Kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon mukaan Risto Isomäen vanhemmat: ovat reumatologian professori Heikki Isomäki ja saksankielen lehtori Marjo Isomäki os. Suvanto:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112
Heikki Isomäki on syntynyt Ähtärissä, Marjo Isomäen syntymäpaikasta ei löytynyt tietoa.
Kaikille näistä nimistä ei välttämättä löydy varsinaista alkuperää tai "merkitystä": osa vaikuttaa selvästi ns. analogisilta uudismuodosteilta eli nimiltä, jotka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan - esimerkiksi Jelmerin esikuvana lienevät Jalmari ja Elmeri, Janrik taas voisi olla vastaavasti johdettu Janista ja Henrikistä.
Jaron lienee johdettu nimestä Jaro. Senkään syntyhistoriasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta Jaroa voitaneen pitää esimerkiksi lyhennöksenä Jaromirista ja muista slaavilaisista jaro-alkuisista nimistä, joissa 'jaro' tarkoittaa 'kevättä'. Väestörekisterikeskuksen nimirekisteristä löytyy alle 50 Jaroa, joista suurin osa on poikia. Nimi on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien.
Jason on englantilainen muunnos...
Tämän kysymyksen selvittäminen kirjastoalan asiantuntemuksella valmiista lähteistä tuntuu olevan melko mahdoton tehtävä. Löysin tällaisen vastauksen Tieteen kuvalehdestä, mutta siinä ei ole vastaajan tietoja, joilla voisi jatkaa hakua siihen suuntaan, https://tieku.fi/kulttuuri/kielet/sukupuoleton-han-on-yleinen-ilmio-maailman-kielissa. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa sivutaan tätäkin asiaa, kun keskustellaan suomenkielen sukupuoli-ilmauksista, https://areena.yle.fi/1-2272344 . Tieteellisiä artikkeleita, joissa kielten sukupuolia käsitellään löytyy, Liisa Tainio : Gender in Finnish Language Use: Equal, Inequal and/or Queer? https://webfu.univie.ac.at/texte/tainio.pdf. Tällaisesta kirjasarjasta olisi varmasti...
Ehdottaisin kirjaa:
Perrault, Charles ja Postma, Lidia: Peukaloinen, WSOY 1983.
Kirja on tosin 80-luvulla ilmestynyt mutta kuitenkin yli kaksikymmentä vuotta vanha. Tosin siinä on useamipia lapsia (sisaruksia), mutta kuvaamasi sivu on juuri samanlainen. Ainakin kannattaa tarkistaa asia, kirjaa on vielä monissa kirjastoissa. Jos haluat vielä tutkia asiaa eteenpäin, voisit vierailla Tampereella sijaitsevassa Lastenkirjainstituutissa.Heillä on myös hieno tietokanta lastenkirjoista osoitteessa www.lastenkirjainstituutti.fi.
Förare oli 1500-luvulta 1800-luvun alkuun käytetty aliupseerinarvo Ruotsin jalkaväessä. Kussakin komppaniassa oli förare, joka huolehti komppanian kuormastosta, haavoittuneista, marssireitin raivaamisesta ja majoituksesta. Tehtävät olivat vähän samanlaisia kuin myöhemmin vääpelillä (nyky-Suomen armeijassa 'yksikköupseeri'). LÄHTEET: Nationalencyclopedin,
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosaston mukaan näille lehdillä ei ole saatavilla kirjastolisenssiä, eikä niitä siksi valitettavasti ole mahdollista hankkia kokoelmiin.
Wired-lehden kustantaja on Condé Nast Publications. Päätoimittaja on Scott Dadich.
http://www.wired.com/about/staff_corporate
http://www.wired.com/about/2013/03/wired-staff/
Palveluasumisesta Espanjassa on tehty opinnäyte: Eläkepäivät Espanjassa vaihtoehtona palveluasuminen Las Palmasissa (Vaalikivi-Lindholm, Johanna, Turun ammattikorkeakoulu, 2008). Opinnäyte on myös vapaasti verkossa luettavissa:
https://www.finna.fi/Record/theseus_tuamk.10024_1461
Opinnäyte kertoo tilanteesta noin kymmenen vuoden takaa ja nimensä mukaisesti pääasiassa Gran Canariasta. Sen mukaan suomalaisilla ei ollut silloin palveluasumismahdollisuutta Gran Canarilla. Manner-Espanjan puolella toimi Perhekoti Helena Espanjan Fuengirolassa. Kirjassa Pakkasen pakolaiset: tarinoita aurinkorannoilta (Anu Valve 2012) kerrotaan perhekoti Helenan olevan ainoa suomalaisia varten oleva sairaiden ja vanhusten...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Saarelainen on tai on ollut sukunimenä 3916 Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyllä henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Uusi suomalainen nimikirja -teoksen (1988) mukaan nimi kertoo ensimmäisten tämän nimen kantajien olleen kotoisin saaresta tai joltakin saari-nimiseltä paikalta tai paikkakunnalta. Se on lähinnä pohjoiskarjalais-pohjoissavolainen sukunimi.
Aakkosten evoluutio voidaan jäljittää Egyptin hieroglyfeihin, joissa oli egyptin 24 konsonattia vastaava täydellinen 24 merkin sarja. Noin vuodesta 1700 eKr. lähtien Egyptin hieroglyfit tunteneet seemiläiset alkoivat kokeilla pelkästään konsonanttiaakkosia. Merkkien rajoittaminen pelkästään yksittäisiin konsonantteihin oli yksi ratkaiseva innovaatio.
Toinen oli helpottaa aakkosten muistamista asettamalla kirjaimet kiinteäksi jonoksi ja antamalla niille helposti mieleen jäävät nimet. Suomessa nimet ovat lähinnä vain merkityksettömiä yksitavuisia sanoja (”aa”, ”bee”, ”see” jne.). Seemiläisillä nimillä oli seeminkielinen merkitys: ne olivat tutuista asioista käytettäviä sanoja (alef= härkä, beth= talo, gimmel= kameli, daleth= ovi jne.)....
Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki ja yhteishauta sijaitsee Nurmon hautausmaalla VI-osaston keskivaiheilla. Haudassa lepäävät vainajat siirrettiin vuonna 1944 Paukanevalta, joihin heidät oli vuonna 1918 haudattu kahteen merkitsemättömään yhteishautaan. Hautamuistomerkkinä on punagraniittinen vaakakivi. Kiveen on piirretty kahteen riviin 21 hopeista ristiä, joista kukin merkitsee yhtä haudassa lepäävää tunnistamatonta vainajaa. Kiven sivuihin on kuvattu soihtua pitelevä käsi sekä säteilevä aurinko. (Johanna Miedon tekemä kartoitus 2009)
Nurmon joululehdessä (1995, s. 68-69) on artikkeli Paukanevan muistomerkistä. Kuvatekstissä on mainittu muistomerkin pystytysvuodeksi 1978, tietoa suunnittelijasta ei ole...
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Heporaudan Seeritin rakkaudentie - mielikuvitusromaani toisilta tähdiltä, 1947.
https://www.risingshadow.fi/library/book/2701-seeritin-rakkaudentie
Giuseppe Verdistä löytyy artikkeli Sibelius-Akatemian Musiikin historiaa -kokonaisuudessa, https://muhi.uniarts.fi/rom_oop_ita6/
Kannattaa pistäytyä lähimmässä kirjastossa. Sieltä saat käsiisi elämäkertoja Verdistä
https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Verdi%2C+Giusepp…
ja suomenkielistä kirjallisuutta: Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä; Bacon, Henry: Oopperan historia; Werfel, Franz: Verdi--Oopperan romaani.
Lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kohdanneille aikuisille löytyy apua ainakin Suomen Delfins ry:n kautta puhelinpäivystyksestä, ryhmäkeskusteluista tai henkilökohtaisesta keskustelusta sekä keskustelupalstalta.
Lisäksi apua saa esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran sekä Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kautta.
Hyväksikäytön uhrin kannattaa myös pyytää apua oman paikkakuntansa mielenterveysseuralta tai kriisikeskukselta.
Internetissä on myös erilaisia vertaistukifoorumeita esim. Sininen: Seksuaalista hyväksikäyttöä / -väkivaltaa kokeneiden vertaistukifoorumi
http://www.sininentuki.info/foorumi/index.php
Suomen DELFINS ry http://www.suomendelfins.fi/index.php?option=com_content&view=article&i…
Suomen Mielenterveysseura
http://www...
Nordic Names -sivustolla on koottu tilastotietoja pohjoismaisista etunimistä. Sen mukaan Ivalo-nimeä esiintyy pääosin Grönlannissa ja Tanskassa, mutta harvinaisena myös Islannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Eri maiden viranomaiset tilastoivat nimiä hieman eri tavalla - esimerkiksi Tanskassa tilastoon merkitään vain ensimmäiset etunimet, kun taas vaikkapa Suomen tilastoissa ei eritellä sitä, onko kyseessä ensimmäinen vai vaikkapa toinen tai kolmas etunimi. Jonkinlaista suuntaa tilasto kuitenkin antaa: https://www.nordicnames.de/wiki/Ivalo.
Ivalu-nimestä löytyy oma tilastonsa: https://www.nordicnames.de/wiki/Ivalu.
Nimen suosiota voi tutkia Statistics Denmark -sivustolla: https://www.dst.dk/en/Statistik/emner/borgere/navne/Baro. Kovin...
Sana kesä tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan lämpimintä vuodenaikaa, varsinaisesti kesä-, heinä- ja elokuuta, joskus vuoden lämpimämpää puoliskoa. Sanaa käytetään myös symbolisesti kuvaamaan onnellista aikaa, esim Sydämeeni koitti kesä. Suomen murteissa kesä on ollut aiemmin itäsuomalainen sana ja Länsi-suomessa on käytetty sanaa suvi. Sana kesä viittaa mahdollisesti maatalouskulttuuriin. Lisätietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta.
Sirpa Karjalaisen Juhlan aika -kirjassa sanotaan, että vanhan uskomuksen mukaan juhannukseen päättyy pikkukesä, jota seuraa isokesä. Jos pikkukesä on kylmä, isokesä on lämmin ja päinvastoin.
Juhannus ajoittuu kesäpäivänseisaukseen ja sen jälkeen valoisa aika...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä vinkattiin teosta David Morehousen Selvänäköinen soturi (Lootus- kirja 1998).
Jonkin verran aiheesta löytyy tutkimusta. Asiaa lähestytään kyllä useimmiten tiedohaun etsimisen ja opettamisen kannalta yleensä, eikä niinkään tiedonhakemisena kirjaston kokoelmista.
Tutkimuksen kohteena näyttävät yleensä olevan kouluikäiset, lukutaitoiset lapset.
- Mediakasvatus kirjastossa / toim. Seppo Verho (2009, mm. Helmet-kirjastot)
- Kehittämishanke / Kirjasto Omena : lapset - uusi aihepiiri / nideluokka aikuisten osastolle / Katrin Rebane-Heinonen, Liisa Vänttinen, Seija Pukkila (2008, mm. Helmet-kirjastot)
- Meidän luokka kirjastossa : [kirjaleikkiä harjaantumisluokassa] / [työryhmä: Raisa Alameri-Sajama.. et al.](1997, mm. Helmet-kirjastot)
- Super searchers go to school: sharing online strategies with K-12 students, teachers...
Mozzarella on alkuaan italialainen juusto ja halloumi kyproslainen.
Mozzarella on yleisnimi, jolla tarkoitetaan useita erilaisia tuorejuustoja. Se valmistettiin alunperin vesipuhvelin, mutta nykyään useimmiten lehmän maidosta.
Halloumi tai halumi valmistetaan lampaan- ja vuohenmaidon seoksesta, mutta on myös juustoja, jotka sisältävät lisäksi lehmänmaitoa. Halloumi valmistetaan tekemällä ensin juoksutepohjainen tuorejuusto, joka keitetään voimakassuolaisessa vedessä. Juuston rakenne tiivistyy ja se saa kumimaisen rakenteen ja kermamaisen maun.
Tietoa näistä ja muistakin juustoista mm. näiltä sivuilta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mozzarella
http://fi.wikipedia.org/wiki/Halumi
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/juusto.html
Lukijan henkilökohtainen kokemus vaikuttaa siihen onko kertomus itkettävä vai ei. Seuraavan kirjavinkkilistan ovat koonneet yhden päivän aikana Jyväskylän kaupunginkirjaston Lukuneuvojat. Palvelu löytyy Keskikirjastojen sivulta
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/lukuneuvonta
Romaaneja
Gaiman, Neil: Hautausmaan poika
Downham, Jenny: Ennen kuin kuolen
Zusak, Markus: Kirjavaras
Segal, Erich: Love story : rakkauskertomus
Craven, Margaret: Kuulin pöllön kutsuvan
Hosseini, Khaled : Leijapoika
Wassmo, Herbjørg: Lasi maitoa, kiitos
Picoult, Jodi: Yhdeksäntoista minuuttia
Hwang, Sun-mi, kirjoittaja: Kana joka tahtoi lentää
Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa
Boyne, John: Poika vuoren huipulla
Romaani nuorille
Green, John:...
