdollista esitettä tms. en pystynyt tarkistamaan, koska se on tällä hetkellä lainassa.
Charles Bukowski syntyi 16.8 1920 Saksassa ja kuoli Yhdysvalloissa 9.3 1994 vietettyään erittäin värikkään elämän. Ennen kirjailijanuraansa hän toimi mm. postimiehenä ja toimittajana. Bukowskin sanotaan olevan 60-luvun beatsukupolven keskeisiä avantgardisteja, jonka tuotanto on voimakkaasti omaelämäkerrallista.
Suomennettuja teoksia:
-Rendezvous
-Siinä sivussa
-Vitsit vähissä
-Amerikan matadori runoja 1969-1974 -
-Hollywood
-Kaupungin kaunein tyttö ja muita kertomuksia
-Lehtileikkeitä
-Lounaalla
-Naisia
-Päivät karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten
-Postitoimisto
-Pulp
-Pystyssä kaiken aikaa
-Rakkaus on koira helvetistä runoja
Bukowski on myös kirjoittanut elokuvakäsikirjoituksen Barfly (ja näyttäytyi elokuvassa itsekin).
Paljon lisää...
Ilmatieteen laitókselta kerrottiin, että syynä +0 ja -0 -merkintöihin on lämpötilan mittaus ja raportointi 0,1 asteen tarkkuudella, joka kuitenkin sääkartoilla usein pyöristetään täysiksi asteiksi.
+0 tarkoittaa, että lämpötila on desimaalin tarkkuudella +0,1...+0,4 astetta ja -0, että se on -0,1...-0,4 astetta. +0,5 pyöristyy +1:een ja -0,5 -1:een. Jos lämpötila 0,0 astetta, se on nolla. Esitysmuodot vaihtelevat esittäjän ja esitysyhteyden mukaan, eikä kaikissa esityksissä tätä periaatetta välttämättä käytetä.
Sillä, onko lämpötila nousemassa vai laskemassa, ei ole merkitystä merkinnän kannalta.
