Kyseessä on Martti Helan säveltämä ja Matilda Sirkkolan sanoittama "Joulupukki, kelpo ukki", jonka 7. säkeistö menee juuri noin. Laulu löytyy muutamasta nuottikirjasta, esim. kirjasta Koska meillä on joulu: kauneimmat joululaulut (Fazer 1978 ja 1986).
Kuvaukseen sopisi Marguerite Durasin teos LaivaNuit (Le navire Night 1979, suom. 1994). Duras kirjoitti sen alun perin elokuvakäsikirjoitukseksi. Sitä on luonnehdittu kertomukseksi intohimosta puhelimen välityksellä.
Teosesittely Kirjasammossa
Saatavuus Outi-kirjastoista
Navire Night -elokuvan esittely
Samankaltainen asetelma on myös Françoise Simpèren teoksessa Le Jeune Homme au téléphone. Tätä teosta ei ole suomennettu.
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Löytämieni Internet-tekstien perusteella näyttää siltä, että vastaus on myönteinen. Käytännössä tavallisessa sitrushedelmien käytössä torjunta-ainemäärät jäävät saamieni tietojen perusteella niin pieniksi, ettei niistä ole ihmiselle haittaa. Jotkut tekstit kertovat, että kuorissa voi olla jopa terveydelle hyödyllisiä aineita. Kuoret saattavat silti mahdollisesti aiheuttaa vatsanpuruja, ainakin herkkävatsaisille.
Tästä aiheesta löytyy yllättävän paljon materiaalia Internetissä olevista julkaisuista. Niiden kohdalla täytyy tietenkin arvioida lähteiden luotettavuutta, mutta perusviesti näyttää silti olevan ylle kirjoittamani: tavallisessa käytössä pestyn klementiinin kuoret voi syödä. Ja...
Hei!
HelMet-verkkokirjastosta löytyy melko runsaasti Hämeen historiaa, perinteitä ja kulttuurihistoriaa käsittelevää aineistoa. Hae asiasanalla "häme" tai "hämäläiset".
http://www.helmet.fi/
SKS:n arkistot ja kirjasto tarjoavat tietopalvelua muun muassa perinnetieteiden ja kulttuurien tutkimuksen alalta. Lisätietoa alla olevasta linkistä:
http://www.finlit.fi/palvelut/tietopalvelu.htm
SKS:n verkkoaineistot:
http://www.finlit.fi/aineistot/verkkoaineistot.php
Tampereen yliopiston perinnearkisto säilyttää äänitteitä, valokuvia, äänilevyjä, soittimia sekä käsikirjoituksia, joista saattaa olla sinulle hyötyä tutkimustyössäsi.
http://www.uta.fi/laitokset/mustut/arkistosivut/kokoelma.htm
Säkeet sisältyvät pieneen kirjaan, jonka nimi on Minä ja maailma: epigrammeja (1960).
Säkeet muodostavat yhden runon, epigrammin. Se on yksi säepari otsikon Kauneus, taide, persoonallisuus alla.
Kiitos kysymyksestä!
Hallituksen esitys 1/1998 oli perustuslain vireillepanoasiakirja.
HE 1/1998, otteita 54 §:n yksityiskohtaisista perusteluista:
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin presidentin vaalin välittömästä luonteesta, presidenttiehdokkaille asettavasta syntyperäisen Suomen kansalaisuuden vaatimuksesta ja presidentin toimikauden pituudesta sekä rajattaisiin presidentin peräkkäisten toimikausien enimmäismäärä kahteen toimikauteen. Säännökset vastaisivat asiallisesti nykyistä hallitusmuodon 23 §:ää. ....
Presidentin peräkkäisten toimikausien rajoittamista perusteltiin siitä säädettäessä sillä, että näin estetään samaa henkilöä toimimasta presidenttinä liian pitkää yhtenäistä kautta. Rajoituksen katsottiin olevan omiaan ehkäisemään...
Kysy kirjastonhoitajalta on Suomen kirjastojen yhteinen tietopalvelu, mukana vastaamassa on yli 90 kirjastoa. Sivustoa julkaisee Kirjastot.fi-toimitus, joka on osa Helsingin kaupunginkirjastoon sijoitettuja valtakunnallisia kehittämispalveluja, jotka hoitavat yleisten kirjastojen valtakunnallista kehittämistehtävää (VAKE).
Tietoa palvelusta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Valtakunnallinen kehittämistehtävä, https://www.kirjastot.fi/vake-esite-2020-teksti?language_content_entity…
Tässä joitakin kuvaukseesi sopivia kirjoja:
Sanna Eeva: Maamorsian
Juli Zeh: Yli-ihmisiä
James Hamilton-Paterson: Mausteena Fernet Branca
Kaarina Davis: Toisinnäkijän päiväkirja
Eija Wager: Tupaantuliaiset
Juli Zeh: Yli-ihmisiä
Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Nina Burton: Elämän ohuet seinät
Lisätietoja kirjoista löytyy Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/
Kyseessä voisi olla norjalaisen Marit Kaldholin kirja Hyvästi Henrik. Se on suomennettu 1986. Kirjaa saa Espoossa Omenan ja Nöykkiön kirjastoista. Lisäksi sitä löytyy joistakin Helsingin ja Vantaan kirjastoista.
Annina ja Anniina ovat venäläisiä muunnoksia Annasta. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean kielen sanasta 'hannah', joka merkitsee armoa.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Kirjastojen mahdollisesta sulkemisesta korona-viruksen vuoksi päättää se kunta, jonka kirjastosta on kyse. Valtioneuvosto voi päättää sulkea kirjastot, jos valmiuslaki otetaan käyttöön, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552.
Omassa kirjastossamme olemme lisänneet tiedotusta koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Näitä ovat mm. ohjeet oikein suoritetusta käsien pesusta. Olemme myös peruneet yleisötapahtumat kirjastoissa.
Kirjastot seuraavat tarkasti taudin leviämistä. Kirjaston henkilökunta on vastaajan tiedossa olevissa kirjastoissa myös desinfioinut kirjaston ovenkahvoja, kaiteita, tietokoneiden hiiriä ja näppäimistöjä sekä pintoja, joita todennköisesti kosketaan usein.
Kirjastolla ei ole mahdollisuutta...
Kokemukseen piimästä vaikuttanee useampi asia, kuten taustalla olevan maidon koostumus, rasvaisuus ja hapattamiseen käytetty aika ja tapa.
Piimällä on pitkä historia Pohjoismaissa. Maidon hapattaminen oli aluksi sattumanvaraista, mutta sen huomattiin lopulta parantavan maidon säilyvyyttä.
Piimän rakenteeseen ja lopulta makuun vaikuttaa maidon koostumus. Piimään käytettävän raakamaidon tulee olla tuoretta ja mikrobiologisesti hyvälaatuista. Raakamaidossa on vettä, rasvaa, proteiineja, laktoosia, vitamiineja, kivennäisaineita sekä entsyymejä ja kaasuja. Niin sanotusti ennen vanhaan näitä osioita piimän teossa ei ole voinut erityisesti valvoa ja muokata nykyisen tehotuotannon puitteissa. Siispä makuerot ennen ja nyt lienee tämän...
Statista-sivustolla on tilastotietoa bitcoin-louhinnasta vuosina 2019 - 21. Tilaston mukaan Venäjän osuus on tutkittuna ajanjaksona vaihdellut viiden ja kahdentoista prosentin välillä. Cambridge Bitcoin Electricity Consumption Index, joka perustaa arvionsa sähkönkulutukseen, ilmoittaa Venäjän osuuden olleen elokuussa 2021 keskimäärin 11,23 prosenttia.
https://www.statista.com/statistics/1200477/bitcoin-mining-by-country/
https://ccaf.io/cbeci/mining_map
Keräilijän aarteet – Kupittaan savi -teoksessa kerrotaan, että esineen pohjaan maalatut nimikirjaimet kertovat sen, kuka tuotteen on suunnitellut ja/tai maalannut koristelun. Kun Marjukka Pääkkönen-Paasivirta toimi tehtaan taiteellisena johtajana 1950-luvulla, käytännöksi vakiintui, että tuotteet merkittiin tussisigneerauksella: Made in Finland ja suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet. Kupittaan saven esineiden tunnistamista vaikeuttaa se, etteivät he käyttäneet vuosileimoja. Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) löytyy Lastu-kirjastoista: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.317169?sid=4862061502Täältä löytyy yksi listaus Kupittaan saven taiteilijoiden signeerauksista: https://www.signaturer...
Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosastolla voi tehdä tämän. Kannattaa varata aika numerosta 09 8392 3583. Kirjaston osoite on Lummetie 4, 01300 Vantaa. Musiikki- ja mediaosasto on talon ensimmäisessa kerroksessa, ja sieltä saa tarvittavan opastuksen. Tervetuloa!
Teoksessa Sukututkijan sanat ja nimet, 1998 on luettelo etunimien suomentamisesta. Netissä hyvä tietolähde on Suomen sukututkimusseuran sivut http://www.genealogia.fi/
erityisesti kohta henkilönnimet jossa on tietoa etunimien suomentamisesta.
Nordea-pankin sivulla olevan laskurin mukaan osakkeiden ostohinnan nykyarvo olisi laskettavissa näin: 3 kertaa 1000 kertaa 0,128 = 384,00 plus 20 kertaa 100 kertaa 7,519 = 15422,00. Oikeaa hintaa ja Km-yhtiön asioita emme osaa kommentoisa, mutta arviolta ostaja on kovin kiinnostunut, kun kerran lähestyy kirjallisella tarjouksella.
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston varastosta
( http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/ ).
Edullisimmin saat kopiot artikkelista käymällä Pasilan kirjastossa. Itsepalvelukopiot maksavat 0,40€ / sivu. Jos tahdot, voit myös tilata artikkelin palvelukopioina joko kotiin tai johonkin toiseen kirjastoon. Tällöin hinta on 1€ / sivu + 3,30€ toimitusmaksu / lähetys.
Suomen pankki halusi välttää varojensa sitomista markkoihin. Ne eivät enää olleet virallista valuuttaa, mutta niihin oli sitoutunut paljon rahaa.
Suomen pankin vuosikertomuksessa 2012 todetään:"Rahoitusmarkkinoiden haavoittuvuuden vuoksi on tärkeää välttää epävarmuutta lisääviä tekijöitä. Vuonna 2012 tällaiseksi tekijäksi nousi markkinoiden läpinäkyvyyden osittainen puutteellisuus, joka vaikeutti pankkiriskien hinnoittelua. Vakuudellisen varainhankinnan lisääntymisen myötä kasvanut pankkien varojen sitoutuneisuus oli niin ikään yksi tekijä. Markkinoilla esiintyi myös epätietoisuutta siitä, miten vertailukelpoisia eri pankkien lainanhoitojoustot ja vakavaraisuuslaskennan riskipainot olivat" Suomen pankki
Markkoja palautui paljon, mutta...
Roihuvuoren kirjasto lainaa pesäpalloja, mailoja ja räpylöitä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/roihuvuori/yhteystiedot/
Laina-aika on 7 vuorokautta. Välineitä ei voi varata, vaan ne voi lainata menemällä kirjastoon. Tilanteen näkee Helmet-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla Tarkennettu haku -ruutuun pesäpallo ja valitsemalla aineistoksi esineen: http://www.helmet.fi/fi-FI
Tällä hetkellä vain palloja näyttäisi olevan paikalla, mailat ja räpylät ovat lainassa.
