Esitelmäntekoon suosittelen kolmea keskeistä kirjallisuudenhistoriaa:
Kansojen kirjallisuus 1-12
Koskimies, Rafael : Maailman kirjallisuus 4
Roos, Vappu : Suuri maailmankirjallisuus
Turun kaupunginkirjastossa teokset ovat luokassa 86.1, josta voit löytää lisääkin tietoa yleisen
kirjallisuuden historiasta.
Kysy henkilökunnalta, jollet itse löydä hyllystä!
Hei!
Tässä on sinulle linkit, joista vastauksen pitäisi löytyä:
https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/aktiehemsidan/kursdata.html?identifier=24254&marketplace=24&inhibitTrade=1
https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/kurssihistoria.jsp
Emme löytäneet Sanna nimen kiinan kielistä asua mutta kylläkin Susannan. Sannahan on Susannan lyhentymä.
苏萨娜
Lähde: http://www.chinese-tools.com/names/calligraphy/code_4528_susanna.html
Noitamestarisarja on kokonaisuudessaan suomenettu, mutta sarja Sagnet om lysets rike yhdistää Noitamestari-sarjan ja sarjan Jääkansan tarina. Lue lisää (ruotsiksi)
http://www.boknoje.se/sandemo/De%20svarta%20riddarna.htm
Tästä linkistä sinulle ainakin pitäisi tulla yksi kuva Merja Jalosta. Tarkistin että se todellakin on Merja Jalon kuva kirjasta:Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2 / toim. Ismo Loivamaa ; [julkaisija: Suomen nuorisokirjailijat ry.]Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Tässä tämä linkki, ole hyvä!
http://www.kauhava.fi/yhvesiluomankoulu/merja%20jalo.htm
Kyseisestä kirjailijasta löytyy parhaiten tietoa Internetin kautta http://www.google.com haulla löytyy sivuja kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen. Kirjastoissa voit käydä etsimässä kirjailijasta lehtiartikkeleita Ebsco-lehtiartikkelikokoelmasta, kysy kirjaston neuvonnasta lisää.
Kirjastojen Kirjasampo.fi-sivustolta löytyy hyödyllisiä listauksia ja kirjavinkkejä kirjan aihealueen mukaan. Sivustolla voi tehdä tiedonhakua esimerkiksi romantiikka-hakusanan avulla.
Romanttisia kirjoja yläkoululaisille löytyy mm. tältä listalta:
Romantiikkaa yläkoululaisille (lukudiplomi) | Kirjasampo
70-luvun suomalainen popmusiikki on aika laaja käsite.
Alkupuolella 70-lukua tulivat kuuluisiksi mm Juice, Dave Lindholm, Mikko Alatalo ja Hector. Loppupuolen punk-murroksesta alkaen kuunneltiin mm Hurriganesta, Wigwamia, Maukka Perusjätkää, Ratsiaa, Problemsia, Eppu Normaalia ja Pelle Miljoonaa. Monilla näistä esiintyjistä on informatiiviset kotisivut, esim Mikko Alatalolla osoitteessa http://www.mikkoalatalo.net/
Kirjoista mainitsisin esim Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjan, osat 1 ja 2. Jake Nymanin Rocktieto-kirjasarja sisältää 3 osaa. Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu myös kirjoja, joita ei voi varata. Esimerkiksi Bestseller-kappaleita, käsikirjastokäyttöön tarkoitettuja niteitä ja pokkaritornien Special-pokkareita ei voi varata lainkaan.
Tietyn teoksen varattavien kappaleiden määrän näet, kun siirryt verkkokirjastossa hakutulossivulta teostietoihin klikkaamalla teoksen nimeä. Jos nidettä ei voi varata, sen kohdalla ilmoitus-sarakkeessa lukee "EI VARATA".
Joskus harvoin jokin tietty nide on hyllyssä-tilassa (eli saatavilla) eikä sen kohdalla ole ei varata -ilmoitusta, mutta sitä ei silti voi varata. Tällaisia kappaleita ovat mm. remontin vuoksi suljettuna olevien kirjastojen kirjat.
Omaan silmään näyttäisi jonkin sortin kuoriaisen toukalta, mutta sen tarkempaa lajintunnistusta en valitettavasti pysty tekemään. Aiheesta kannattaa kysyä Suomen lajitietokeskuksen foorumilta https://foorumi.laji.fi/c/selkarangattomat/32, iNaturalist-tunnistuspalvelusta https://inaturalist.laji.fi/ (vaativat rekisteröitymisen ja sisäänkirjautumisen) tai LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palstalta https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/?c=hyonteiset.
Fiona Kelly on keksitty kirjailijanimi, jonka takaa löytyy useita kirjoittajia. Näin kerrotaan Niklas Bengtssonin ja Tittamari Marttisen toimittamassa kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (1997). Kirjojen kirjoittajista ei siis löydy tietoa. Mutta tuosta edellä mainitusta kirjasta saat paljon tietoa Fiona Kellyn nimellä kirjoitetuista kirjoista. Luettelon Mystery clubin suomennuksista löydät vaikkapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mystery_Club
Kuopion kaupunginkirjastossa on teoksia Viron historiasta. Niistä löydät tietoja myös toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta Virossa. Tällaisia teoksia ovat mm. Viro: historia, kansa, kulttuuri (1995); Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia (2000) ja Matti Lukkari: Viron itsenäistyminen (1996). Lisämateriaalia kirjaston kokoelmista voit hakea aineistotietokannasta Internetissä osoitteessa: http://kirjasto.kuopio.fi/ tai tiedustella esim. pääkirjaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Internetissä kannattaa käydä tutustumassa Viroa käsitteleviin sivuihin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämässä ’Makupalat’-linkkikirjastossa osoitteessa: http://www.makupalat.fi/ . Esimerkiksi’Historia’ kohdalta löydät osaston ’Baltian...
Carl Barksista on kysytty ennenkin. Kopioin sinulle
tähän vastauksen:
Kirjallisuutta:
- Ankkalinnan pamaus Nro 1 (1999) luokka 86.13
- Carl Barks: ankkamaestro (1996) 86.53 VIDEO
- Eronen: Carl Barks' surviving comic book art (1994) 86.13
- Maailman hauskin kuvasarjalehti : Aku Ankka -lehti 50 vuotta
(2001) 86.13
- Sjöblom: Carl Barks ja hänen tuotantonsa (1992) 01.58
Internetistä löytyy myös tietoa,
http://www.akuankka.fi/lukemista/kaakkysyttya/taiteilijat/?d=5036 .
Kirjaa on tilattu ja se on tulossa. Se ei ole vain vielä ehtinyt saapua kokoelmaan, vaikka jo luettelotiedoissa näkyykin nimeketasolla.
Joskus kirjat luetteloidaan kokoelmatietokantaan jo ennen kuin yhtään nidettä ehtii saapua kokoelmaan. Kirjojen saatavuustiedot näkyvät kuitenkin kokoelmaluettelossa tällöinkin. Esim. kyseisen kirjan saatavuus- ja nidetiedot eivät näy vielä kokoelmatietokannassa, koska kirjaa ei - vielä - ole yhtään nidettä pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston kokoelmassa. Mutta tulossa siis on useitakin lainattavia kappaleita.
"Vienankarjalainen" tarkoittaa Vienan Karjalan suomensukuista asukasta. (vienankarjalainen - Kielitoimiston sanakirja) Pelkkää sanaa "viena" ei Kielitoimiston sanakirjasta löytynyt, mutta Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa "Vienan" oletetaan liittyvän sanaan "vieno", joka taas merkitsee "hiljaista" ja "hidasta". Viena on toinen nimitys Arkangelin kaupungille sekä Vienanjoelle, jonka läheisyydessä Arkangel sijaitsee. Sanakirjan mukaan vieno kuvaisi tässä yhteydessä Vienajoen hidasta virtaamista. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 6)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "aunus" on synonyymi "livvinkarjalalle" (aunus - Kielitoimiston sanakirja). "Aunuksen" tarkempaa etymologiaa voi tutkia teoksesta Suomen kielen...
Ritva-tietokannasta ei löytynyt tietoa kuvauspaikoista, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/7732300. Löysin televisiosarjan vanhat sivut, joista ei kylläkään löytynyt muuta tietoa kuin että koekuvaus oli Vantaalla, http://vintti.yle.fi/yle.fi/laura/tietopalsta_laura.htm. Ohjelman tekijöiden tietoja löytyy sivuilta, mutta asiasta voisi saada tietoa Yleltä. Kyselyt Ylelle lähetetään palautelomakkeen kautta, https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot
En onnistunut löytämään yhtään mainintaa kyseisestä sanonnasta. Koska länget ovat työvajaiden osa joka välittää vetovoiman vedettävään kuormaan, voisi päätellä sanonnan viittaavan siihen että henkilöä on pyritty saamaan jonkinlaiseen välittäjän rooliin.
Kuva puisista längistä: http://www.kantapuu.fi/objectinfo.php?id=290913&image_id=334486&viewimg…
