Martin Luther Kingin 28.8.1963 pitämän kuuluisan I have a dream –puheen suomennos sisältyy teokseen Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa. Teoksen johdannon on kirjoittanut Simon Sebag Montefiore ja sen on suomentanut Simo Liikanen (Ajatus-kirjat, 2008).
https://www.archives.gov/files/press/exhibits/dream-speech.pdf
Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa (johdanto Simon Sebag Montefiore, suomennos Simo Liikanen, Ajatus-kirjat, 2008)
Cajanderin suomennoksessa kysymäsi kohta menee näin:
”Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst’ alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett’emme tulis puheeksi me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.”
Lähteenä olen käyttänyt ”William Shakespearen kootut draamat” -sarjan osaa seitsemän (WSOY, 1950).
Asiasanoja eli hakusanoja, joilla voisit etsiä, ovat esimerkiksi nuorten aikuisten kirjat, psykologinen jännityskirjallisuus, perhesalaisuudet, salaisuudet, valheet. Näitä yhdistelemällä saat osumia sekä nuortenkirjoista että aikuisten jännityskirjoista. Myös kirjailijan mukaan kannattaa suunnistaa: jos löytää kiinnostavan kirjan, kannattaa tarkistaa, onko sen kirjoittaja mahdollisesti julkaissut muutakin. Esimerkiksi Valhepelin kirjoittajalta Ruth Warelta on julkaistu suomeksi monta kirjaa. Vilkaise myös Lisa Jewellin, Erin Kellyn ja Harriet Tycen tuotantoa. Klassikoista Daphne de Maurierin Rebekka on juuri tätä lajia. Nuorten aikuisten hyllyssä lasten- ja nuortenosastolla on Sara Shepardin sarja...
Siperiaan lähdettiin esim. kuolemantuomion sijasta. Osa vangeista kuoli jo matkalla Siperiaan, jotkut onnistuivat pakenemaan. 1900-luvun alussa nousi esille karkotettujen armahtaminen, mutta niin ei tapahtunut. Miikka Vuorelan väitöskirjan mukaan (s. 192) kukaan ei palannut Suomeen. Tarkemmin tietoa aihepiiristä saa esimerkiksi teoksista:
1) Alpo Juntunen (1983): Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/178224/A-10-ISBN-951-9266-2…;
2) Miikka Vuorela (2021): Autonomian ajan rikos ja rangaistus oikeustilaston valossa : tutkimus rikollisuuden ja rangaistuskäytännön kehityksestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosina 1809–1917
https://...
Karjakko Kyllikki Moisiosta kertoo Charlies-rock-yhtyeen ”Karjakko Moisio”. Kappaleen ovat säveltäneet Vesa Lehtinen, Torsten Nyholm, Jouko Poutiainen ja Martti Vaari. Sen on sanoittanut M. Kalapuro. Se sisältyy äänitteelle ”Rock & roll juhlaa 2” (LP-levy ja C-kasetti; Love Records, 1973) ja CD-levylle ”Love proge. 2” (Siboney, [1998]). Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Lieksan asemaravintola on rakennettu vuonna 1932 ja purkuun saatu lupa pitkän odottelun jälkeen syksyllä 1980. Sen rakentamista odotettiin pitkään ja myös sen purkua odotettiin pitkään.
Kemin asemaravintola on rakennettu samoilla piirustuksilla. Julkisivun joitakin pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta, esim. ikkunoiden etäisyys. Kemin asemaravintola on paikoillaan edelleen.
Asemaravintola on purettu kannattamattomana.
Sen viimeiset vuodet olivat ongelmallisia. Paikka ei ollut viihtyisä kahvittelupaikka vaan lähinnä rappioalkoholistien paikka. Paljon tappeluja ym.
Tiedot antoi Lieksan historianharrastaja Jouko Martiskainen
Irlannilla on kansallispäivä St. Patrickin päivänä 17.3. ja itsenäisyyspäivä puolestaan 24.4. mutta irlantilaiset eivät sitä erityisemmin juhli. Pyhän Patrickin päivää puolestaan juhlistetaan paljonkin. Se on ikään kuin kansallis- ja itsenäisyyspäivä yhdessä.
Lähteet:
http://www.dipinfo.ru/eng/gk/ireland/Irelandholidays
http://en.wikipedia.org/wiki/National_Day
http://en.wikipedia.org/wiki/Ireland
Prefektuuri tulee alun perin latinan sanasta praefectura, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa Rooman alaista kaupunkia, jota hallitsi komentaja eli prefekti (praefectus) ja jonka asukkailla oli täydelliset tai osittaiset Rooman kansalaisoikeudet.
Prefektuuria käytetään muissakin maissa kuin Japanissa viittamaan alueiden hallinnolliseen jakoon.
Prefektuuri ei ilmeisesti vastaa täysin suomaista käsitystä kaupungista, kunnasta, läänistä tms. ja siksi näitä meille tutumpia sanoja ei käytetä prefektuurin sijasta.
Lähteitä:
prefekti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Prefektuuri – Wikipedia
Latin Dictionary and Grammar Resources - Latdict (latin-dictionary.net)
Löytämänne ISBN-numero 952-9556-14-4 viittaa Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyjulkaisuun nimeltä "Howard Smith : 7.11.1992-10.1.1993 Hämeenlinnan taidemuseo" eikä sitä löydy Lahden kirjastoista. Julkaisun voi saada kaukolainaksi muualta soittamalla pääkirjaston tietopalveluun (puh. 8125 500) tai käymällä paikan päällä kirjastossa. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Mirja von Knorringin keittokirjassa "Pensselit padassa" (2000) kerrotaan Smithistä lyhyesti. Tämä kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Aleksi-artikkelitietokannan mukaan Smithistä löytyy tietoa myös seuraavista lehdistä:
- Arkkitehti 1/1993
- Avotakka 11/1988
- Form-function-Finland 1/1993 ja 4/1993
Lehtien saatavuutta voi tiedustella kirjastosta.
Lisäksi muutama Internet-lähde...
Yliopistojen rakennukset ovat julkisia tiloja, ja niiden avoimissa osissa voi vierailla aukioloaikojen mukaan. Helsingin yliopiston rakennusten aukioloajat löytyvät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/tama-helsingin-yliopisto/ylio…. Kuvaamisesta löytyy tietoa tältä sivulta: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/medialle/valo-ja-videokuvaamin….
Senaatintorin ympärillä olevista rakennuksista avoimia vierailukohteita ovat myös Kansalliskirjasto (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/vierailu-kirjastossa), tuomiokirkko (https://helsingintuomiokirkko.fi/index/info.html#) ja Sederholmin talossa sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo, johon on maksuton pääsy (https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/). Tuomiokirkon kivijalassa...
Se on kitakieleke eli uvula, arkikielessä usein pikkukieli. Kitakielekkeen biologista merkitystä ei tunneta, mutta mahdollisesti se on osaltaan estämässä ei-haluttujen esineitten työntymistä hengityselimiin. On myös arveltu, että sillä olisi rooli puheen muodostamisessa.
Heikki Poroila
Japanin varhaishistoria on paljolti hämärän peitossa, mikä selittyy saarten eristyneisyydellä. Japanilaisten alkuperästäkään ei ole tarkkaa tietoa, vaikka saarten varhaisin asutus onkin hyvin vanhaa: arkeologisten löytöjen perusteella pidetään mahdollisena, että alue on ollut asuttu ainakin 30 000 vuoden ajan, mahdollisesti jopa 50 000 vuotta. Sen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti metsästäjä- ja keräilijäkansaa, joka saapui nykyiset Japanin saaret vielä 20 000 vuotta sitten Aasian mantereeseen yhdistäneitä kannaksia pitkin; Hokkaidō oli yhteydessä Siperiaan, Honshū Koreaan, ja nykyinen Japaninmeri Japanin ja Korean välillä oli suuri sisäjärvi.
Varhaisimmat Japania käsittelevät kirjalliset dokumentit ovat ensimmäiseltä...
Nykyisen Suomen alueelle ja alueella tehtiin varhaiskeskiajalla useita ristiretkiä, joista on runsaasti tietoa Suomen historian yleisteoksissa: esimerkiksi Suomen historian käsikirjan ensimmäisessä osassa. Suosittelen erityisesti Hilda Käkikosken kirjaa Suomen historia nuorisolle II, koska siinä on hyvä kuvaus ristiretkistä. Martti Haavion kirjasta Piispa Henrik ja Lalli löytyy lisätietoa piispa Henrikin tekemästä ristiretkestä. - Pyhän Henrikin sarkofagi -niminen kirja kannattaa myös käydä läpi. Kirjojen saatavuuden näet HelMet-aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Laulusta on olemassa ainakin sanoitukseltaan erilaisia muunnelmia. ”Oisipa mulla pienen pieni ankka” alkaa laulu ”Ankka”, joka vastaa parhaiten muistamaasi sanoitusta ja joka sisältyy kirjaan ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971, ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977). Kirjassa on vain laulun sanat ja yksi säkeistö, jossa lauletaan myös: ”Kansasta katsois varmaan moni tollo…””Partiolaulukirjassa” (Partiokirja, 1985) laulussa ”Olisipa minulla pienen pieni” lauletaan kyllä ankasta ja kissasta, mutta siinä ei mainita kansaa eikä tolloja. Kirjassa on vain laulun sanat ja säkeistöjä on viisi.Lehdessä ”Pelimanni” (2009, nro 1, s. 19–22) on vielä yksi muunnelma laulusta: ”Olisipa minullakin pienen pieni...
Vanhan, vuosina 1909–1922 julkaistun tietosanakirjan mukaan Petsamon sisämaassa eläimistö oli sama kuin Lapissa tuolloin muutenkin. Majava oli jo ehditty hävittää sukupuuttoon. Artikkelin mukaan myös soopeli oli tuolloin alueelta kadonnut, mutta lienee kyseenalaista onko eläintä koskaan todella esiintynyt Suomessa.
Linnuista tietosanakirja mainitsee eräitä nykyään Suomessa harvemmin esiintyviä merilintuja, mutta ei sellaisia jotka tyystin puuttuisivat nykyisestä eläimistöstämme.
Jäämeren valaista tietosanakirja luettelee Petsamossa harvinaisina uurteis-, silli- ja ryhävalaan. Pienemmistä valaista mainitaan maitovalas, miekkavalas, juoksiainen ja pyöriäinen. Ylen verkkoartikkelin mukaan valaat eksyvät harvoin Suomen aluevesille https://...
NATO:n peruskirjan viides artikla velvoittaa jäsenmaata osallistumaan NATO:n yhteiseen puolustukseen, jos joku NATO-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. NATO-maat ovat siis sitoutuneet auttamaan toisiaan mahdollisessa hyökkäystilanteessa maakohtaisesti tarpeelliseksi katsomillaan keinoilla. Eli tällöin kunkin jäsenmaan itsenäisessä päätösvallassa on antamansa avun luonne ja laajuus, joka voi olla sotilaallisen avun lisäksi myös poliittisia toimenpiteitä, joilla vaikutetaan hyökkäävään osapuoleen.
Lähde: Karvinen, Jyrki - Puistola, Juha-Antero 2015: Nato ja Suomi
Runon nimi on Annelin jouluaatto ja se löytyy lehdestä Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja 1932 nro. 11-12 sivu 370. Kirjoittajan nimimerkki on L.L.
HelMet-verkkokirjastossa oli käyttökatko 14.2.2012 kello 23 alkaen, joten kyse oli varmaankin siitä. Katkot usein johtuvat HelMetiin tehtävistä päivityksistä. Nyt HelMet kuitenkin toimii taas normaalisti.
Hei, tällainen nuottikirja on tilattu kirjastoon, mutta sitä ei ole vielä saatu meille. Kyseessä on uusi julkaisu, ja jos hyvin käy, se tulee meille noin kuukauden kuluessa. Siihen on kuitenkin jo jätetty kolme ennakkovarausta, joten jos haluat lainata tämän nuottikokoelman, Sinunkin kannattaa jättää varaus (1 euro) tai sitten odottaa, kunnes varausjonossa olevat ovat sen ensin lainanneet.
Julkaisun nimi on Suomipop 2007, ja sen kustantaja on F-Kustannus ja julkaisuvuosi siis 2007. Kokoelman on toimittanut Ari Leskelä.
ISBN 978-952-461-121-3
ISMN-TUNNUS M-55008-147-5
