Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet -verkkokirjastosta löytyy joitakin kaunokirjallisia teoksia, joiden sisällönkuvailussa on käytetty asiasanana termiä ’ryhmät’ tai muutamassa teoksessa ’etniset ryhmät’. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi. Tässä lista teoksista:
Laine, Jere: Pako (Books on Demand 2011)
Shamsie, Kamila: Kartanpiirtäjä (Gummerus 2011)
Huston, Nancy: Enkelin kosketus (Gummerus 2007)
Smith, Zadie: Valkoiset hampaat (WSOY 2003)
Vesanto, Meri: Tää (ntamo 2010)
Martucci, Frank J.: Huntik: taika-amulettien metsästäjät (Agricola 2009)
Bolano, Roberto: Kesyttömät etsivät (Sammakko 2009)
"Ikkunaan voi hengittää ja siihen piirtää pikkuikkunan / ja sille joka ruutuun vielä ikkunan / ja piirtää kunnes tulee sormenpäiden pisteet, niin kuin silmät, / minä katselen vuoroon kaikista niistä ikkunoista -- " alkaa Maila Pylkkösen runo Lapsen ikkunat.
Kaivattu valimoruno on mitä todennäköisimmin Olavi Siippaisen Kevät valimossa: "Alastomin hartioin, hien kiiltäessä iholla, / silmissä näännyttävä väsymys / työskentelemme tehtaassa. -- "
Molemmat runot voi löytää antologiasta Runon polkuja : vuosisatamme suomalaista lyriikkaa.
Kyseessä on ollut kameralainaus (valokuvaus- eli kameramenetelmä).
Lisätietoa kameralainauksesta voi lukea esimerkiksi Kirjastotyön perusteet -teoksesta vuodelta 1984.
Tässä lisäksi kaksi aikaisempaa kysy krjastonhoitajalta -palstan kysymystä, joissa kerrotaan kameralainauksesta:
Aikoinaan kirjastoissa oli käytössä kameralainausjärjestelmä, lainauskoneella otettiin kuva muistaakseni kirjan takasisäkannesta ja kirjastokortista. Miten… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tässä iltapuhteeksi heräsi mieleen seuraava kysymys: Miten ennen tietokoneaikaa kirjastoissa hoidettiin lainaus ja palautus? Miten tiedettiin, mitä oli… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Jälkimmäinen vaihtoehto on oikein. Kyseessä on temporaalinen lauseenvastike (kun-lause), jonka subjekti ilmaistaan joko omistusliitteellä tai genetiivillä. Tässä siis sanalla 'nähtyäni'.
Voi sanoa myös 'Valtavia muuttolintuparvia nähtyään voi vain ihmetellä...' Tekijä on silloin tuntematon tai yleensä on näin.
Lähteitä:
Terho Itkonen ja Sari Maamies, Uusi kieliopas, 2011
Pirkko Leino, Hyvää suomea, 2001
Fred Karlsson, Suomen peruskielioppi, 2009
Tietoa myös netissä esim:
http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Syntaksi/sivu383.htm
Hakusanalla 'temporaalinen lauseenvastike' löytyy netistä aiheesta lisää.
Sankarihautojen järjestämisestä annettiin valtakunnallisia ohjeita mm. erityisen Sankarivainajain muistotoimikunnan toimesta, joka otti huomioon myös Rintamamiesliiton sekä Suomen Aseveljien liiton esityksiä. Lisäksi sovellettiin erikseen yleisiä säädöksiä hautausmaista ja haudoista.
Tarkkoja määritelmiä esim. hautaristien mitoista ei annettu - tärkeänä pidettiin kuitenkin yhtenäisyyttä, eli että kaikki yksittäisen sankarihautausmaan haudat oli aseteltu ja merkitty samalla tavoin. Hautoja merkittiin sekä puuristein että hautakivin, joskin myöhemmin puuristejä on vaihdettu kiviin tai laattoihin.
Hautakiven tai ristissä olevan laatan tuli sisältää vainajan perustiedot, eli nimen sekä syntymä- ja kuolinajan. Sotilaan kohdalla myös sotilasarvo...
'Mittyinen' on yksi interrogatiivipronomini millaisen synonyymeistä. Interrogatiivipronominit viittaavat johonkin puhujalle tuntemattomaan, jota hän tiedustelee."Millainen, minkälainen, mimmoinen, kullainen (harv.), kummoinen, millinen (harv.), mittyinen (harv.) -- Esim. Millainen~minkälainen~mimmoinen~kummoinen hän oikein on? | Millaisissa oloissa hän elää? | Mittyinen tämä on neito, koirat ei hänehen koske E. Leino | Niin ihmiset ihmettelevät, sanoen: millinen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset UTvk." (Aarni Penttilä, Suomen kielioppi)
Sekä Tapiolan että Sellon kirjastossa saa LP-levyt digitaaliseen muotoon.
Lisätietoja Sellon kirjastossa: p. 09 816 57615
Varaa itsellesi aika digitointilaitteelle Tapiolan kirjastosta: p. 09 8165 7300.
Sarja voisi olla nimeltään Näppärä. Se julkaistiin vuonna 1977 neliosaisena sarjana: 1: Leikitään agenttia, 2: Kokeillaan sähköllä, 3: Painetaan kuvia ja 4: Tehdään liidokki. Sarjan julkaisija oli WSOY, mutta kirjojen kirjoittajia ei mainita. Sarja on alkujaan englanninkielinen.
Kirjasarjan kolmas osa löytyy Ylivieskan kirjastosta, muut osat mm. Oulaisten ja Alavieskan kirjastoista:
http://www.tiekko.fi/
Neljässä ensimmäisessä osasssa tapahtumapaikkana on Tampereen lähiseutu ja siellä Leppäkertunkuja. Viimeisessä viidennessä osassa käydään myös ulkomailla Santiago de Chilessä.
Lisätietoa Rauha S. Virtasesta ja Selja-sarjasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=827&PageConten…
http://db3.oph.fi/netlibris/tiedot.asp?PA=322
Kuka kukin on 2001 (Otava, 2000) teoksen mukaan kirjailijakalastaja Pentti Linkola on ollut naimisissa vuodesta 1961 vuoteen 75, tästä avioliitosta hänellä on kaksi lasta. Lisätietoja saat ko. teoksesta, joka on luettavissa kirjastoissa kautta maan.
Sinulla voi olla Helmet-kirjastoissa kerralla enintään 50 varausta.
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Peter Wohllebenin kotisivulla kerrotaan, että hänen teoksestaan Das Geheime Leben der Bäume on tulossa myös suomennos. Tarkempaa ilmestymisaikaa ei valitettavasti toistaiseksi ole tiedossa, joten kannattaa seurata esimerkiksi tiedotusvälineitä. Kansallisbibliografia Fennicaan tulee yleensä ennakkotieto, kun kirja on ilmestymässä.
http://www.peter-wohlleben.de/engl-home.html
http://www.peter-wohlleben.de/home.html
https://finna.fi
Keinutuolin rakennusohjeita löydät Youtubesta esim. hakusanoilla:rocking chair legs ja rocking chair do-it-yourself https://www.youtube.com/results?search_query=rocking+chair+legs
Keinutuolin piirustuksia löytyy kirjoista Johansson, L. Keinutuoli : piirustukset https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Muutkin keinutuolin rakentajat ovat pohtineet jalasten toimintaa. Keskustelupalstalla päädytään siihen, että jalasten paikka on muotoa ja pituutta tärkeämpi.
https://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=23368.0
Keinutuolin keinumista voi hillitä myös ilman jalasten vaihtoa. Mummuni pisti aikoinaan jalasten takaosaan räsyistä "jarrut" kun me lapset tulimme kylään.
Kaukolainaus ulkomailta toki onnistuu, tosin riippuen siitä, minkälaisen maksun lähettäjäkirjasto perii, joudumme perimään myös asiakkaalta tuon maksun. Mikäli lähettäjäkirjasto ei peri maksua, mekin perimme vain ilmoitus (posti-) maksun aivan kotimaisten kaukolainojen tapaan. Ota yhteyttä kaukopalveluumme sähköpostilla (maakunta.kirjasto@vaasa.fi) tai käy tekemässä kaukolainapyyntö jossakin palvelupisteessämme.
Maailmassa on monia erilaisia ajanlaskujärjestelmä, joissa vuosien laskemisen tapa on erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi islamilaisessa ajanlaskussa vuodet alkavat perimätiedon mukaisesta profeetta Muhammadin paosta Mekasta Medinaan, joka tapahtui suomalaisen ajanlaskun mukaan vuonna 622.
Ainakaan suomenkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalenteri listatuissa yleisimmissä kalenterijärjestelmissä ei näyttänyt olevan mitään sellaista järjestelmää, jonka mukaan nyt olisi vuosi 1964 tai mikään mukaan vuosi väliltä 1964–1968 asti. Ei ole tietenkään mahdotonta, etteikö sellaista järjestelmää olisi joku voinut keksiä ja ottaa käyttöön, mutta asiaa ei ole mahdollista selvittää pidemmälle tämän vastauksen...
Dekkareiden piirteitä käydään läpi esimerkiksi näissä teoksissa:
Alussa oli murha: johtolankoja rikoskirjallisuuteen (Gaudeamus 2016)
Juha-Pekka Koskinen: Harkittu murha: kohti täydellistä rikosromaania (BTJ 2009)
Tapani Bagge: Se murhaa joka osaa (Docendo, 2016)
Myös Kirjasammosta löytyy hyviä jännityskirjallisuuteen liittyviä tietoja ja linkkejä.
Biologian sanakirjan mukaan primaarisia sukupuoliominaisuuksia ovat vain sukupuolielimet sukupuolirauhasineen. Sekundaarisia eli toissijaisia sukupuoliominaisuuksia ovat "kaikki muut sukupuolia erottavat ominaisuudet, kuten erot ruumiin rakenteessa ja koossa, lihasmassassa, karvoituksessa, höyhenyksessä, maitorauhasissa, äänessä, käyttäytymisessä jne."
Lähde: Biologian sanakirja (2001) s. 681
Lastenosastoilla työskentelevät kollegat suosittelevat mm. seuraavia:
- Liz Pichon: Tom Gatesin mahtava maailma - aloittaa uuden sarjan
- Stephan Pastis: Timi Möhläri-sarja
- Lincoln Peirce: Iso Nipa on ykkönen ja Iso Nipa iskee jälleen
- H. I. Larry: Zac Power-sarja
- Dan Gutman: Kahjo kouluni -sarja
- Sempé: Pikku Nikke -sarja
- Francesca Simon: Häijy Henri -sarja
- Tuula Kallioniemi: Reuhurinne -sarja
- Nopolat: Risto Räppääjä -sarja
- Timo Parvela: Paten aikakirjat ja Paten jalkapallokirja
Hyvän yleiskatsauksen suomalaisen äänielokuvan alkutaipaleesta tarjoaa Ari Honka-Hallilan essee "Äänielokuva tulee Suomeen".
Erityisesti esseen loppupuolella, kappaleessa "Kieliongelmia", sivutaan myös ääninäyttelemisen ja jälkiäänityksen ensivaiheita. Käytännössä tarve jälkiäänitykselle tuli esille vieraskielisten elokuvien kohdalla. Suomessa kuitenkin elokuvien omakielinen tekstitys vakiintui varsin nopeasti, siinä missä isommilla kielialueilla siirryttiin omakieliseen dubbaukseen. Sittemmin ääninäyttelijöitä on käytetty ensisijaisesti alkuperältään vieraskielisissä lasten ja nuorten elokuvissa.
Aihetta sivuavaa kirjallisuutta esimerkiksi:
Olennaisen äärellä: johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen.
Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas...
Vexi Salmen kirjoja:Kertomakirjallisuutta(romaaneja):Noomit, Siniset mokkakengät, Mikä laulaen
tulee, Rantaravintola, Elvis elää. Runoja: Lautturin lauluja.
Lastenkirjoja: Orpo piru ja siivetön enkeli, Tuulenpoika ja ajatar.
Varmaan löydät näitä kirjoja lähikirjastostasi.
terv. Gunilla Nevalainen/Viikin kirjasto Helsinki
