Helsingin kaupunginkirjaston uudenlaisilla Asko-koneilla asiointi tapahtuu kirjautumalla sisälle Vieras-tunnuksella. Muuta tunnistautumista ei tarvita. Internet toimii selainkuvaketta klikkaamalla.
Tulostusta varten täytyy ensimmäisellä kerralla luoda henkilökohtainen asiointitili. Tämä saattaa tuntua hieman monimutkaiselta, koska rekisteröinti sisältää useita vaiheita. Jatkossa asiointi helpottuu, koska tulostamiseen käytetään asiakastulostustilin pysyvää pin-koodilla.
Kirjastoissa on paikan päällä tulostusohjeita, jos kaipaat kirjallisia ohjeita. Henkilökunnalta voit myös aina kysyä neuvoa.
Kun tulostustili on luotu, pääset aina tulostamaan kirjaston koneilta omalla pin-koodilla.
Valitettavasti vastausta ei löytynyt. Ehkä tieto löytyisi kirjasta Ford Focus 2005-2010: korjausopas (tekijä Martynn Randall), joka on mm. Siilinjärven kirjaston kokoelmissa.
Jos tarkoitat jonkun kirjaston tarjoaman asiakaspäätteen nopeutta, kerro ensin, mitä kirjastoa tarkoitat. Käytännössä 100 megatavun nopeutta asiakaspäätteellä tuskin on missään tarjolla. Mutta keskustele asiasta sen kirjaston henkilökunnan kanssa, jota käytät. Eri kaupungeissa voi olla myös hyvin erilaisia nopeuksia asiakaskoneissa.
Heikki Poroila
Vantaa, Tikkurila
Lainausoikeus menee vasta, kun laina on ollut myöhässä 28 päivää tai maksuja on kertynyt kortille 10 euroa tai enemmän. Jokaisesta päivästä, jonka kirja on ollut myöhässä, tulee 0,20 euroa myöhästymismaksua, joten kadonnut kirja kannattaa uusia, jos ei ehdi korvaamaan sitä heti kirjastossa.
Kun kadonnut kirja on korvattu, lainausoikeus palautuu saman tien, jollei sinulla ole liikaa maksuja tai muita myöhässä olevia kirjoja. Tietokonejärjestelmä puolestaan on lainauspuolesta hiukan erillinen järjestelmänsä, joten maksut tai myöhässä olevat kirjat eivät vaikuta suoraan sinne.
Kirjastokortista ja käyttösäännöistä löytyy lisää tietoa HelMet-sivustolta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa.
Kyllä, Harry Potterilla on useitakin nettisivuja. Hyviä ovat esim. http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html ja http://hpfanit.nocrew.org/
Lisää nettisivuja löydät vaikkapa Google-haulla, osoite http://www.google.fi/
Kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksen löydät täältä:Keitä romanialaisia kirjailijoita, paitsi Z.Stancu? on käânnetty suomeksi?
Tällaisen kuvitteelisen tilanteen erotuomarointi on aina haasteellista. En haluaisi olla tuomari.
Löysin netistä lakitoimiston, joka kertoo sivuillaa väistämisvelvollisuudesta seuraavaa:
"Samanarvoisten liikenneväylien risteyksessä on kuljettajan väistettävä samanaikaisesti häntä oikealta lähestyvää ajoneuvoa. Jos toinen ajoneuvo on jo näköpiirissä oikealla, on risteysalueelle ajaminen sallittu vain siinä tapauksessa, että kyseinen ajoneuvo on vielä sen verran kaukana, että normaalitapauksessa sallitulla nopeudella ehtii rauhallisesti ylittää risteyksen häiritsemättä ollenkaan oikealta tulevan kulkua. Muussa tapauksessa on jäätävä odottamaan suojatien tai vastaavan taakse ja annettava tietä oikealta tulevalle, jotta tämä voi ensin ylittää...
Nykyisen ravitsemusliikkeen FaceBook kertoo muutosta:"Pataässä ja uusi osoite on siis Snellmaninkatu 13, eli entinen Lilla Helsingfors"eli olisiko 1990-luvun ravintola ollut Bar Lilla Helsingfors?Työtoveri ehdotti ravintola Savannaa, joka tosin oli Mariankadulla. Ravintolassa oli mieleen jäävät lasimaalausikkunat. Linkki Ravintola Savanna, Mariankatu 19.Finna haulla Snellmaninkatu 13, löytyivät myös Latu-Haiti oy ja Kauppakilta. Linkki valokuvaan Ravintola Latu-Haiti oy, Snellmaninkatu 19. Linkki Ravintola Kauppakillan ruokalistaan 1958, Snellmaninkatu 13.Yritin myös hakea Finnasta Kruunuhaan muita ravintoloita. Linkki Finna-haku: ravintola Kruunuhaka.
Tietosanakirjan Facta 2001 mukaan eläimiin kohdistuva neuroottinen pelko on zoofobia. Tiettyihin eläimiin kohdistuvat pelot nimetään seuraavasti: kissat-ailurofobia, hämähäkit-araknofobia, sammakot-batrakofobia, hyönteiset-entomofobia, koirat-kynofobia, hiiret-musofobia, käärmeet-ofiofobia, linnut-ornitofobia. Doraphobia tarkoittaa eläinten turkin tai nahan pelkoa. Täytettyjen eläinten pelkoa koskevaa sanaa ei löytynyt.
Listoja fobioista löytyy myös Internetistä (esim. The Complete List of Phobias http://people.ne.mediaone.net/podolski/phobias.htm ja Phobias http://igwanarob.home.att.net/phobias.htm ), mutta niistäkään ei löytynyt täytettyjen eläinten pelkoa.
Hyviä artikkeleja, joista nimenomaan saattaisi löytyä Leena Landerin omia ajatuksia ovat esim. seuraavat:
-Kirjastolehti 10/1997. Artikkeli julkaistu myös netissä osoitteessa : (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/sisalto/lander.html)
-Kodin kuvalehti 12/1998
Ja internetistä vielä:
-http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/1999/14/muut/lander.html
-http://www.kunnallislehti.fi/Kunnallislehti/marraskuu97/LeenaLander.html
Sitten vielä muutamia kirjoja, joissa kylläkään ei käsitellä niinkään kirjailijaa henkilönä kuin hänen teoksiaan:
-Miten kirjani ovat syntyneet (Studia generalia)(2000)
-Kotimaisia nykykertojia (1997)(BTJ Kirjastopalvelu)
Katso myös Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston hakutuloksia, kun kirjoitat hakusanoiksi "Leena Lander...
Emme ikävä kyllä onnistuneet selvittämään mistä kirjasta on kyse. Nimettömiä kirjeitä on monissa tunnetuissa dekkareissa, mutta kuvailemasi kaltaiseen juonikuvioon emme törmänneet.
Kirjasammon kautta voi selailla listausta jännityskirjoista, joissa kirje on keskeisessä roolissa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/j%C3%A4nnityskirjallisuus%20k…
Helmet sivustoa kehitetään parhaillaan. Saa nähdä, onko uudessa sivustossa toivomasi ominaisuus käytössä.
Muutosta odotellessa voisit kokeilla Helmet-sivujen muistilistaa.
Hakutulosten oikeassa reunassa, varaa toiminnon alla, on lisätoimintoja. Keskimmäisenä niistä on lisää koriin. Koriin lisätyn kirjan viereen ilmestyy Lisätty koriin ilmoitus. Sen linkistä pääset tarkastelemaan koria.
Korissa olevat kirjat voi lisätä Helmet-sivujen muistilistalle (tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun) tai lähettää aiheen mukaan nimettynä viestinä sähköpostiin.
Lastenkirjainstituutin Päivi Nordling vastasi seuraavalla tavalla: Vastaavanlainen kysymys on joskus esitetty meille tänne instituuttiin: mitkä kirjat ovat sellaisia, joita voi pitää sukupolvikokemuksena eli jotka (melkein) kaikki eri puolilla maailmaa asuvat alle 30-vuotiaat ovat lukeneet. Tähän ryhmään kuuluvat ehkä monet Astrid Lindgrenin kirjat, myös Tove Janssonin muumikirjat ja uudemmista J. K. Rowlingin Harry Potterit. Mahdollisesti kirjoja on listattu jonnekin, mutta en pysty äkkiseltään sanomaan mistä tällaista tietoutta löytäisi.
Onnetista poimin asiasanalla klassikot muutamia teoksia joista voi lähteä haravoimaan klassikoita, päällimmäisenä kaksi:
01.58 NYSTRÖM, Karna
100 böcker att läsa innan man blir vuxen
Lund : BTJ...
Heikki Turusesta löytyy joitakin internet-sivuja, voit hakea itsekin esim. Evreka.fi palvelusta kirjailijan nimellä. Ainakin seuraavat sivut löytyivät sieltä hakemalla:
Joensuun kirjaston sivuilta löytyy Pohjoiskarjalalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli, jossa on tietoa Turusesta (os. http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html ), samaten Kolme kulttuuripersoonaa -sivuilla yksi persoonista on Heikki Turunen ( http://www.carelicum.fi/kulttuuripersoonat/turunenheikki/heikki.html ). Kirjoja voit myös etsiä kirjailijan nimeä asiasanana käyttäen lähikirjastosi tietokannasta, pyydä tarvitessasi neuvoa henkilökunnalta. Tietoa Turusesta on muun muassa seuraavissa kirjoissa: Nikki, Kalevi, Pielisen profeetta vai Don Quijote? Heikki Turusen elämän...
"Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa.
Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista:
Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Dansbandhits 2 : på begäran (...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä alle viisi Koskipelto-nimistä henkilöä.
Valitettavasti tämän täsmällisempää lukua ei nimipalvelun kautta saa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirjastolain (904/1998) mukaan "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen.
Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia."
Tilastokeskuksen Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan v. 2004 oli seuraava lukumäärä kirjastoja kunnissa koko maassa (957): http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Def…
Esim. Kesälahden tiedot löytyvät Kiteen kohdalta tilastosta ja Ristiinan tiedot Mikkelin kohdalta.
Kirjanpitolautakunnan antamista lausunnoista ja poikkeusluvista saattaisi löytyä kirjausohjeita aiheesta. Esimerkiksi haulla rahasto* sivulla http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/lapolusuomi?openview saadaan mm dokumentit:
Omakatteisen rahaston asianmukaisesta esittämisestä tilinpäätöksessä 17.01.2006
Ns. omakatteisten rahastojen merkitseminen aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmaan ja taseeseen 10.04.1995
Teoksessa Koski Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001 on tietoa em. kirjailijoista.
Kirjailijoiden kotisivut löytyvät esim. Oulun kaupunginkirjaston kotisivujen kautta, nuorten kirjallisuussivuilta Teuvosta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ .
Aiemminkin etätietopalvelussa on kysytty Anders Jacobssonista. Vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on linkkejä myös nuortenkirjailijoihin http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm .
Lehtiartikkelitietokanta Aleksiin kannattaa myös tutustua. Siitä löytyneet artikkelit ovat lehdissä Tyyris Tyllerö 2002:3 ja Kirjastolehti 1996:7-8.
